Salakuljetuksella tekee mukavaa tiliä. Jos jätetään huimausaineet pois ja puhutaan pelkästään oluesta ja tupakasta niin silloinkin homma on kannattavaa jos tietää mitä tekee. Huom! Älä tee tätä kotona! Se on rikollista ja voit joutua vankilaan!
Varsinkin Norjaan suuntautunut salakuljetus on tuottoisaa puuhaa. Tätä harrastavat etenkin puolalaiset ja liettualaiset. Osaksi siksi, että Norjan rakennusmarkkinoilla näistä kahdesta maista on paljon porukkaa. Liikkuvuus Puolan/ Liettuan ja Norjan välillä on toisinsanoen kovanpuoleista.
Kuvio on aika yksinkertainen. 20 tupakan aski tavallista punaista Marlboroa maksaa Norjassa 12,20 euroa. Melko suolainen hinta kun vertailun vuoksi Ruotsissa se maksaa 5,80 euroa, Virossa 4,00 euroa ja Liettuassa ja Puolassa noin 3,50 euroa. Puolassa kartongin ostohinta on siis 35 euroa ja sen saa helposti myytyä… noh, en tiedä mikä on tällä hetkellä päivän markkinahinta, sillä sellainen yleensä on. Mutta kun vertaa norjalaiseen kartonkiin 122,00 euroa niin jokainen voi visioida mielessään millaisista summista puhutaan kun kyse on vähintään sadoista tai tuhansista kartongeista.
Tupakka on numero yksi, olut on kakkonen. Tai tässä voisi sanoa, että kakkonen on ykkönen, ykkönen on kakkonen. Kun sikspäkki 0,5 litran tölkkejä +4,8 % olutta maksaa norjalaisessa viinakaupassa +- 18 euroa niin jokainen voi arvioida millaisia voittoja tehdään kun Saksasta saa samaan hintaa kolme 24 tölkin lavaa Slottia tms peruslageria. Puolasta on helppo koukata Saksan puolelle ostoksille, sillä se ollee tällä hetkellä ylivoimaisesti halvin maa isoja oluteriä ostettaessa.
Miten homma toimii käytännössä?
Jotta voi tehdä tiliä pitää tuntea ihmisiä. Myyjä ei voi noin vain mennä steissille pakettiautolastillisen kanssa kaljaa ja tupakkaa myyntihommiin, käry käy nopeammin kuin juoppo ehtii tulla känniin.
Norjassa rakennustyömaat ovat vartioituja. Portilla on koppi, jossa vartija viettää päivää selaamalla nettiä. On tärkeää tehdä diili vartijan kanssa. Hänelle annetaan ilmaiseksi lava kaljaa ja kartonki tupakkaa sitä vastaan, että hän levittää sanaa. ”Klo 12.00 pihalle tulee pakettiauto, josta taas saa tavaraa”.
Vartija vinkkaa luotettaville tuntemilleen henkilöille. Toisaalta myyjät kyllä kertovat itsekin ostajille milloin tulevat taas seuraavan kerran. Kauppa käy nopeasti. Ulkopuolinen kyllä tajuaa mistä on kysymys, jos sattuu parkkipaikalle. Kauppa on kuitenkin jouhevaa, ostajat tietävät hinnat ja summat ovat tasarahoja, joten jonoa ei paljon pääse kertymään ja ostotapahtuma on nopeasti ohi.
Toinen paikka missä tavara vaihtaa omistajaa ovat rekkaterminaalit. Trukkikuskille annetaan lahjus ja siitä hyvästä kaikki terminaalin luotettavat duunarit tietävät tunnin sisällä, että pihalla on klo 12 taas ohrapirtelöä ja röökiä.
Puolalaiset ja liettualaiset matkustavat säännöllisesti kotimaahansa lomille. Takaisin Norjaan päin tultaessa kaikki pakettiautot ovat lattiasta kattoon lastattu tupakalla ja kaljalla. Joskus jollakulla käy huono tuuri ja joko Ruotsin tai Norjan puolella poliisi pysäyttää. Asiasta nostetaan tietenkin syyte, sillä häät tai oma käyttö ei riitä enää selitykseksi. Pakettiautolastillisesta kaljaa ja tupakkaa saa kuukauden vankeutta, joista istuu molemmissa maissa avovankilassa 20 päivää, korttia pelaten kohtalotovereiden kanssa.
Huom! Älä tee tätä kotona! Se on rikollista ja voit joutua vankilaan!
Salakuljettajat tietävät, että Ruotsin ja Norja rajalla tehdään pistotestejä puolalaisille ja liettualaisille autoille. Riski kuuluu kuitenkin pelin henkeen. Riskiä voidaan tietenkin pienentää monilla kikkakakkosilla, kuten ”etuautolla”.
