Advertisements

Loppiaisen kronikka: Kriisi selänraaputtajien kerhossa

forfattarforbundet-protesterar-mot-nya-tider-2016

Ei, se mitä näemme kuvassa, ei ole kohtaus elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän. Tämä ei ole Jack Nicholson McMurphyn roolissa. Se mitä näemme on Gunnar Ardelius Ruotsin Kirjailijaliiton puheenjohtajan roolissa ja hänen samanmieliset hännystelijänsä. Hän johtaa tanssivaa letkaa Göteborgin kirjamessun tilojen läpi. Teippi suussa tulisi ymmärtää niin, että ruotsalaiset kirjailijat katsovat, että he ovat uhattuina, kun kustantamo Alternamedia ja Nya Tider lehti pääsivät kirjamessuille.

Nyt olemme käenpesätasolla

Siellä me olemme nyt. Käenpesätasolla. Yksi ehdottomasti tärkeimpiä edellytyksiä demokratialle elää, nimittäin sananvapaus on tehostetun hyökkäyksen alla vasemmiston hyödyllisten idioottien taholta, jotka kautta aikojen ovat hallinneet mediaa ja siten yhteiskunnallista keskustelua. Ymmärtää kommunistien ja muun löysän vasemmistoporukan Nya Tider-shokki, jotka vuosikymmeniä ovat tottuneet ottamaan vaikuttavan monopolin sananvapaudessa.

Ymmärtää niiden suuttumus, joiden on tarvinnut vain huutaa ”rasisti” tai ”fasisti” tai ”natsi” hiljentääkseen tehokkaasti kaiken vastarinnan.

Ymmärtää Dagens Nyheterin päätoimittajan Peter Wolodarskin epätoivo, joka yhtäkkiä huomaa, että edes se areena, jota Bonnierin perhe tarjoaa, ei riitä tukahduttamaan kannanottoja, joista hän ei halua olla tietoinen.

Kissa eliittikärppien seassa

Ja kaikki alkoi pienestä paperisanomalehdestä vaatimattomalla painosmäärällä, Nya Tider, jolle useiden eri vaiheiden jälkeen lopuksi myönnettiin sisäänpääsy hienoihin salonkeihin kirjamessuille 22.-25. syyskuuta. Tämä on jotain ennenkuulumatonta Ruotsin henkisessä ilmapiirissä à´la vähähappinen painekammio.

Että sinne pujahtaa kissa eliitti-kärppien henkisen eliitin joukkoon on kaikki, mitä tarvitaan painekammion romahtamiseen ja helvetin pääsemiseksi valloilleen, hienot ihmiset kulttuurivasemmistossa huutavat ja aukovat suutaan ja uhkaavat boikotilla ja laatimalla valituksen protestiksi ja kirjailijaliitto tekee itsestään pilkkaa heilumalla ympäriinsä tanssien piirileikkiä suut teipattuna.

Juuri näin vähän tarvittiin. Kaikkihan olivat vakuuttuneita siitä, että vasemmistolla oli elinikäinen ilmaisun etuoikeus.

Kulttuurivasemmisto haparoi bentsodiatsepiinien perään

Kulttuuri- ja mediavasemmistoeliitti, joka ei koskaan ole kuvitellut mitään muuta kuin että heillä itsellään pitäisi olla itsestään selvä ja rajoittamaton mielipidemonopoli aina ja ikuisesti, kamppailee nyt paniikkihäiriössä ja haparoi epätoivoisesti viskin ja bentsodiatsepiinien perään.

Sekin täytyy tuntua rankalta. Kouristuksia siitä, että sananvapaus yhtäkkiä käsittää muutkin mielipiteet kuin heidän omansa, ravistelee mielipide-eliitin kalpeaa aneemista riitaa. DN pilvenpiirtäjässä Mariebergissä ja SVT-talossa Gärdetissä Tukholmassa armahtavat kriisikokoustajat toisensa. Ja tämä on vain alkua, koska se johtaa sananvapauden maanjäristykseen, jonka nyt näemme.

