Internetsin juttusarja Turun terrori-iskusta, osa 2: Ovatko Suomen terrorismilait riittävän hyviä

9
26.2.2018

Toisessa osassa pohditaan terrorismilakiin liityviä asioita.

INER

 

Turun terroristi on myöntänyt yleisellä tasolla terrorismin, mutta rikosnimikkeen terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä hän on asianajajansa välityksellä kiistänyt. Oikeudessa siis pohditaan sitä, että täyttääkö teko tuon rikosnimikkeen tunnusmerkistön.

Kun casea miettii sen pohjalta, että millaiselta tämä vaikuttaa, niin vastaus kysymykseen ”Onko terrorismilait riittävän hyviä?”: Ehkä

Minä en tiedä, koska tämä on ensimmäinen tapaus Suomen rikoshistoriassa, jossa on tuo rikosnimike syytteenä. Lakia koeponnistetaan nyt ensimmäistä kertaa. Tuomion asiassa antaa kolmen tuomarin kokoonpano, puheenjohtajana käräjätuomari Tapio Katajamäki sekä käräjätuomarit Annika Nygård ja Vesa Karttunen. Kova paikka.


Kotimainen lainsäädäntö:

Lähdetään liikkeelle prosessioikeudesta. Kyseiset terrorismilait säädettiin 911-iskujen jälkimainingeissa vuonna 2002. Kyseisen lain säätämisen pohjalla on EU:n puitepäätös, jonka pohjalta on siis lisätty kyseinen luku (34a) Suomen rikoslakiin. Laki poikkeaa muusta lainsäädännöstä siten, että itse teot (tässä tapauksessa murhat) on jo kriminalisoitu ja tällä erillisellä luvulla halutaan ankaroittaa niitä tekoja, jotka on tehty terroristisessa tarkoituksessa. Kyseinen pykälä on tässä:

Lainaus

1 § (24.1.2003/17)

Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset

Joka terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, tekee

7) tapon, on tuomittava vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

Joka terroristisessa tarkoituksessa tekee murhan, on tuomittava vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Laki lähtee siitä, että puitepäätöksen mukaan ankarinta rangaistusta ei tarvitse korottaa, mutta muita kylläkin. Koska murhasta on jo säädetty ankarin rangaistus mitä voidaan antaa (elinkautinen), niin sitä ei ole korotettu. Murhaa lievempien tekojen ankarinta rangaistusta on korotettu, mm. terroritarkoituksessa tehdyt uhkaukset ovat vakavampia kuin normaalit uhkaukset. Terrorimurhasta lievempää eli terroritaposta annettavaa rangaistusta on korotettu, koska myös siitä annetaan vähintään kahdeksan vuotta tai elinkautinen.

Lain valmisteluvaiheessa on säätämisasiakirjoissa (HE 188/2002 vp) lähdettiin siitä, että terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä henkirikoksia arvioidaan useimmiten murhana (s.43):

Lainaus

Kuten surmaa, myöskään tappoa ei juuri arvioitaisi terroristisessa tarkoituksessa tehtynä rikoksena, sillä sellaiseen liittyy yleensä vakaata harkintaa tai vakavan yleisen vaaran aiheuttaminen, mikä useimmiten johtanee arvioimaan tekoa murhana.

Eli jos surmaa terroristisessa tarkoituksessa, niin kyse on todennäköisesti murhasta.

Kuitenkin, lain esitöissä mainitaan, että selkeyden vuoksi tähän on sisällytettävä kaikki yleisen tahallisen henkirikoksen rikosnimikkeet myös terroristisessa tarkoituksessa. Tämän vuoksi pykälässä mainitaan terrorisurma, terroritappo ja terrorimurha. Tähän seikkaan on tarttunut myös Turun terroristin asianajaja Kaarle Gummerus. Eilen kävin osassa yksi (ja 1,5) läpi sitä, että miksi teko ei voi olla edes tappo, joten kyseessä siis on terrorimurhat.

Äkkiä katsottuna yllä olevassa pykälässä ei näyttäisi olevan katetta tälle teolle, koska siinä mainitaan kohteeksi valtio tai kansainvälinen järjestö. Kyseisessä rikoslain luvussa on kuitenkin myös määritelmäpykälä, missä selvennetään sitä miten määritellään terroristinen tarkoitus:

Lainaus

6 § (24.1.2003/17) Määritelmät

Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on:

1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa;

Määritelmäpykälän muut kohdat ei sovi tähän, joten poistin ne tästä. Tämä pykälähän on itsessään lyhyt ja se ei kerro mitään. Juridisesti ei ole merkitystä sillä, mitä mieltä Hentun Liisa on vaan asiaa pitää tutkia tarkemmin. Tärkeimmät näistä on HE 188/2002 vp (hallituksen esitys) ja LaVM 24/2002 vp (lakivaliokunnan mietintö). Lisäksi jotakin voidaan löytää myös PeVL 48/2002 vp (perustuslakivaliokunnan lausunto) ja EV 241/2002 vp (eduskunnan vastaus) asikirjoista sekä oikeuskirjallisuudesta.

