Liettua juhli 100-vuotispäivää

12
Kuvakaappaus 2018-02-17 01-25-49.png
17.2.2018

Liettuassa vietettiin eilen juhlallisesti maan 100-vuotispäivää. Pääkaupungissa Vilnassa olivat mukana juhlistamassa ainakin Saksan, Puolan, Ukrainan, Latvian, Viron, Suomen, Islannin ja Georgian presidentit sekä Ruotsin kruununprinssi Victoria.

Liettua itsenäistyi 16.2. 1918 kun maa julistautui itsenäiseksi. Sitä ennen Saksa oli miehittänyt maata ja vuoden 1915 lopulla Saksan ja Venäjän välinen rintamalinja kulki Latviassa, joten Liettua oli kokonaan saksalaisten hallussa. Saksa antoi liettualaisille jonkin verran liikkumavaraa itsenäisyysajatuksissa, ajatellen tehdä Liettuasta sateliittivaltion.

Kuvakaappaus 2018-02-17 01-22-33

Koska Saksa piti vielä tuolloin Liettuassa ylintä valtaa, päätettiin Liettuassa julistaa maa kuningaskunnaksi ja ottaa kuninkaaksi saksalainen Mindaugas II. Saksan sotilaallinen tilanne kuitenkin huononi loppuvuotta kohti mentäessä ja se luopui valta-asemastaan ja tunnusti Liettuan itsenäisyyden 20.10.1918. Liettualle suunniteltiin siis kuningasta kuten Suomessakin, muta lopulta Liettua kuten Suomikin päätyivtä tasavaltaan.

Liettuan toinen itsenäisyys Neuvostomiehityksen jälkeen alkoi 11.3.1990 kun maa julisti itsenäisyytensä palautetuksi. Liettua oli ensimmäinen valtio, joka itsenäistyi Neuvostoliitosta.

Advertisements
,

2 thoughts on “Liettua juhli 100-vuotispäivää

  1. Harvalle jäänyt historiantunneilta kovalevylle sellainenkin asia, että Liettua oli aikoinaan aina Mustalle Merelle saakka ulottunut suurvalta. Puolan, Saksan/Preussin ja erimuotoisten Venäjän ”jaloissa pyörineen” maan historia on tosi värikästä ja myös väkevää kerrontaa aidosta kansallismielisyydestä. Kansan juurethan ulottuvat jo aikaan ennen ajanlaskun alkua. Suurimman päivälehden äänestyksessä maan tärkeimmäksi henkilöksi valittiin Jonas Bacanavicius, lääkärismies, joka julkaisi jo 1800-luvun lopulla kiellettyä kansallismielistä Aamurusko-lehteä (”Ausra”) minkä lukemista valtaapitävät jo tuolloin rangaistavana pitivät – Valemediaksi kai haukkuivat – aikansa MV- tai PT-Media.

  2. Puosuvaari on oikeassa. Mutta onneton on Liettuan historia: aina kun on sodittu, sen yli on rampattu kumpaankin suuntaa. Siksi Vilnassakin on selkeästi nähtävissä Ven’l’inen arkkitehtuuri ja kaupunginosa, roomalainen arkkitehtuuri ja kaupunginosa (kuten kuvassa) sekä saksalainen arkkitehtuuri ja kaupunginosa (vanha kaupunki). Näiden arkkitehtuurien näkeminen yhdellä silmäyksellä kun vain pyörii ympyrää antaa hienon tunteen.

    Itse oli Vilnassa ensikerran pari vuotta sitten. Hintataso oli Suomne -90 lukua, siis aikaa ennen euro-inflaatiota. Ihmiset olivat ystävällisiä ja jos jostain yllätyin, niin siitä että kaikkialla oli siistiä. Jopa ”spuget” poimivat maasta tupakantumpit ja kujettivat ne roskiksiin. Ja spugeja ei ollut montaa. Myös yksi ihmetyksen aiheista oli se että ihmiset eivät puhuneet kännyköihin koko aikaa. En nähnyt kenenkään räpläävän kännykkää ja kävelevän samaan aikaan. Jos puhelimeen vastattiin, niin silloin pysähdyttiin puhumaan. Ja kun puhelu oli ohi, niin sitten jatkettiin matkaa. Monella tapaa tuli mieleen Suomen entinen aika. Ja kun sitä ruokaa katseli, niin sielä syötiin lihaa ja juureksia runsaassa rasvassa paistettuna. Silti ihmiset olivat hoikkia, tai ehkä juuri siitä syystä. Roskaruokaloita en nähnyt missään, mutten niitä niin kaipaillutkaan. Ja kansanmurhamuseo oli nähtävän arvoinen paikka. Jo se rappusista näki että saappaat olivat tehneet kurveissa muutamia käännöksiä. Sen verran montulle ne olivat kuluneet. Ja puhelinpiuhat, ne olivat varmasti alkuperäiset.

    On harvoja maita joissa voisi kuvitella asuvansa, mutta Liettua kolahti heti. Jotenkin koko ilmapiiri oli toiveikas ja rauhallinen. Esimerkkinä Vilnan taiteilijakaupunginosa, jonka julistus portinpielessä vaatii olemaan ystävällinen ja hymyilemään.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.