En sano, että se päättyy onnellisesti. Siinä voi käydä päinvastoin. Mutta maa järisee, ja järistys irrottaa vanhat pinttyneet valtarakenteet, joita on pitkään leimannut eliitin omahyväinen ja ylimielinen halveksunta ja väheksyntä muiden mielipiteitä kohtaan.

Peter Wolodarski hoiti itselleen vapaat kädet SVT:ssä

wolodarskiSe mitä tapahtuu Ruotsin tiedotusvälineiden keskusteluissa nyt, on hyvä. On aina hyvä, kun päättäjät tunnustavat väriä ja paljastavat korttinsa. Näin tiedetään missä mennään.

Nyt saamme esimerkiksi kokea sensaation, että suuren yksityisen sanomalehden päätoimittaja (Peter Wolodarski, Dagens Nyheter) voi kiristää itselleen kymmenen minuuttia vapaata peliaikaa valtion televisiossa ja levittää sanomaansa parhaaseen katseluaikaan SVT:n Aktuelltissa (perjantaina 23. syyskuuta).

Ei siksi, että hän itse tai Dagens Nyheter olisi jotenkin tullut väärin kohdelluksi SVT:ssä – siinä tapauksessa hänellä olisi ollut oikeus vastineeseen. Mutta niin se ei ollut. Peter Wolodarskilla DN:n päätoimittajalla ei ole yhtään vähämerkityksellinen oma alusta, jonne hän voi kirjoittaa mitä haluaa. Kuitenkin hänet päästetään irti Aktuelltissa, ainoastaan tarkoituksenaan markkinoida hänen henkilökohtaista agendaansa vielä toisella alustalla: pahoitella Nya Tideriä, tuomita Aktuellt siitä, että he haastattelivat Nya Tiderin päätoimittajaa Vavra Sukia edellisenä iltana (syyskuun 22.), ilman minkäänlaisia todisteita puhua ”valkoisesta valtaympäristöstä” ja ”äärioikeistolaisuudesta” sekä palkata ristikuulustelija ja haukkua SVT:n Aktuelltin vastaava toimittaja Ulf Johansson, joka masokistisesti antaa hänen jatkaa.

Tämä on täysin ennen kokematonta. En muista, että olisin nähnyt mitään vastaavaa.

”Toimittajat pelkäävät, että heidän valheensa paljastetaan”

vavra_suk

Se, että Vavra Sukia haastateltiin Aktuelltissa oli ”propagandavoitto” Nya Tiderille, katsoo Peter Wolodarski.

Vavra Suk sanoi haastattelussa, muun muassa – kun huijarihistorioitsija Henrik Arnstad kieltäytyi keskustelemasta hänen kanssaan ja sen sijaan suosii sekavia 30-luvun puheenparsiaan yksin ohjelman toimittajien kanssa tv-studiossa, tulematta häirityksi rasittavilla vastaväitteillä:

”Toimittajat itse pelkäävät, että tulemme sinne ja paljastamme heidän valheensa. Ihmiset ovat yksinkertaisesti kyllästyneet valehteluun. Siihen on olemassa syy, että toimittajilla on erittäin alhainen luottamus yleisön keskuudessa.”

Nya Tider paljasti Dagens Nyheterin valheet

Peter Wolodarskis järkytys johtuu tietenkin Nya Tiderin samalla viikolla (viikko 39) julkaisemasta keskiaukeama-artikkelista, jossa lehti paljastaa pitkän litanian kiusallisia valheita ja keksittyjä tarinoita, jotka DN:ssä on julkaistu sen jälkeen kun Wolodarskista tuli vuonna 2013 päätoimittaja. DN:lle erittäin kiusallinen tapaus. Tästä Aktuelltissa ei kuitenkaan esitetty Wolodarskille kysymyksiä.

Mediaeliitti on kauhuissaan

Mediaeliitin tavoitteena on, että Nya Tider ja kaikki muutkin, jotka paljastavat toimittajien valheita täytyy esittää natseiksi ja vaieta kuoliaaksi samalla betoninkaltaisella Berliinin muurin rykmentillä, joka piti ei toivotut näkemykset ulkona neuvostoimperiumista. Siellä se onnistui 74 vuotta. Kunnes diktatuuri kaatui.