Lainaus käyttäjältä: HE 188/2002 vp

1 kohta. Rikoksentekijällä katsottaisiin olevan terroristinen tarkoitus ensinnäkin, jos hänen tarkoituksenaan on aiheuttaa väestön keskuudessa vakavaa pelkoa. Kohta perustuu osaksi puitepäätöksen 1 artiklan 1 kappaleeseen, jossa yhtenä tarkoituksena mainitaan tarkoitus pelotella vakavasti väestöä. Osaksi se perustuu kansainväliseen terrorismin rahoituksen vastaiseen yleissopimukseen, jossa kielletään rahoitus sellaista tekoa varten, jonka tarkoituksena on aiheuttaa kuolema tai vakava ruumiillinen vamma sopimuksessa tarkemmin määritellylle henkilölle, kun teko on luonteeltaan tai asiayhteydeltään sellainen, että sen päämääränä on aiheuttaa pelkoa väestön keskuudessa(2 artiklan 1 kappaleen b-kohta).

Kohdassa käytettäisiin sanamuotoa ”vakavaa pelkoa”. Vaikka yleissopimuksen sanamuoto (”pelkoa”) vaikuttaa laajemmalta, käytännössä sanamuotojen ero ei ole suuri. Asiayhteyden perustella voidaan lähteä siitä, että myös yleissopimuksessa edelletään pelolta tiettyä vakavuutta. Kohdassa tarkoitettu pelko on yleisesti väestön keskuudessa syntyvä perusteltu vakava pelko siitä, että yksityiset edut (kuten esimerkiksi henki, terveys, vapaus, ruumiillinen koskemattomuus, omaisuus tai kotirauha) taikka yhteisön edut (kuten valtion valtiosääntö tai ympäristö) ovat vaarassa. Se, kuinka yleistä pelon pitäisi olla, että se vallitsisi väestön keskuudessa, harkittaisiin tapauskohtaisesti. Pienenkin vähemmistön keskuudessa yleisesti vallitseva vakava pelko riittäisi täyttämään kohdassa tarkoitetut kriteerit, jos kysymyksessä on esimerkiksi etninen vähemmistö.

Harkitaan tapauskohtaisesti ja nyt on ensimmäinen kerta kun tätä sovelletaan käytännössä.


EU:n lainsäädäntö:

Lain säätämisen pohjana oleva EU:n puitepäätös (2002/475/YOS) on kuitenkin muutettu vuonna 2008 ja korvattu puitepäätöksellä 2008/919/YOS. Kyseisessä asiakirjassa mainitaan:

Lainaus käyttäjältä: 2008/919/YOS

(3)Terrorismin uhka on kasvanut ja kehittynyt nopeasti viime vuosina. Aktivistien ja terrorismin tukijoiden toimintatavat ovat muuttuneet, myös siten, että järjestäytyneiden ja hierarkkisten ryhmien tilalle ovat tulleet löyhästi toisiinsa liittyvät, puoli-itsenäiset solut. Nämä solut ovat kansainvälisten verkostojen yhdyslinkkejä, ja ne käyttävät lisääntyvässä määrin uutta teknologiaa, erityisesti internetiä.

Kummatkin lihavoidut kohdat sopii Turun terroristiin. Alkuperäisessä puitepäätöksessä mainitaan myös ”terroristit, jotka toimivat yksin”. Turun terroristi käytti mm. Telegram viestiohjelmaa siihen, että hän kyseli jostakin v*tun Isiksen Helpdeskista, miten voisi toteuttaa iskun.

Lainaus käyttäjältä: 2008/919/YOS

(4) Internetiä käytetään Euroopassa olevien paikallisten terroristiverkostojen ja yksittäisten terroristien innoittamiseen ja mobilisointiin. Se on myös terroristien keinoja ja menetelmiä koskevien tietojen lähde ja toimii tällä tavoin ”virtuaalisena koulutusleirinä”. Julkinen yllytys terrorismirikoksiin sekä terroristien värväys ja koulutus ovat lisääntyneet moninkertaisesti kustannusten ja riskien pysyessä alhaisina.

Tämäkin kohta sopii Turun terroristiin, koska häneen, yksittäiseen tekijään, oli vaikutettu internetin kautta. Lisäksi hän kyseli siellä keinoja ja menetelmiä.

Kyseiset EU:n vaatimat toimenpiteet on pitänyt tehdä 9.12.2010 mennessä. Se, että onko Suomi tehnyt nämä ja jos on, niin kuinka hyvin, jää nähtäväksi. Jotakin viittausta saatiin 27.1.2018 haastattelussa, jossa SUPO:n päällikkö, kokoomuksen Antti Pelttari lausui näin: ”Terrorismirikosten rikosvastuun toteutuminen on heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa”.

