Muutama musliminaisen elämäntarina Tanskasta

3

_59995544_denmark_map

 

19.3.2018

Olemme Kööpenhaminan lähiössä nimeltä Brønshöj – ei mikään Rinkeby tai Rosengård, mutta ei nyt niin kaukanakaan näistä. Muslimi-äiti Sharifo Mohamed on lähettämässä lapsiaan kouluun aamupalan jälkeen ja neljä koulureppua odottaa siistissä jonossa eteisessä. Perheen nuorimmilla ei koulutaival ole vielä edes alkanut.

Sharifo saapui Tanskaan 19-vuotiaana perheyhdistämisen myötä. Isä oli perheenpäänä saapunut ensin, Somaliassa kun vaihteeksi oli taas käynnissä sisällissota, jota isä oli siis paennut pakolaisena Tanskaan. Sharifo puolestaan pääsi sodanmurtelemassa Somaliassa maan tapojen mukaan naimisiin jo 14-vuotiaana, synnytti ensimmäisen lapsensa 15-vuotiaana, jonka tosin jätti äidilleen, koska paperit Tanskan matkaa varten olivat tulleet yllättävänkin nopeasti kuntoon.

Sharifo ei luonnollisesti ole ehtinyt saamaan minkäänlaista koulutusta kotimaassaan. Tanskaan saapumisen jälkeen hän on synnyttänyt 5 lasta ja vanhinkin tytär onnistuttiin rahtaamaan perheyhdistämisen myötä Tanskaan.

Tämä ei ole mikään kuvitteellinen tarina, vaan konkreettinen kertomus siitä, minkä takia Tanskassa maahanmuutosta ja sen seurauksista keskustellaan – ongelmat kun ovat tämännäköisiä:

Sharifo ei ole käynyt koulussa tai töissä päivääkään niiden 11 (!) vuoden aikana, jonka on asunut ja elänyt sosiaaliavuin Tanskassa. Ja nuori nainen ei ole mikään poikkeus tai ”yksittäistapaus”. Ei-läntisistä maista saapuneista naisista kävi vain reilut 40% töissä 2017. Vastaava luku tanskalaisnaisilla on 74%.

– Tämä on vuosikymmenien täydellinen epäonnistuminen maahanmuuttopolitiikassamme, toteaa Tanskan työvoimaministeri Troels Lund Poulsen (V = ”keskustaliberaali”)

Ruotsin ja Suomenkin kovasti kritisoitu ghetto-paketti on osa tätä pakettia, jolla maahanmuuttopolitiikan epäonnistumista yritetään nyt korjata. Poulsen jatkaa:

– On suorastaan järkyttävää, että niin moni ei-läntisistä maista saapunut maahanmuuttaja on elänyt yli kymmenenkin vuotta yksinomaan sosiaaliavun turvin tekemättä päivääkään työtä maahamme saavuttuaan.

Seuraavassa pari lyhyttä tarinaa tällaisista tapauksista, aloitetaan jo mainitusta Sharifosta:

– Olen ollut raskaana, sitten äitiyslomalla, sitten raskaana – ei siinä ole ehtinyt töissä käymään. Nyt vasta sosiaalitoimiston työntekijöiden ohjauksesta ja TV:tä katselemalla olen oppinut, että muunkinlaista elämää voisi täällä Tanskassa viettää.

Kulttuurierot on siis tunnustettava: Somaliassa naiset synnyttävät keskimäärin 7 lasta. Sharfolla on ”vain” kuusi ja nämä kolmelta eri mieheltä, jotka kaikki ovat Somaliasta. Nyt hän ei halua enää uutta miestä, koska he ovat laiskoja ja vaikeuttavat vain naisten elämää.

– Jos hankkisin miehen se olisi sama kuin taloon tulisi se seitsemäs lapsi. Miehet lisäävät vain naisten töitä, eivätkä he kulttuurissamme auta lainkaan kotitöissä.

Ambrin Asif Riaz on taas Pakistanista. Hän on asunut Tanskassa 18 vuotta, siitä lähtien kun pakistanilainen Tanskassa asuva mies iski silmänsä häneen yhteisen sukulaisen häissä Pakistanissa. Koska ulkomailla asuvat pakistanilaiset ovat kotimaassa hyvinkin suosittuja, suostui perhe avioliittoon ja Ambrin oli varma rikkaudesta ja hienosta elämästä Kööpenhaminassa. Todellisuus oli vain toinen; he asuivat kurjassa lähiössä ja huoneiston kolmea huonetta jakoivat neitosen ja aviomiehen lisäksi kolme serkusta ja kaupan päälle miehen molemmat vanhemmat. Aviomies yritti opiskella kouluavustajaksi maahanmuuttajille ja jossakin vaiheessa hän ehdotti, että Ambrin voisi hänkn alkaa opiskella. Se oli shokki.

– Enhän minä tällaista odottanut. Rikkaiden miesten vaimot viettävät vain mukavaa elämää kotona, kuvittelin mieheni olleen niin rikas, että minun ei tarvitsi huolehtia muusta kuin kodista ja elää mukavaa elämää.