Meidän ei pitäisi uskoa muuta kuin, että tämä mediaeliitti on täysin epätoivoinen koska se yhä nopeammin menettää asemiaan vaihtoehtomedialle. Tieto, että he menettävät mielipidemonopolin ja ilmaisun etuoikeuden, siitä he ovat peloissaan, koska heiltä puuttuu kyky orientoitua maisemaan, jossa he eivät itse heiluta tahtipuikkoa.

Siksi he vihaavat internettiä, vihaavat blogeja, vihaavat podcasteja ja kaikkia eriävät mielipiteitä. Siksi he kutsuvat meitä ”vihasivustoiksi” jättimäinen projektio – sillä juuri he itse vihaavat.

Siksi he eivät kaihda mitään keinoja vaientaakseen meidät.

Pieni poika liian suurissa housuissa

Siksi Peter Wolodarski on järkyttynyt – vaikka hänellä on oma iso areenansa. Se ei riitä hänelle. Hän haluaa hallita kaikkea mediaa voidakseen hiljentää kaikki, joilla on toisenlaisia mielipiteitä kuin hänellä itsellään ja siten tukahduttaa vapaa keskustelu.

Peter Wolodarski on pieni turhautunut poika, joka on kasvanut ulos polvihousuista hieman liian nopeasti, ennen kuin harkintakyky ja kypsyys ovat ehtineet mukaan. Hänessä on kaikki tunnusmerkit, jotka sopivat siihen mitä psykologiassa kutsutaan kaikkivoipaisuuden vaiheeksi, kehitysvaiheessa (noin 1-3 vuotta), jossa lapsi kokee olevansa maailman napa, jonka ympärillä kaikki pyörii, ja jolla on valtuudet mielivaltaisesti päättää kaikesta ja kaikkialla.

Hän ei epäröi palkata agenttia joka puhuu hänen puolestaan

Ei ole mikään salaisuus, että Wolodarski vihaa sananvapautta netissä ja haluaa poistaa sen. Hän ei epäröi myöskään palkata agenttia edistämään hänen henkilökohtaista sydämenasiaansa, hiljentämään kaikki ne, jotka eivät jaa hänen globalistista massamaahanmuuttoagendaansa. Kun hän muutama viikko sitten lähetti lehden Moskovan kirjeenvaihtajan Anna-Lena Laurénin kirjailija Anne Applebaumin kotiin Puolaan haastattelua varten oli aikomus liiankin läpinäkyvä.

Tästä saavat DN lukijat hieman pureskeltavaa hänen totalitaarisista mielipiteistään sosiaalisesta mediasta, sekoitettuna kahviin ja kakkuun ja mutkaisiin hiekkateihin reunustettuna hopeapajuilla ja nurmikoilla ja punaisilla pioneilla.

Älkäämme unohtako poppelikujia.

Kaikki on sosiaalisen median vika

Anne Applebaum vertaa sosiaalista mediaa radion rooliin 1920- ja 30-luvulla.

anne-applebaum”Kesti muutaman vuosikymmenen ymmärtää miten me vastustaisimme tällaista viestiä, joka niin helposti saavutti ihmiset radion kautta. Sosiaalisella medialla on samanlainen hämmentävä ja kumouksellinen vaikutus nykypolitiikkaan.”

Se on sosiaalisen median vika, että poliitikoista kuten Donald Trump, Marine Le Pen ja Geert Wilders on tullut niin suosittuja, näkee Anne Applebaum.

”Ihmiset, erityisesti nuoret, eivät kuuntele enää peruspuolueita. Se johtuu sosiaalisesta mediasta. Ne ovat heikentäneet perinteisiä viranomaisia – perinteistä sanomalehteä, perinteisiä poliitikkoja.”

”Poistetaan sosiaalisen median anonymiteetti”

Mutta hän tietää neuvon:

”Ehdotan, että, sikäli kuin vain on mahdollista poistetaan anonymiteetti sosiaalisesta mediasta. Hyvin suuri osa kaikista identiteeteistä Twitterissä on väärennettyjä. Ne ovat tietokoneen synnyttämiä, ei ihmisten. Voit ostaa ja myydä seuraajia, ohjelmoida ne twiittaamaan ja vastatweettaamaan. Se on työkalu, jota on erittäin helppo käyttää.”

