Miten vankila käytännössä toimii?

8
Aiheeseen liittyvä kuva

Kakolan päiväselliosasto suljettiin jo 80-luvun lopulla.

Muutama huomio vankeustuomioista lienee paikallaan, sillä asia on afgaaniraiskauksen jälkeen herättänyt kyselyä.

Ensikertalainen istuu Suomessa vankeustuomiostaan aina puolet. Esimerkiksi 2 vuoden vankeustuomiosta tuomittu istuu yhden vuoden. Ensikertalaiseksi lasketaan tietenkin henkilö, joka ei ole ennen ollut vankilassa, TAI henkilö, joka on ollut yli 3 vuotta vapaalla jalalla syyllistymättä sinä aikana rikoksiin.

Rikoksen uusija taas istuu tuomiostaan 2/3, eli kahden vuoden vankeudesta istuttavaa jää 16 kuukautta eli vuosi 4 kuukautta. Lisäksi rikoksen uusijalle laitetaan yleensä ns. pohjat, eli aikaisemmista tuomioista, joista on päässyt ehdonalaiseen. Yleensä pohjat on kuukausi. Eli rikoksen uusija istuu 2 vuoden tuomiostaan käytännössä siis 1 vuoden ja 5 kuukautta.

Jos vanki käyttäytyy vankeusaikana hyvin niin lomille pääsee yleensä kun istuttavasta olevasta ajasta on lusittu 2/3. Ensikertalainen pääsee siten lomille 2 vuoden tuomioltaan kun on istunut 8 kuukautta ja uusija kun on istunut reilu 11 kuukautta. Lomia myönnetään sen jälkeen 3 vuorokautta per 2 kuukautta. Lomat eivät kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys. Siihen vaikuttavat monet seikat, kuten käyttäytyminen, onko huumetaustaa yms. Tavallinen perusvanki kuitenkin pääsee yleensä lomille.

Aiheeseen liittyvä kuva
Kakolan sisäpihalla pelattiin suosittua annes-palloa, joka sekoitus tenniksestä ja lentopallosta. 

 

Vanki pääsee yleensä pikku tuomioilla avovankilaan, jos haluaa. Pitkillä tuomioilla tuomiosta pitää istua kivivankilassa tietty aika ennenkuin avovankilaan voi anoa, mutta vuoden parin tuomioilla avovankilaan pääsee suoraan, jos haluaa. Vankien keskuudessa on kaksi jakoa. Osa haluaa istua tuomionsa suljetussa vankilassa, osa haluaa avovankilaan heti kun mahdollista. Molemmissa on omat puolensa. Jos on tyttöystävää, perhettä tms niin avovankila saattaa olla houkuttava. Toisaalta vanhan liiton miehet mieluummin istuvat kivivankilassa, koska vaikka se on suljettu on elämä siellä ”vapaampaa”. Ei tarvi osallistua ”kusitesteihin” ja muihin ”aktiviteetteihin”. Niin ikään useimmissa avovankiloissa joutuu asumaan 2-3 hengen huoneissa kun kivivankilassa saa käyttöön oman yksiön.

Avovankilassa toisinsanoen sen ”avon” takia joutuu osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin ja lorottamaan purkkiin säännöllisesti. Se on sen ”vapauden” hinta. Kun taas kivivankilassa voit vain maata sellissä jos siltä tuntuu. Ovi menee kiinni klo 17.00 ja sen jälkeen voit sellissäsi olla ihan omissa oloissa.

Aiheeseen liittyvä kuva
Kakolan ns. länteen sijoitettiin suurin osa siellä lusineista vangeista.

 

Vankeja sijoitellaan myös hieman eri paikkoihin. Kakola, tai nykyisin Saramäki Turussa, Sörkkä Helsingissä ja ”Riksu” Riihimäellä ovat kovien poikien kivivankiloita. Kun taas Vaasan vankila oli ainakin takavuosina raiskareiden sijoituspaikka. Myös Kuopion vankilassa on seksuaalirikollisten oma erillinen parantumisosasto.

Yleisesti vanki kuitenkin sijoitetaan aina ”oman alueensa” vankilaan. Pohjois-suomalainen vanki istuu yleensä Sukevalla ja etelä-suomalainen riippuen asuinpaikastaan Riihimäellä, Sörkässä tms. Ennen vanhaan oli olemassa ”lääninvankila”, joka oli tutkintavankila. Siellä istuttiin niin kauan kuin juttu oli lainvoimainen. Vangit jaetaan tutkintavankeihin ja rangaistusvankeihin. Lisäksi on sakkovanki. Tutkarit istuvat entisillä lääneillä, kuten Oulun lääni, Mikkelin lääni jne, niin kauan kunnes tuomio tuli lainvoimaiseksi. Sen jälkeen tuli yleensä siirto johonkin kivivankilaan Sukevalle, Pelsoon, Sörkkään, Konnulle, Kakolaan tai Riksuun.

Kuvahaun tulos haulle östra gård fängelse
Östra gårdin avovankila Vänersborgissa.

 

Ruotsissa systeemi on suurinpiirtein samanlainen, pienin poikkeuksin. Ruotsissa jokainen vanki istuu tuomiostaan 2/3, eli mitään ensikertalaissysteemiä ei ole. Vankia ei sijoiteta kotipaikan perusteella vaan lähinnä sinne missä on tilaa. Skoonelainen vanki voi joutua lusimaan Tukholmaan ja päinvastoin. Tuomion alussa tehdään ”suunnitelma”, kuten Suomessakin. Ruotsissa vankeja pyritään ”parantamaan”. Esimerkiksi rattijuoppo pääsee yleensä avovankilaan ja joutuu käymään kännissäajosta eroon-kurssilla.

