Rispektin alkeet länkkärille, osa 1: Lumipolkuteoria

8

path-616321_960_720

Rinkebyssä kaikki perustuu rispektiin. Rispekti ei tarkoita suoraan englannin respectiä eli kunnioitusta. Oikeastaan sillä ei ole mitään tekemistä kunnioituksen kanssa. Rispekti tarkoittaa lähinnä jotain sellaista kuin kasvojen menetys tai sen uhka, ja menetettyjen kasvojen takaisin otto.

Nämä ovat kaksi hieman eri asiaa. Uusruotsalaisten elämä perustuu ensinnäkin kasvojen menetyksen uhkaan. Se on se, joka ohjaa arkikäyttäytymistä.

Länkkärin on vaikea suhtautua tähän asiaan, koska länkkäri yleensä pyrkii välttämään konflikta. Toisaalta länkkäri voi väistää ilman draamaa. Se ei ole mikään ongelma. Normaali ihminen ei koe oloaan jotenkin nöyryytetyksi jos väistää polulla tai joku ohittaa liikenteessä.

Uusruotsalaisilla tilanne on toinen.

Kun kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta rispekti-uusruotsalaista kohtaa lumihangessa kapealla polulla niin kumpikaan ei väistä. Kumpikaan ei astu ensin hankeen ja alistu. Niinpä he kävelevät toisiaan päin. Tästä leimahtaa silmitön äbäläwäbälä. Älämölö vaikuttaa länkkärin silmissä riitelyltä. Vaikka se osin onkin sitä, se ei ole sellaista riitelyä, joka ihan suoraan johtaa nyrkkitappeluun. Tietenkin se voi johtaa nyrkkitappeluun, jos toinen arvioi toisen taustansa perusteella heikoksi, mutta jos toisen taustaa ei tiedä, ei ole järkeä nyrkkitappeluun.

Tuo älämölö on oikeastaan vain teeskentelyä. Siinä katsotaan rajat ja lopulta molemmat väistävät. Sen jälkeen he ovat ylimpiä ystäviä. Nimittäin nyt tulee mukaan myös rispektin yksi ulottuvuus: kenen joukoissa seisot.

Tässä tulee ilmi erityisen hyvin miksi uusruotsalaiset halveksivat länkkäreitä. Länkkäri on yksin ja siksi heikko. Uusruotsalaiset halveksivat länkkäreitä, koska länkkäreillä ei ole klaania takanaan, joka puolustaa yksilöä. Kun vaikkapa länkkäri koulupoika saa selkäänsä niin mitä tapahtuu? Länkkärilapsi kertoo asiasta isälleen, joka soittaa reksille. Sen jälkeen harkitaan ja yritetään tehdä kaikki, jotta ei tarvitsisi tehdä mitään. Että asia unohtuisi. Että siihen ei tarvitsisi puuttua. Pahimmassa tapauksessa länkkärilapsi ei kerro edes asiasta kenellekään. Uusruotsalaiset tietävät tämän.

Nyt tulee sitten se kasvojen menetys. Uusruotsalaiset pyrkivät siis kaikin keinoin välttämään kasvojen menetystä, mutta jos se tapahtuu on helvetti irti.

Jos uusruotsalaislapsi saa köniin joukolta niin sielä lähtee autokolonnallinen klaania ja sukua selvittämään asiaa. Ei soitella reksille eikä poliisille vaan serkuille ja pikkuserkuille ja vanhoille enoillekin. Asia todellakin selvitetään. Se vaatii sitä. Rispekti pitää hakea takaisin. Rispekti voidaan palauttaa ilman väkivaltaakin, mutta se vaati kyllä hirvittävän määrän äbäläwäbälää ja lahjoja.

Kun tilanne on lopulta ohi niin se on tosiaankin selvitetty sillä erää. Kun taas länkkärilapsi voi elää vuosikausia ihmeellisessä kierteessä, jossa lasta ei auta isä, ei serkku eikä kukaan. Yksilö on tosiaankin individuaali ilman mitään klaanin tai suvun tukea.

Lumihankikohtaaminen länkkärin ja uusruotsalaisen välillä toimii eri tavalla.

Miehet kävelevät toisiaan kohti. Länkkäri astuu viime hetkellä hankeen ja kohteliaasti tervehtii kun taas uusruotsalainen saattaa ynähtää jotain. Kun kaksi länkkäriä kohtaavat, he katsovat ennen kohtaamista toisiaan ja katseilla luodaan jonkinlainen yhteisymmärrys kumpi väistää. Yleensä molemmat väistävät.

Mutta astumalla suoraan hankeen länkkäri menettää kaiken rispektin uusruotsalaisen silmissä. Toisaalta länkkäri jollain alkeellisella tavalla tajuaa, että alistui ja häpeää sitä. Mutta asetelma on luotu jo, roolihahmot on jaettu ja länkkärin osa on alistua ja uusruotsalaisen kävellä suoraan. Häntä väistetään. Uusruotsalainen haistattaa paskat länkkärille, koska ensinnäkin hän väisti ja tietää, että vaikka se nyt siinä rähisisi niin selän takana ei ole klaania.

Tässä on yksi syy miksi uusruotsalaiset, jos nyt eivät vihaa, niin halveksivat ruotsalaisia. Sama halveksinta se on Suomessa suomalaisiakin kohtaan, mutta se ei näy vielä niin selvästi kuin vain harvoilla alueilla.