Mitä voi tapahtua ihmisille, jotka uhataan murhata, pahoinpidellä tai tappaa sen jälkeen, kun he menettävät anonymiteettinsä (olen itse kokenut kuoleman uhkaa) ei näytä huolestuttavan Anne Applebaumia.

”Kenen pitäisi vastata ihmisten pakottamisesta kirjoittamaan omalla nimellään? Facebookin ja Twitterin?”

”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sosiaalisen median on otettava vastuu. He ovat ne, jotka ovat tulleet purkamaan valtamediaa, kuten muun muassa julkaisemalla niiden mainoksia. Heillä on vastuu ainakin lopettaa anonymiteetti. Jos he kieltäytyvät pitäisi poliitikkojen alkaa kiinnostumaan asiasta.”

Täällä esitetään siis problematisoimatta epädemokraattinen mielipide, että poliitikkojen pitäisi poistaa nimettömyyden suoja, jos ei Facebook ja Twitter ”kanna vastuuta” ja tee sitä. Aivan kuten totalitaarisissa diktatuureissa lakkautetaan mielipiteen- ja ilmaisunvapaus.

Saatuaan puhuttua oikeudesta anonyymikirjoitusten poistamisen puolesta ja turvattuaan MSM:n mainostulot ansioituneesti, ottaa Peter Wolodarskin alter ego Anne Applebaum kulauksen kahvia ja murtaa palan kakustaan.

Raaputa sinä minun selkääni niin minä raaputan sinun

Median selänraaputuskerhon jäsenet ovat tietysti toistensa tukena ja auttavat toisiaan, vaikka he ulospäin ovat olevinaan kilpailijoita. Siten on täysin luonnollista, että Dagens Nyheter muutama päivä sen jälkeen kun Peter Wolodarski pääsi esiin SVT:n Aktuelttissa, annetaan keskustelutilaa SVT:n uudelle ohjelmajohtajalle Jan Helinille, Aftonbladetin entiselle päätoimittajalle.

Palveluita ja vastapalveluita. Raaputa sinä minun selkääni niin minä raaputan sinun.

Yhteinen etu kruunaa kaiken.

Jan Helin haluaa korvata Ruotsin perustuslain väärin käännetyn muotisanan mukaan

”Et voi jäädä puolueettomaksi kysymyksessä ihmisten samanarvoisuudesta”, kirjoittaa Jan Helin.

jan-helin-i-aktuellt-300x255Hänen kirjoitustaan ei voi ymmärtää millään muulla tavalla kuin että hän haluaa korvata perustuslaillisen sananvapauden niin sanottuun ”arvopohjaan” kaikkien samanarvoisuudesta – joka on osittain klisee ilman sisältöä, ja perustuu osittain käännösvirheeseen YK:n julistuksesta, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.

Alkuperäinen teksti kuuluu:

”All human beings are born free and equal in dignity and rights. They are endowed with reason and conscience and should act towards one another in spirit of brotherhood.”

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.

Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”

SVT:n journalismin tulisi radio- ja televisiolain demokratialausekkeen mukaan lähtökohtaisesti olla, ”demokraattisen hallinnon perusajatus, periaate kaikkien ihmisten tasa-arvosta ja yksilön vapaudesta ja ihmisarvosta.”

Huomaa oikea käännös: ”ihmisarvo”. Silti tulkinta perustuu väärään käännökseen ”arvo”.

Janne Josefsson puolustaa sananvapautta hartaasti

Keskiviikkoiltana (28. syyskuuta) on Jan Helin Aktuelltin studiossa ja keskustelemassa Uppdrag Granskningin avustajan Janne Josefssonin kanssa.

Se on katastrofi. Ei Janne Josefssonin kannalta. Hän on useaan otteeseen, muun muassa SVT:n Opinion Livessä ja kirjamessuilla puolustanut sananvapautta, pähkähullua DN:n työntekijää Kristina Lindquistia vastaan, suuremmalla hartaudella kuin kaikki loppu lehdistö yhteensä.