Kännissäajosta eroon-kurssilla istutaan terapeutin kanssa ringissä ja pohditaan syitä omaan rattijuoppouteen. Kovemmat rikolliset joutuvat vaikkapa väkivallasta eroon-kurssille. Se, joka ottaa homman tosissaan, joutuu naurunalaiseksi. Touhu onkin lähinnä huvittavaa pelleilyä.

Kuvahaun tulos haulle kumla fängelse
Kovien poikien paikka Kumlan vankila.

 

Kivivankiloiden sisällä niin Ruotsissa kuin Suomessakin on erilaisia osastoja. Vankilan päivärytmi menee suurinpiirtein siten, että klo 7.00 on herätys ja aamiainen. Sen jälkeen vankityötä tai koulutusta. Klo 11.00 lounas ja taas työtä kunnes klo 16.00 illallinen. Tämän jälkeen suljettujen osastojen ovet suljetaan ja vanki istuu sellissään aamuun asti. Iltatoimiin kuitenkin pääsee, esim kuntosalille, pingikseen tai pullakirkkoon. Avo-osastojen ovet ovat auki jonnekin klo 22.00 asti, jolloin vanki suljetaan aamuun asti selliinsä.

Tämän lisäksi on ns. lisko. Se on suljettu osasto, jossa istuvat ns. pelkäävät vangit. Ovet ovat kiinni 24/7 ja vanki pääsee vain tunnin päivässä johonkin toimintaan, kuten salille, ulkoiluun tms.

Ennen vanhaan (ennen milleniumia) mustalaiset, valkolaiset ja ulkolaiset istuivat suurinpiirtein samoilla osastoilla Suomen vankiloissa, eikä ongelmia ollut. Kun taas vertaa Ruotsin nykyvankilaa niin vangit pyritään sijoittamaan etnisyyksien perusteella. Seuraavaksi otetaan huomioon se onko vanki jihadismiin suuntautuva. Esimerkiksi itä-eurooppalaisia vankeja (puolalaisia, liettualaisia tms) ei sijoiteta muslimivankien kanssa samoille osastoille, koska siitä seuraa häiriötä vankilan arkeen. Syntyy nimittäin konflikti.

Siinäpä lyhyt vankilaoppimäärä rikoksen uraa haaveileville.

Advertisements

13 thoughts on “Miten vankila käytännössä toimii?

  1. Eikö se Sukeva ole jo lopetettu? Siellä eikös ollut jossain välissä mamukeskus eli vokki? Tyhmä kyselee..

      1. Ei Pelsoa ole lopetettu, sitä ollaan siirtämässä Vaalan keskustaan.
        Siirtoa perustellaan: paremmilla liikenneyhteyksilla, logistiikalla yms…paikallisten vastustuksesta huolimata.
        Vaalan kunta on tarjonnu tonttia ko. tarkoitukseen.

    1. Ei ole Sukevalla ollut vokkia missään vaiheessa. P-Savo lukuunottamaata Siilinjärveä on enimmäkseen säästynyt näiltä matuilta. Tosin ihan 2015 matuvyöryn alkuaikoina oli vokkeja muuallakin lyhyen aikaa mutta nyt enää vain Siilinjärven Tarinaharjussa eli entisessä mielisairaalassa. Siellä noita läpsyjä on vielä n. 200.

  2. Rikoksen uusia on vankeinhoidollisesti ensikertalainen jos vapautumisen ja uuden rikoksen väli on yli 3 vuotta, ei ensikertalainen oikeuden edessä.

  3. ”Ennen vanhaan” Kakolasta kun haki lomaa, niin jos oli huumetuomio tai joku muu sellainen tuomio, josta ei ”Puujalka” Totti pitänyt, niin hän eväsi ne, ja täysin omavaltaisesti. Evätynkin loma-anomuksen tulee kertoa, miksi ko. lomaa ei voida myöntää ko. vangille. Usein syy saattaa olla esim. päihtyneenä palaaminen viime lomalta tai myöhästyminen aikaisemmalta lomalta tms. Niitä syitä oli n. kymmenen ja viimeisenä oli syynä, ”muu”. Totti laittoi siihen syyksi sangen usein, että ”ei aiempaa lomakokemusta”. Karpela oli ”vanhanliiton” rääkkääjä ja aito diktaattori vankilassa, vankilassa joka oli sitä ”vankilaa” ihan oikeasti. Ei tule ikävä. Talo on komea näin valokuvassa, mutta tähän voin lisätä ja hyvällä syyllä vielä, että moni kakku päältä kaunis. Eli ”käy peremmälle”, sanoi hämähäkki kärpäselle.

    1. Joo Puujalka-Totti oli tunnettu siitä, että lomia ei Kakolasta todellakaan myönnetty. Myönsiköhän yhtään ainoaa lomaa uransa aikana. Enpä kyllä ainakaan muista kuulleeni, että Kakolasta olisi kukaan käynyt lomilla.

      Lisäksi Kakolassahan oli sellainen erikoisuus kuin selliruokailu, jota ei taida olla ollut missään muussa vankilassa modernin historian aikana. Toki sekin työllisti muutaman vangin ”aisamiehenä”.

  4. Elämänkerran mukaan Lauri Törni pääsi jouluksi vankilasta. Oli vienyt tiirikkansa vankilanjohtajalle, kun ei niitä sittenkään tarvinnut.. Johtajan naama venähti sen verran, että Törni päätti jättää kertomatta konepistoolista, joka hänellä tietysti myös oli.

  5. Kakolatyyppi olisi näille sopiva ja muille suomen lainsäädäntöä välittämättömille oikea paikka…”Seinäjoen joukkoraiskauksesta neljälle afgaanille vankeutta” suomalaisen on ryhdistäydyttävä tai jälkikasvu joutuuu vaikeuksiin..

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.