Internetsin juttusarja Turun terrori-iskuista, osa 1: Tappo vai murha?

9
26.3.2018

Hommaforumin jäsen Internetsi on kerännyt ja tutustunut Turun puukkoterroristin tapaukseen. Julkaisemme nyt hänen näkemyksen asiasta. Jaksoja on tällä hetkellä seitsemän, ja niitä tulee lisää sitä mukaa kun luvut edistyvät. Julkaisulla on kirjoittajan lupa ja keskusteluun voi osallistua Hommaforumilla.

INER

 

 

Lähdetään liikkeelle siitä, että Turun terroristia syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta niiden yrityksestä (RL34a§1). Hän on myöntänyt teonkuvauksen ja terrorismin, mutta kiistää itse rikosnimikkeen. Nyt kun esitutkinta-aineistoa ei vielä ole, niin on helpompi lähteä liikkeelle siitä, että onko kyseessä tapot vai murhat (ja niiden yritykset). Tästä löytyy oikeuskäytäntöä paljonkin, toisin kuin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista.

Seuraavat ovat tietenkin minun omia tulkintoja, mutta käytän lähteenä lakia, esitöitä ja ennakkopäätöksiä. Joku voisi sanoa, että ”mitä sinä näitä teet, lakikirja päättää”. Lakikirja ei anna Suomessa ainoatakaan tuomiota, vaan sen antaa aina ihminen tai ihmiset, joille on se tuomiovalta annettu.


Kun casea miettii sen pohjalta, että millaiselta tämä vaikuttaa, niin vastaus ”Tappo vai murha?” kysymykseen on selvä: Murha

Mietitään tämän jälkeen sitten sitä aspektia, onko juridisesti kyse terrorismirikoksesta, mutta tästä on helpompi lähteä liikkeelle. Murha (RL21:2§) on ”törkeä tappo”. Tunnusmerkistössä sen erottaa taposta se, että on suoritettu 1) vakaasti harkiten, 2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, 3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai 4) tappamalla virkamies virkansa vuoksi yms. sekä sen on oltava ”kokonaisuudessaan arvostellen törkeä”. Näistä tähän Turun terrori-iskuun sopisi momentit 1, 2, 3 ja se on kokonaisuudessaan arvostellen törkeä.

Yleisellä tasolla tästä löytyy lainkäyttöä paljonkin, joten voidaan katsoa ensiksi miten Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksiä hieman vastaavissa tapauksissa. Muutama ennakkopäätös on myös suurta rikoslakiuudistusta edeltävältä ajalta, mutta mainitsen nekin, jos ne tähän caseen sopii. Nämä nyt on niitä, jotka nopealla haulla löysin:

Vakaa harkinta:

Lainaus

Henkilö oli laatinut suunnitelma tappaa eräs henkilö tiettynä päivänä ja oli sitä varten hankkinut välineitä. Kuitenkin, hän suoritti tapon tätä omaa suunnitelmaansa ajankohtaa ennen eikä käyttänyt niitä välineitä mitä oli hankkinut. Tämä kuitenkin katsottiin sellaiseksi, että kyseessä on käytetty vakaata harkintaaja teko katsottiin murhaksiLähde

Lainaus

Henkilö oli hankkinut dynamiittia ja lähetti sen henkilölle, jonka halusi tappaa. Pommikirjettä avatessaan se räjähti ja uhri kuoli sekä siitä räjähdyksestä aiheutui vahinkoa omaisuudelle ja muille ihmisille. Teon katsottiin olevan tehty vakaasta harkinnasta ja aiheuttaneen vakavaa vaaraa, joten teko oli murhaLähde

Lainaus

Henkilö oli tullut toisen luokse yöksi ja ilman minkäänlaista riitaa he menivät nukkumaan. Tekijä heräsi ja uhri nukkui. Tekijä otti kukkaruukun, kääri sen pyyhkeeseen ja alkoi lyödä uhria päähän sekä kuristi häntä sähköjohdolla. Tappaminen oli tehty vakaasta harkinnasta ja erityistä raakuutta ja julmuutta osoittaen (huom.: vanhan lain sanamuoto), joten henkilö tuomittiin murhastaLähde

Lainaus

Kaksi henkilö oli suunnitellut tilaavansa taksin, tappavansa kuljettajan ja viemällä hänen rahat ja auton. Tätä oli suunniteltu, vaikka tarkkaa tappamispaikkaa ei oltu määritelty. He tilasivat taksin suunnitelmansa mukaisesti, ajoivat sillä syrjäiselle paikalle, jossa toinen heistä ampui haulikolla kuskia kylkeen, mutta hän ei kuollut vaan pääsi vähän matkaa pakenemaan. Toinen tekijöistä sai hänet kiinni ja ampui päähän niin että henki lähti. Oikeudessa katsottiin, että teko oli tehty vakaasta harkinnasta sekä teko osoitti erityistä julmuutta ja raakuutta (huom.: vanhan lain sanamuoto). Tekijä joka ampui kuskin haulikolla tuomittiin murhasta ja myös hänen mukanaan ollut henkilö jonka kanssa he olivat teon suunnitelleet, tuomittiin murhasta vaikkei itse osallistunut tappamiseen. Lähde

Näitä löytyy enemmänkin, missä ollaan jokseenkin lähellä tässä Turun terrori-iskussa olevia aisioita, mm. tässätässätässätässätässätässätässä ja tässä.

