Suomi-ruotsi maahanmuuttosanakirja

3

lataus

10.5.2018

Ruotsin kieleen on syntynnyt turvapaikka-aktivistien toimesta monenlaisia uussanoja. Tällainen uussana on kiertoilmaus, joka miedontaa tai vahventaa sanan merkitystä, riippuen vähän aina tilanteesta. Useimpia käytetään myös mediassa. Lisäsin joukkoon muutaman ikäänkuin vastapoolinkin käsitteen.

Muutamia esimerkkejä:

Nyanlända = vapaa suomennos on jotain ”juuri-maahan-tullut” tai ”vastatullut”. Vähän kuin joku vastasyntynyt. Nyanlända tarkoittaa vain kolmansien maiden tulijoita, sitä käytetään harvoin koskemaan vaikkapa suomalaista maahantulijaa. Sanalla on hävitetty kaikki tulemiseen viittaavat tekijät kuten pakolaisuus ja turvapaikanhakijuus. Vertaa sanapari: turvapaikanhakija-vastatullut. Koko sanan idea onkin juuri siinä; kaikki todelliset maahantulon merkitykset on hävitetty ja tulija on tulija riippumatta tulon perusteet. Sinänsä hieno ruotsalainen tapa asettaa ihmiset samalle viivalle.

Nysvensk = uusruotsalainen. Klassikko, jolla tarkoitetaan nimensä mukaan uusia ruotsalaisia. Jako menee jotenkin niin, että tulija on ensin nyanländä ja sen jälkeen kun oleskelulupa on tippunut hän muuttuu nysvenskiksi. Raja on kuitenkin veteen piirretty viiva. Suomalainen ei voi olla samanlainen nysvensk kuin afrikkalainen tai arabialainen.

Ensamkommande ungdom = yksintullut nuorukainen. Alunperin sana oli ensamkommande barn eli yksintullut lapsi, mutta koska jokainen tajuaa, että lapset eivät voi lonnia ympäri maailmaa yksin, ja koska viime kesänä, jolloin ympäri Ruotsia pidettiin suuria mielenosoituksia ”yksintulleiden lasten” palautuksia vastaan, media itse jakoi valokuvia, joissa ei ollut lapsista tietoakaan, niin kehiteltiin 2.1 versio eli yksintullut nuorukainen, kun monet kyselivät missä lapset. Mediapellet tajusivat, että lapsi ei mene läpi joten vaihtoivat nuorukaiseen.

Utsatt område = suora suomennos kovia kokenut alue, haavoittuvainen/ herkkä alue. Ghetto-sanan ruotsalainen vastine. Ghetto on ghetto, mutta kun puhutaan herkästä ja haavoittuvasta alueesta niin mielikuva on ihan toinen. Virallinen kieli käyttää tätä sanaa eikä ghettoa. Paras suomennos voisi olla joku ”ongelma-alue” tms, koska suora käännös on todella pöljä. Jos pitäisi valita paras pöljä käsite äänestäisin tätä. Siinä häivytetään niin hienolla tavalla oikea asia. Ihan kuin tulijat olisivat jotain raukkaparkoja, ja ongelmat syntyvät vain siitä, kun kovia kokeneet ihmiset elämäntuskassaan vuodattavat kyyneleitä yrittäessään unohtaa menneisyytensä ja ikävän kotimaahansa.

Kompetensregn = vapaasti suomennettuna ”pätevöitymissade”. Pätevöittäjä lienee kuitenkin jotain sellaista mitä sanalla haetaan. Aina kun on olemassa isoja vyöryjä, kuten 2015 syksy, niin jotkut tahot muistavat mainita, että nyt sieltä tulee niitä pätevöittäjiä. Vähän sama kuin Suomessa klassikko ”Balkkanilla tallustaa nyt korkeastikoulutettuja”.

Batikhäxa = Batiikkinoita. On jonkinlainen vastine suomen suvakille sillä erotuksella, että batikhäxa on vanhempi yleensä keski-ikäinen nainen, joka on adoptoinut kotiinsa oman pienen kultapojun. Kaikki näkevät, että kyseessä on seksisuhde, eikä sitä suoraan edes yritetä kiistää. Rasistien käyttämä sana.