Asuminen koko miehen ”suvun” kanssa kävi lopulta hankalaksi, mutta vuoden avioliiton jälkeen perhe sai lapsen, Aviomies lopetti opiskelun ja siirtyi elämään sosiaalituen turvin, koska näin lapsiperhe onnistuu Tanskassa saamaan oman vuokra-asunnon.

Tytär on nyt 20 vuotta, asuu kotona vanhempiensa luona vasti’ikään syntyneen tyttärensä, Fatiman kanssa.

Viimeisen 30 vuoden aikana ei-läntisistä maista saapuneiden maahanmuuttajien määrä on Tanskassa viisinkertaistunut. Tämä on ollut suoraa seurausta perheenyhdistämisistä ja sen vuoksi naisten asemaan ei ole kiinnitetty huomiota. He elävät miestensä armoilla, eristettyinä ja usein hyvin kaukana työmarkkinoilta.

Sen vuoksi Tanska teki oman – sekin Ruotsissa haukuttu – 24-vuoden säännön, eli nuorempia vaimoja ei enää saanut ”tuoda maahan” perheenyhdistämisen varjolla.

Ambrin katuu tänään, että ei suostunut miehensä ehdottamaan ammattikoulutuksen aloittamiseen 20 vuotta sitten. Nyt hän yrittää lastentarhanopettajaksi, mutta se ei oikein onnistu puutteellisen kielitaidon vuoksi – puhuminen sujuu, mutta tanskan kirjoittaminen ja tietokoneen käyttö ovat jääneet mysteereiksi.

– Minulla ei kulu päivääkään ettenkö kaipaisi takaisin Pakistaniin. Toivon, että tyttäreni saisi täällä toisenlaisen elämän kuin minä. Miksikö en sitten muuta takaisin? Täällä minä saan käteen 11.000 Tanskan kruunua (n. 1800,- €) joka kuukausi  – jos muuttaisin Pakistaniin saisin 0,- ja joutuisin syömään heiniä.

– Kari Ilmarinen–

Advertisements

About Pt-media.org toimitus

View all posts by Pt-media.org toimitus →

9 thoughts on “Muutama musliminaisen elämäntarina Tanskasta

  1. 20 vuotta ihmetelty ja nyt tekisi sitten mieli duuniin. Kun kuulee lastentarhatädin palkan suuruuden, putoaa motivaatio alakerran naapurin olohuoneeseen asti? Aikas kiva liksa työttömällä 1800€. Vuokra 1000€? Pitäskö hommata pakistanilainen 24v vaimo ja yhdistää perhe Tanskaan?

  2. 24 vuotias, 7 lapsen äiti, hampaaton, ympärileikattu ja värkki vielä poikittain??? Eipä silti. Yksi parhaista kokemistani on ollut kuuden lapsen äiti

  3. Jos halutaan muuttaa mailmaa, niin se kannattaisi tehdä hiljalleen muslmimi naisista. Kertoa heille mitä elämä on ja mitä on tarjolla. Parempaa löytyy, jos tahtoa löytyy.
    Ja tarjota ilmaiset ehkäisy pillerit.
    Monet vapaammat muslimi naiset ovat joutuneet entistä tiukempaan asemaan ghettojen puristuksessa, toisinaan omien lasten vaatimuksesta.

  4. Näihin synnytyskoneisiin pitäisi soveltaa joka maassa sipilän ja orpon aktiivimallia ilman valitusoikeutta.Tuet helvettiin. Mutta sehän on ainakin Suomessa jos esim. somppusynnytyskoneet patistettaisiin töihin, täyttä rasimia. Euroopassa menisi niin työssäkäyvilla kuin muullakin kantaväestöllä todella hyvin hyvin ja verot olisivat pienemmät,leikkaukset kaikesta hyvinvoinnista olisivat jääneet tekemättä ilman näitä loisijoita. Nyt Eurooppa elättää todella isoa joukkoa kolmansien maiden losijoita jotka eivät suurimmaksi osaksi aio mitenkää osallistua hyvinvointivaltioiden ylläpitoon, muuten kuin synnyttämällä uusia loisijoita.Suomessa syyllistetään eläkkeele jääviä kulujen kasvusta kun sormi pitäisi osoittaa näiden vetelehtelijöiden suuntaan.

  5. Oma suosikkini on somalialainen espoolaisvaltuutettu noin kymmenen lapsensa kanssa. Lapsethan ovat saman äijän kanssa, mutta yh:na porskutellaan. Tämä kanssntaloudellinen katastrofi tarjoillaan mediassa kerran vuodessa sankaritarinana.

    Eilen oli muuten hauska juttu siitä, mitä tapahtuu, kun vihreä poliitikko joutuu realiteettien eteen: Osmo Soininvaara puolusti ympäristöjärjestöille kivihiilivoimalaa! Nautinnollista, vaikka saastutuksen vähentäminen hyvä juttu olisikin.

  6. Onko sosiaalituilla elävien tulijoiden saada lisääntyä täysin hallitsemattomasti?
    Tuollaiset lapsimäärät on väärin tehdä toisten elätettäväksi.
    Miksi heille ei anneta ilmaista ehkäisyä esim. Hormoonikierukkaa?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.