”Muutama vuosi sitten (jolloin Helin vielä julkaisi Aftonbladetissa), kutsuit Ruotsidemokraatteja fasistiseksi puolueeksi. Siis tarkoitan, missä kulkee raja? Eivätkö hekään pääse osallistumaan keskusteluun Aktuelttissa?” Ihmetteli Janne Josefsson keskustellessaan Jan Helinin kanssa.

Jan Helin hourailee yhä käännösvirheestä ”kaikkien samanarvoisuus”. Hänen olisi pitänyt pysyä Aftonbladetissa, missä hän voisi rauhassa levittää poliittista propagandaa tarvitsematta välittää häiritsevistä säännöistä koskien objektiivisuutta ja puolueettomuutta.

Päivitys – nyt olemme kaikki natseja

janne-josefsson-i-aktuellt-760x568

Janne Josefsson ansaitsee kaiken kunnian hänen taistelustaan sananvapauden puolesta. Mutta hänen ympärillään on tyhjää. Tuuli puhaltaa kylmästi tämän demokraattisen oikeuden ympärillä. Harvat muut toimittajat osoittavat mitään merkkejä siitä, että sananvapaus on jotakin, joka koskee heitä – vaikka se on koko liiketoiminnan perusta.

Sen sijaan menossa on sanan väärinkäytön päivitys ihmisiä vastaan, jotka pystyvät ajattelemaan itse – ”rasistista” – ”natsiin”. Nyt olemme kaikki natseja, joiden harrastuksena on valmistaa lampunvarjostimia ihmisen ihosta. (Kristina Lindquist, DN:n kulttuuritoimittaja).

Syviä ristiriitoja vuosikymmeniä

Median kriisi, jonka Nya Tiderin ympärillä käyvä häly paljastaa, ei tuo esiin vain sekaannusta, vaan syviä ja vakavia ristiriitoja, jotka olisi pitänyt ottaa esiin jo vuosikymmeniä sitten. Ennen kuin keskustelusta Ruotsissa tuli niin poliittisella korrektiudella myrkyttynyttä, että sen annettiin kuolla.

Lyhyesti ja yksinkertaisesti, muutamat ristiriitaisuudet hahmotellaan seuraavasti:

Toimittajien ja poliitikkojen välinen ristiriita. Toimittajat ovat ikuisuuksien ajan tottuneet siihen että he ovat niitä, jotka päättävät, ja poliitikot tanssivat perässä, kauhuissaan tulla nostetuksi esiin ja häväistyksi.

Viime vuoden marraskuussa pakotti karu todellisuus hallituksen pistämään stoppi maahanmuuttovirralle. Suuri osa lehdistöä, etenkin vasen laita, ei ole hyväksynyt hallituksen päätöstä. He jatkavat omaa monikulttuurisen ja rajattoman asiansa ajamista, joka on riidassa järjen- ja todellisuuden kanssa. He pitävät itsepintaisesti kiinni siitä, että he päättävät, eivät poliitikot.

Kahden voimakkaan leirin välillä, jotka muuten yleensä tapaavat olla yksimielisiä netissä, ja viihtyivät erittäin paljon toistensa kanssa Fredrik Reinfeldtin (m) ”Avatkaa sydämenne” – ajanjakson aikana 2006-2014, ovat nyt jatkuvassa valtataistelussa, jossa ei suinkaan ole kyse Ruotsin parhaasta vaan, että saa tuntea olevansa hyvistä hyvin maailman hyvimmässä maassa.

Vasemmiston mediahallinta on ainutlaatuista Ruotsissa

Kuilu eliitin ja kansan välillä. Eliittiä edustavat poliitikot ja toimittajat vanhassa mediassa. Kansaa edustavat tavalliset ihmiset, jotka vaikuttavat vaihtoehtoviestimissä.

Vasemmisto vastaan oikeisto. Vasemmiston valta-asema mediassa on ainutlaatuista Ruotsissa, jos tässä yhteydessä ei oteta huomioon kommunistihallintoja. Kommunistit ja muut vasemmistolaiset esittelevät häpeilemättä ja välttelemättä vasemmistolaisesta näkökulmasta peräisin olevaa todellisuuskuvaansa lukijoilleen / kuulijoilleen / katsojilleen. Bolshevikit marssivat radio- ja televisiotaloihin vuonna 1968 (ne, jotka eivät menneet SIDAaan (The Swedish International Development Cooperation Agency), ja siellä ne ovat, yhä useammin vaihdettuna jälkeläisiinsä.