Kuitenkin, on yksi ennakkopäätös, missä on tähän Turun terrori-iskuun aika hyviä yhtymäkohtia kaikilta osin. Tämä ennakkotapaus on vuodelta 2005 eli uuden rikoslain aikaan, siihen voi tutustua täällä. Kyseessä on siis case KKO:2005:44, jossa pohdittiin, oliko yksi isku kirveellä päähän tappo vai murha. Syyttäjä lähti siitä, että kyseessä on tappo, mutta hovioikeus oli murhan kannalla, Korkein oikeus käsitteli asian ja oli myös murhan kannalla.

Kyseisessä tapauksessa oli myös suunnitelmallisuutta, koska tekijä oli ottanut kirveen valmiiksi tiettyyn paikkaan (aivan kuten Turun terroristi oli ottanut mukaansa kaverinsa asunnosta kaksi puukkoa). Yöllä hän oli sitten hakenut sen ja iskenyt sängyllä makaavaa mutta hereillä olevaa  uhria kerran päähän (Turun terrori-iskussa oli kyse myös siitä, että hän iski äkkiarvaamatta uhrejaan, mutta useasti). Kyseisessä tapauksessa ensiksi arvioitiin sitä, oliko isku sellainen, että oli tarkoitus tappaa (Turun terrori-iskussa tämä tarkoitus on jo myönnetty eikä siitä kiistellä oikeudessa).

Vakaata harkintaa arvioidessa KKO linjaa tässä tapauksessa näin:

Lainaus käyttäjältä: KKO

Kysymys vakaasta harkinnasta

16. Vakaa harkinta ilmenee yleensä teon etukäteissuunnitteluna. Päätelmiä voidaan tehdä sekä teko-olosuhteiden että tekijän vaikuttimien perusteella.

17. Korkeimman oikeuden käytännössä on katsottu, että tappo on tehty vakaasta harkinnasta esimerkiksi silloin, kun tappaminen oli suunniteltu etukäteen ja sitä varten oli hankittu välineitä (KKO 1980 II 59, 1981 II 32, 1988:42, 1995:119 ja 2004:80).

Tässä on viitattu samoihin ennakkopäätöksiin, joihin itse viittasin jo edellä. Turun terrori-iskussa siis oli useita etukäteissuunnitelmia ja välineiden ottamista mukaan (jotka tarkentuvat kun saan aineiston). Lisäksi vakaata harkintaa on voidaan arvioida tekijän vaikuttimien perusteella eli Turun tapauksessa näistä Isis-sympatioista.

Lainaus käyttäjältä: KKO

25. Rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vakaa harkinta ei välttämättä edellytä sitä, että tekijä näkee toisen henkilön tappamisen ainoana mahdollisuutena tavoittelemansa päämäärän saavuttamiseksi. Vakaasta harkinnasta voi olla kysymys myös silloin, kun rikoksentekijä pitää toisen tappamista yhtenä varteenotettavana toimintavaihtoehtona omissa suunnitelmissaan. Vakaata harkintaa ei poista pelkästään se, että tekijä välillä epäröi päätöksessään, jos hän kuitenkin lopulta valitsee tappamisvaihtoehdon (KKO 2004:119).

Turun terroristi välillä epäröi, mutta päätti kuitenkin lopulta alkaa puukottamaan. Tämä siis puhuu sen puolesta, että terroristilla oli vakaa harkinta.


Erityisen raaka ja julma tekotapa:

Raa’asta ja julmasta tekotavan osalta löysin yhden hyvän vastaavan esimerkin. Se on KKO:n ennakkopäätös (KKO:2000:29), missä oli myös murhattu puukolla leikkaamalla kurkku auki. Lehtitietojen mukaan toinen näistä uhreista kuoli siten, että tilanne muistutte teloitusta.

Lainaus käyttäjältä: KKO

[…] sekä aiheuttanut hänelle puukolla niskaan ja oikeaan leukakulmaan kaksi pistohaavaa ja kaulan etupuolelle poikittaissuuntaisen 7,5 senttimetrin pituisen viiltohaavan, joka oli katkaissut ruokatorven ja henkitorven ja leikannut kaulalaskimon haaroja ja vasemmanpuoleisen yhteisen kaulavaltimon ja sisemmän kaulavaltimon. Peruskuolinsyynä on ollut laaja kaulan viiltohaava. Korkein oikeus katsoo, että tappo on tehty erityisen raa’alla tavalla […]

 


Vakavan yleisen vaaran aiheuttaminen:

Sitten voidaan pohtia sitä, mitä lain esityöt sanoo taposta ja murhasta, tämän vakavan yleisen vaaran aiheuttamisen osalta. Tärkeimpänä asiakirjana on HE 94/1993 vp (hallituksen esitys):

Lainaus

Sen sijaan omanvoitonpyyntö ehdotetaan poistettavaksi ankaroittamisperusteista. Omanvoitonpyyntö edellyttää vakaata harkintaa. Lisäksi säännöksen ei pitäisi synnyttää sellaista vaikutelmaa, että murhaksi katsottaisiin vain jollakin tavoin erityisen hylättävistä motiiveista tehty henkirikos. Esimerkiksi epäitsekkäistä poliittisista motiiveista tehty henkirikos on yhtä lailla voitava arvioida murhaksi kuin palkkamurha.