Advertisements

11 thoughts on “Rispektin alkeet länkkärille, osa 1: Lumipolkuteoria

  1. Jonkin verran tulee vastaan ihan silkkaa ylimielisyyttä, joka kai perustunee siihen, että ollaan oikeauskoisia ja sikäli parempia. Omassa lähiössä islamin ilmentyminen on vielä niin vähäistä, että kirjoituksen uhkakuvat vältettäneen, vaikka toki joku murrosikäisten somppujengi on täälläkin käynyt keekoomassa.

    Omalla kohdalla eli omassa työssä näkyvin ulottuvuus – naisten pussittamisen ja segregaatiokehityksen lisäksi – on täysi kädettömyys: kaikkien ongelmien edessä levitellään käsiä, mutta ennen kaikkea ei aiotakaan oppia tekemään asiaa ensi kerralla itse. Aika hyvin on opittu, että kun vaan pirusti selittää ja käsiä levittelee, niin hommat hoidetaan. ’Minä voin kerran näyttää, mutta sinä teet’-asenne – siis se normaali tilanne – on monesti johtanut ”opetettavan” paikalta poistumiseen. Epäilemättä hakevat jonkun suopeamman hoitamaan hommat, sillä heitähän löytyy, mutta itse ei tehdä. Jonkin verran näkyy todella skarppeja tapauksia, mutta ovat pieni vähemmistö.

    11
  2. Näinhän se menee noiden saatanan mutamulkkujen kohdalla. Perseilyä ja leveilyä, vaikka älyä ja sivistystä on vain hiekkakirpun aivon verran (anteeksi oikeat hiekkakirput – en tahtonut loukata teitä). Monikulttuurisuus… tässä jääkin miettimään!

    15
  3. Tuosta rispektistä selvitään helposti: kaikki, korostan kaikki, suvakit hävitetään planeetalta. Mitäkö tekemistä sillä on asian kanssa. Eihän norjalaisillakaan ollut mitään tekemistä vitun pedofiilin käsikranaattikuvan (sinälään loistava innovaatio) kanssa.

  4. Länkkäristä tulee mieleen länkkäri. Niinä aikoinahan länkkärimiehet eivät voineet menettää kasvojaan, vaan ase vedettiin esille. Sitten nopeampi jäi henkiin. Mutta monikulttuurisuushan lännen maillakin vallitsi. Nyt on lännessä toisin, polulla antaa mielellään tilaa hymyilevälle vastaantulijalle.

  5. Ei musumiehet paljon poluilla kävele eivätkä akat jaksa mitään, kunto liian huono. JOS joku harvinainen saa työpaikan esim. sairaalassa niin tulevat läpsyttimet jalassa ja luulevat että niitä voi käyttää työkenkinä. Työtahti ei päätä huimaa.

    13
    1. Nyt ollaan asian ytimessä. Olen kauan ollut sitä mieltä, etteivät tummempi-ihoiset pärjää näillä leveysasteilla TERVEYSMIELESSÄ. Auringosta on kätevä saada D-vitamiinia, ruuasta ja purkista sen saaminen vaihtelee (saasteet, imeytyminen). Millainen terveys on tummempi-ihoisella naisihmisellä Suomessa pitkällä tähtäimellä, joka on aina peitettynä, oleskelee suurimman osan ajastaan neljän seinän sisällä, liikkuu pääosin bussilla ja autolla (valtio maksaa autot, bussikortit) ja syö pöppöruokaa? Asun itse paikassa, jossa on helppo nähdä omin silmin vastaus kysymykseen: hyvin harvoin näkee edes tavallisessa kunnossa olevaa tummempi-ihoista naista, miehiäkään ei kovin usein.

  6. Itse kuljen poluilla isokokoisia koiriani ulkoiluttaessa ja lähden siitä, että ilman koiralaumaa kulkevan on helpompi astua syrjään kuin minun ohjata koko lauma sivummalle. Toki vastaantulija voi kokeilla jos koirat väistyvät mutta tähän mennessä on vastaantulijat ymmärtäneet väistyä jopa nuo tummahipiäisemmät.

  7. Olen pari kertaa kävellyt ruskeahkon lähimmäisen kanssa kadulla yhteen, voi sitä hämmästyksen määrää kun ei väistäkään.

  8. Kiitos erin­omaisesta kirjoi­tuksesta!

    Tuo rispekti on koko ihmis­yhteisön sosiaa­lisen kanssa­käymisen perusta. Ilman rispektiä jopa oman lauman reviirillä kävely olisi hyvin vaaral­lista puuhaa. Siinä joutuisi verissä päin tappelemaan jokaisen vastaan­tulijan kanssa nokkimis­järjestyk­sestä. Aina uudestaan ja uudestaan.

    — Kun on rispekti, ei tarvitse tapella kuin yhden kerran. Sen jälkeen kanssa­käyminen toimii sujuvasti ilman jatkuvaa fyysistä yhteen­ottoa.

    Myös meillä täällä ”sivistyneen maailman” puolella on käytössä rispekti, väistämis­säännöt. Emme vaan tunnista niitä omassa käytök­sessämme, koska ne on sisäistetty niin vahvasti. Ikään kuin elämme oman rispektimme sisä­puolella, sen vankina.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.