Inlöparna = vapaa suomennos ”sisäänjuoksijat”. Ei sisäänlaskija vaan -juoksija. Vitsi. Sisäänjuoksija on umpisuvakkien kehittämä puuhakerho, jossa tulijoiden kuvitellaan laulun, leikin ja urheilun avulla juoksevan sisään yhteiskuntaan. Joillakin paikkakunnilla vokkimiehille järjestetään 8-20.00 ohjelmaa johon kuuluu porosafaria, mäenlaskua, juoksua, kuntosalia, crosfittiä, joogaa, suunnistusta, kiipeilyä, seiväshyppyä, uinti, potkupalloa, jääkiekkoa, hiihtoa ja ties mitä. Muslimimiehet pidetään aamusta iltaan liikkeessä nuorten tyttölöiden toimesta. Östersund on sisäänjuoksijoiden syntykylä, josta se on levinnyt muutamiin isoihin vokkeihin.

Etableringsprogram = kotoutumisohjelma. Kun oleskelulupa tipahtaa, nousee tulija portaikolla ylöspäin. Alkaa kahden vuoden kototumisohjelma. Tulija ikäänkuin opiskelee pari vuotta ruotsalaista yhteiskuntaa. He käyvät SFI:n kieli- ja kulttuurikoulua, jossa opiskellaan kieltä ja vaikkapa sitä, että Ulf Lundellin ”Öppna landskap” on lähes toinen kansallislaulu. Tavallinen maahanmuuttaja ei pääse tällaiseen kaksi vuotta kestävään kotoutumisohjelmaan, josta saa rahaa.

Blatte = ”mutiainen”, ehkä se vahvin solvaaava sana. Samaan kategoriaan kuuluu ”babbe” ja  ”babiaano”, joilla kuvataan arabiinoja. Rasistien käyttämiä sanoja.

EU-migrant = eurosiirtolainen. Tarkoittaa romanialaisia kerjäläisiä.

Sitten on olemassa paljon erilaisia sanontoja: ”Allas lika värde” = kaikkien samanarvoisuus, ”Alla är olika men lika” = kaikki ovat erilaisia mutta samanlaisia, ”Vi gillar olika” = tykkäämme erilaisuudesta jne. Sanonnoilla lähinnä tarkoitetaan, että myös kolmansien maiden muslimimiehet ovat laulun arvoisia.

Tässä alkuun.

 

Advertisements

About Pt-media.org toimitus

View all posts by Pt-media.org toimitus →

8 thoughts on “Suomi-ruotsi maahanmuuttosanakirja

  1. Kyllä on ruotsiaanojen pitänyt kovasti pusertaa että ovat saaneet keksittyä moista höttöä.

  2. Täytyy kyllä kirjallisuuden ystävänä antaa sanataiteelle pisteet. Valitettavasti asioiden hämärtäminen ja kultaaminen positiivisilla ilmaisuilla myös toimii. On ihan eri juttu vastustaa syrjintää kuin positiivista syrjintää, vaikka asia on sama.

  3. Meillä kotisuomessakin on uusia sanoja näille kultamunille. Moniosaaja, kestävyysvajeenpaikkaaja yms.. kaikki eivihapuhesanoja mutta jokainen ymmärtää niiden merkityksen. Toisinsanoen kauniita kiertoilmaisuja

  4. Unohdit sanan UTMANING/HAASTE joka pikkuhiljaa muuttuu sanan PROBLEM/ONGELMA kautta sanaksi KATASTROFI (minkä jälkeen se vain muuttuu epätoivoiseksi huudoksi HJÄLP! HJELP! HJAELP! HJALP! HELP! APUVAAA, ENIBÖDI!?!

  5. INLÖPARNA/SISÄÄNJUOKSIJAT on huono käsite koska matut jatkuvasti tulkitsevat sen väärin: luulevat sen tarkoittavan LÖP/JUOKSUAIKA ja että pitää juosta ja paneskella sen minkä kerkiää ja koko ajan olla jonkun päällä nylpyttämässä.

  6. Eivät taida kantikset tohtia raiskausuutisen jällkeen kommentoida ’en blatte igen’, kuten suomalaisaallon aikaan 70-luvulla tehtiin. Finnet kun olivat entisiä hallintoalamaisia ja juntteja. Nysvenskit ovat bättte folkia, vai?

  7. Hitsaaja on päästänyt maahan monta vitsaajaa. Nyt ovat vitsit vähissä. sanoo:

    Yksinkertaisinta olisi vain käyttää Hege Storhaugin sanaa Landsplåga/Vitsaus niin ei tarvitse eritellä.

  8. Joko Teppo M siellä Spångassa on omaksunut joka päiväiseen puhekielen jutun sanaston?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.