Kuitenkin, kolmen tuomarin kokoonpanossa varmasti kaivellaan moniakin tapauksia EU-lainsäädännöstä tähän perusteluiksi, oli tuomio terrorismirikoksisesta langettava tai vapauttava. Jos jollakin (anyone?) on aikaa kaivaa Eur-Lex’istä joitakin tähän caseen sopivia tuomioita, niin katsotaan sitten.


Yleistä pohdintaa:

Koska ei ole aikaa kaivella lisää, niin voidaan tehdä joitakin juridisia oletuksia. Rikosoikeudessa teot voidaan jakaa monella eri kriteerillä moneen eri osaan. Yksi tällainen luokittelu on jako tekorikoksiin ja seurausrikoksiin. Tekorikoksissa itse teko on kriminalisoitu eli hyvänä esimerkkinä vaikka rattijuopot. He ajavat autolla kännissä ja vaikka he eivät aiheuttaisi mitään vahinkoa, niin heidät tuomitaan rattijuopumuksesta. Yleensä nämä ovat vaarantamisrikoksia. Seurausrikos on taas esimerkiksi tappo, jossa tuomitaan siitä, että surmasi jonkun. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset taas kattaa näistä kummatkin: Seurausrikos olisi tässä tapauksessa murha ja tekorikos sitten se pelon aiheuttaminen. Murha nyt on selvä, kun ihmisiä on kuollut, mutta se pelon aiheuttaminen onkin sitten juridisesti vaikeampi määritellä. En tiedä voidaanko tässä tapauksessa soveltaa tahallisuuden eri asteita. Terroristi voi pitää sitä vakavan pelon aiheuttamista selvänä, vaikka tämän hän on tosin itse kiistänyt. Kuitenkin tahallisuus vakavan pelon aiheuttamisen osalta voisi täyttyä siinä mielessä, että hän tietää teosta aiheutuvan vakavaa yleistä pelkoa, vaikka itse tarkoitus eli ihmisten surmaaminen ja vahingoittaminen olisi se varsinainen teko. Tällöin voitaisiin soveltaa ehkä varmuustahallisuutta pelon tuottamisen osalta.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän on myöntänyt toimineensa Isisin sotilaana. Isisin yhtenä tavoitteena on näillä terrori-iskuilla aiheuttaa vakavaa pelkoa. Tässä voidaan tulkita asia niin, että kun tällaiseen tekoon on lähdetty noista lähtökohdista, niin sen voidaan katsoa aiheuttavan vakavaa pelkoa.

Jotakin määritelmiä voidaan tehdä myös siitä, että miten asiaan on reagoitu yleisesti, mutta tässä mennään hyvinkin subjektiivisiin asioihin. Esimerkiksi Puolustusvoimat kertoi varusmiehille, että menkää lomilta suoraan kotiin ja vaihtakaa sotilasvaatteet siviilivaatteisiin. Myös paljon huudetun, lisääntyneen ”vihapuheen” (eli kritiikin) on katsottu voimistuneen yleisesti, joka kertoo vakavasta pelosta (vaikka pelolle ei saa antaa valtaa).

Mutta näitä varmaan tullaan käsittelemään oikeudessa 8.5, joten katsotaan asiaa silloin.


Eli vastaus kysymykseen, oliko kyse juridisesti terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta: Ehkä

Sen päätöksen tekee seuraavaksi Tapio Katajamäki, Annika Nygård ja Vesa Karttunen. Heidän on johonkin lopputulokseen päästävä ja se perusteltava, minä en siihen näillä tiedoilla pysty.

Advertisements

2 thoughts on “Internetsin juttusarja Turun terrori-iskusta, osa 2: Ovatko Suomen terrorismilait riittävän hyviä

  1. Yhtä watun samaa tyhjän lässytystä kuin vihapuhe ja kiihottuminen kansanryhmää vastaan. Voidaan TULKITA ihan miten tai kenen toimesta tahansa.

  2. Tuntuu että ainostaan Supo on jotenkin kartalla näistä kurkunleikkaajista, kumma kyllä.Vielä kun mm. YLE:n saisi samalle puolelle kun se suoltaa turvapaikka paskaa joka tuutista samalla muotilla. Eivät suostu näkemään mitään uhkia näiden raukkojen SYYRIASTA sotaa pakenevien motiiveissa. Niin Suomeen ei ole juurikaan tullut SYYRIASTA ketään vaikka tuo verorahoin ylläpidettävä laitos niin valehtelee jatkuvasti, tai ainakin matukriisin alussa. SPR on samassa keississä aivopesemässä niitä jotka eivät ajattele omilla aivoilla.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.