”Vulgaarivasemmisto suvaitsemattoman keskusteluilmapiirin takana”

kjell-albin2-760x627Äskettäin edesmennyt radiotyöntekijä, kirjailija ja Itä-Euroopan kirjeenvaihtaja Kjell Albin Abrahamson, jolle omistin viimesunnuntaisen kronikkani, vertasi keskusteluilmapiiriä ja vasemmiston asemaa Ruotsissa ja Saksassa, jossa hän asui, ja tyrmistyi siitä, jota hän kutsui vulgaarivasemmiston riehumiseksi Ruotsin tiedotusvälineissä.

Contra aikakauslehdessä, hän kirjoittaa kronikassaan, joka jäi hänen toiseksi viimeisekseen:

”Syytän Ruotsin suvaitsemattomasta keskusteluilmapiiristä vulgaarivasemmistoa, joka esittää kohtuuttoman suurta roolia yleisen mielipiteen muodostuksessa. Se, että leimataan kaikki toisinajattelijat fasisteiksi, juontaa juurensa suvaitsemattomiin ideologioihin, kuten fasismiin ja kommunismiin.”

”Julkinen keskustelu Saksassa, on suuri vaikuttava kuoro”

Kronikassa hän vertaa Ruotsin keskusteluilmapiiriä Saksaan. Vertailu ei pääty Ruotsin eduksi.

”Saksassa, vulgaarivasemmisto jää syrjään julkisesta keskustelusta, Ruotsissa se johtaa julkista keskustelua.”

”Julkinen keskustelu Saksassa, on suuri vaikuttava miehistä ja naisista koostuva kuoro ja täysi sinfoniaorkesteri kaikilla instrumenteilla. Ruotsissa se on pieni amatööriorkesteri puhaltimilla ja rummuilla, jotka on lainattu lähimmästä 1. toukokuuta paraatista. Missä on esimerkiksi konservatiivisten yhteiskuntakommentaattoreiden ääni ruotsalaisessa keskustelussa?”

”Ruotsalaisesta keskustelusta on vulgaarivasemmisto onnistunut hiljentämään kaikki, jotka eivät ulvo susien kanssa. Selvin esimerkki on antelias fasistileimojen jako.”

”Toimittajat valitsevat maailmankuvan”

Olof Petersson, valtiotieteen professori, kirjoitti jo vuonna 1996 – 20 vuotta sitten – Ruotsin valtaselvityksen toimittajatutkimuksesta.:

”Se osoitti, että sen välillä oli pohjaton kuilu, mikä toimittajien mielestä pitäisi olla median rooli yhteiskunnassa ja sen mitä media itse asiassa tekee.”

Hän jatkoi:

”Yksi toimittajien tavallisin puolustus on, että” me vain heijastamme todellisuutta. ” Älä usko niitä! Toimittajat eivät heijasta, he luovat todellisuuden. Vaikutus näkyy ennen kaikkea maailmankuvan muodostumisessa.”

”Ruotsi kaksinaismoralismin kotimaa”

Eräässä pääkirjoituksessa Göteborgs-Postenissa, jossa hän kiittää Kjell Albin Abrahamsonia (”Johon olen aina kokenut vahvaa yhteyttä, vaikka en ole koskaan tavannut häntä”) kirjoittaa Adam Cwejman:

”Ruotsissa on selkäydinrefleksi äärioikeistolaisten liikkeiden edessä hyvin harjoiteltua. Riittää, että ääriaineksesta muutama on ahdettu johonkin nurkkaan kirjamessuilla, että kulttuuripersoonallisuudet osallistuvat.