Lainaus

Nykyinen peruste ”yleistä vaaraa aiheuttavalla tavalla” ehdotetaan puolestaan kirjoitettavaksi ”vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen”. Muutoksella halutaan korostaa yleisen vaaran laatua vaatimalla, että tällaisen vaaran pitää olla vakavaa. Vaarantamiskriminalisointien yleistyttyä lainsäädännössä on lukuisasti esimerkkejä rikoksista, jotka aiheuttavat yleistä vaaraa (esimerkiksi vaaraa liikenneturvallisuudelle).
Tähän nähden on johdonmukaista edellyttää murhan tunnusmerkistössä enemmän kuin pelkkää yleistä vaaraa. Toisaalta nykyisen lain sanonta ”tavalla” on sikäli huono, että se viittaa tiettyihin tekotapoihin, joiden ymmärretään luonteeltaan olevan yleistä vaaraa aiheuttavia. Ehdotetuna muotoilulla halutaan korostaa, ettei sillä tarkoitettaisi tiettyä tekotapaa, esimerkiksi räjähdettä, vaan sitä, että surmaaminen aiheuttaa vakavaa yleistä vaaraa.

Jos kerran surmaamisen voidaan katsoa yleistä vaaraa silloin kun saadaan liikenne sekaisin, niin se, että tappaa satunnaisesti vastaantulevia yleisellä paikalla aiheuttaa todellakin tätä suurempaa vaaraa. Tämä nyt on aivan selvää Turun terrori-iskussa.

Lisäksi ennakkopäätös:

Lainaus

Henkilö oli hankkinut dynamiittia ja lähetti sen henkilölle, jonka halusi tappaa. Pommikirjettä avatessaan se räjähti ja uhri kuoli sekä siitä räjähdyksestä aiheutui vahinkoa omaisuudelle ja muille ihmisille. Teon katsottiin olevan tehty vakaasta harkinnasta ja aiheuttaneen vakavaa vaaraa, joten teko oli murha.Lähde

 


Kokonaisuudessaan arvostellen törkeä teko:

KKO:n mielestä teko oli myös kokonaisuudessaan arvostellen törkeä:

Lainaus käyttäjältä: KKO

Teon kokonaisarvostelu ja johtopäätös

28. [Tekijä] on kohdistanut raakuutta osoittavan tekonsa vaaraa aavistamattomaan ja tekohetkellä puolustuskyvyttömään uhriin, joka ei ole omalla käyttäytymisellään antanut aihetta väkivaltaiseen hyökkäykseen.

[…]

Korkein oikeus päätyy katsomaan, että edellä todetuin tavoin vakaasti harkiten tehty tappo on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

29. Yllä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo [tekijän] syyllistyneen murhaan.

Tämä sopii aivan 100%:sti Turun terroristin tekoon.


Yhteenveto:

Summa summarum: Eli koska kyseessä ei ole virkamies, niin voidaan vetää asia pykälän tunnusmerkistön osalta yhteen:

Tehtiinkö surmaamiset vakaata harkintaa käyttäen? Kyllä.
Tehtiinkö surmaamiset erityisen raa’alla ja julmalla tavalla? Kyllä.
Tehtiinkö surmaamiset vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen? Kyllä.
Oliko teko kokonaisuudessaan arvostellen törkeä? Kyllä.

Eli minä en näe mitään mahdollisuutta sille, että kyseessä olisi tappo, vaan terrori-iskua on pakko pitää murhina kuolleiden osalta ja murhan yrityksinä hengenvaarallisia vammoja saaneiden haavoittuneiden osalta.

 


Seuraavassa osassa pohditaan sitä, oliko teko juridisessa mielessä tehty terroristisessa tarkoituksessa…

Advertisements

3 thoughts on “Internetsin juttusarja Turun terrori-iskuista, osa 1: Tappo vai murha?

  1. Kyllä tämä Turuntapaus oli mielestäni uskonnollisessa hätätilassa tehty kevyt läpsäys suomalaisille ja siten oikeutettu. Kyllä nyt vakavasti täytyy panna puntariin muslimien oikeudet ja kufarien velvollisuus.
    Miksi valtio ei puuttunut ajoissa kun uskova oli hädässä,miksi? Heitteillejättö!
    Vangitseminen on turha,oikeudenkäyti rikos oikeamielistä kohtaan!
    Poliittinen oikeusprosessi täytyy keskeyttää välittömästi!

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.