”Juuri päättyneet Göteborgin kirjamessut tarjosi tänä vuonna näyttelytilaa anti-demokraattisille voimille”, kirjoitti 103 kirjailijaa keskustelussa ja varoitti yleisöä, että he itse eivät tungeksisi viinilasien seassa ensi vuoden messuilla (Expressen 27/9). ”

”Keskustelijoiden mukaan Nya Tider-lehden läsnäolo messuilla johtaa siihen, että ”hengenvaaralliset ideologiat normalisoituvat”. Mitä vuosikymmeniä marxilais-leninismiä, trotskilaisia ja Castroa myötäilevät näytteilleasettajat ovat tehneet normalisoidakseen joukkomurhia omallatunnollaan olevan ideologian, sitä nämä satakunta eivät halunneet tai eivät pystyneet selittämään. (…)”

”Se, että kommunistit ja muut, joiden intohimo on äärivasemmistolaiset ideologiat, ovat heti osa sisustusta tyylikkäässä korkeakulttuurisessa Ruotsissa, sitä eivät ole keskusteluartikkelin allekirjoittaneet pohtineet. Ruotsi on kaksinaismoralismin kotimaa, missään muualla ei keskitetä niin innokkaasti vastarintaa äärioikeistolaisia vastaan kuin mitä on yhtä korvat kuurouttava hiljaisuus ja toimettomuus vasemmistolaisia ääriliikkeitä vastaan” kirjoittaa Adam Cwejman.

Kuka haluat olla ihmisenä?

Kyllä, juuri niin. Tarvitaan monia, monia Kjell Albin Abrahamsoneita, jotka jatkavat kommunistien siivoamista muualle ja kaikkien muiden, jotka haluavat viedä meiltä sananvapauden.

Sananvapaudessa on kyse valinnasta. Kuka haluat olla ihmisenä? Haluatko juosta lauman mukana ja elää mukavaa elämää, vai oletko valmis uhraamaan jotain, jotta saisit rauhan omalletunnollesi?

Lopuksi haluan lainata muutamia Kjell Albin Abrahamsonin kirjoittamia sanoja. Sähköpostissaan hänen kollegalleen Kerstin Bodellille, julkaistu kirjassa ”Niin kauan kuin elät” (2009), hän kirjoittaa:

”On rasittavaa seistä ulkona kylmässä tuulessa. Mutta tiedän, että se on todellisuutta. Olen viimeinen itseoppinut. Olen vapaa ihminen. Kuten, olen elänyt, siten kuolen. Sitten saavat selänraaputtelijat jakaa stipendejään ja kehitysrahaa ja välivuosia toisilleen niin paljon kuin haluavat. Minua he eivät osta.”

Av Julia Caesar


Alkuperäisestä tanskankielisestä jutusta suomentanut Johan.

http://snaphanen.dk/2016/10/02/sondagskronika-kris-i-ryggkliarklubben/

Advertisements

3 Comments on Loppiaisen kronikka: Kriisi selänraaputtajien kerhossa

  1. TimoT // 6.1.2017 13:10 // Vastaus

    Eipä paljon irvokkaampaa ole kuin laittaa teippi suuhun ja järjestää tämä typerä kulkue kirjameissuilla sen takia, että sallitaan lisää erilaisia mielipiteitä! Suvakit eivät sitten tajua käyttäytymisensä ristiriitaisuuksia.

    Tollaiset pitäisi laittaa kuokkimaan perunaa ja elämään vuosi siten, miten elettiin vaikkapa 1920-luvulla maaseudulla ilman nykyajan mukavuuksia. Voisi tämä omiin muroihin kuseminen loppua siihen ja länsimaisen kulttuurin arvostus nousta aivan eri tasolla näiden pilalle hemmoteltujen kanssa.

    Tykkää

  2. Nimetön // 6.1.2017 13:39 // Vastaus

    Loisto tekstiä.

    Tykkää

  3. Johan // 7.1.2017 23:41 // Vastaus

    ”Edmund Burke totesi aikoinaan osuvasti, että “pahuuden voittoon tarvitaan vain se, että hyvät eivät tee mitään.”

    Julia Caesar on hieno kirjoittaja ja hänen tekstiensä käännökset on oma osallistumiseni tähän ”tekemiseen”.

    Jos Julia Caesarin tyyli puri, niin tuolla on lisää käännöksiäni:

    http://mvlehti.net/?s=julia+caesar+sunnuntaikronikka

    http://mvlehti.net/?s=julia+caesar

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: