Lauri Nurmi kirjoittaa Iltalehdessä artikkelin, jossa hän kertoo mielipiteenään Suomen tarvitsevan lisää maahanmuuttajia Ruotsin tapaan.
Nurmi kirjoittaa, että Ruotsi kukoistaa juuri maahanmuuttonsa takia. Nousua Nurmi kuvaa väestönkasvulla ja siitä seuraavalla talouskasvulla. Sillä perustellaankin monesti Ruotsin ehkä hieman menestyksekkäämpää taloutta.
Ruotsin nykyhistorian kulta-aika alkoi joskus 60-luvulla kun maahan perustettiin useita teollisia laitoksia. Jokainen tuntee Saabin, Volvon, Scanian jne. Tämän lisäksi erilainen terästeollisuus työllisti valtavat määrät miehiä ja tekstiiliteollisuus naisia. Moniin tehtaisiin ei saatu tarpeeksi työvoimaa paikallisista. Tehtaiden tuotantokapasitetti näytti jäävän vajaaksi, koska ei ollut tarpeeksi työntekijöitä, jotka olisivat pyörittäneet koneita.
Syntyi paniikki. Jos tehtaisiin ei saada työntekijöitä, menevät tehtaat nurin tai käyvät vain puoliteholla. Tähän saumaan Ruotsi järjesti työvoiman värväysreissuja mm. Suomeen, Kreikkaan ja ainakin Jugoslaviaan. Kymmeniä tuhansia työläisiä saapuikin maahan ja he pääsivät ensimmäisestä päivästä alkaen töihin. Tehtaat järjestivät tulijoille monesti asunnonkin.
Näin teollisuus pääsi sellaiseen nousuun, että sitä vaurautta riittää vielä tänäkin päivänä jaettavaksi.
Onko jokin sitten muuttunut, tuleehan Ruotsiin tälläkin hetkellä tulijoita?
Nykyisenlaista kolmansista maista tulevaa kehitysmaamaahanmuuttoa perustellaan hieman samoin, mutta se toimii kuitenkin eri tavalla.
Mutta, ei pidä olla huomaamatta sitä seikkaa, että tulijavirta todellakin saa aikaan Ruotsissa pyörimisliikettä. Kymmenillä pikkupaikkakunnilla on paikallinen hotellimotelli saanut lottovoiton, kun Maahanmuuttovirasto on ostanut siltä majoitus- ja ruokailupalvelut turvapaikanhakijoille.
Normaalistihan tuollaisen peräkylän hotellimotellin käyttöaste on aika heikko. Kesäaikaan voi hieman olla nousua, mutta syys- ja talviaikaan majoittujia on harvakseltaan. Ravintola pyörii lähinnä työpaikkaruokalana, a´la carte annosten myynnillä taas ei tee isoa tiliä. Kun Maahanmuuttovirasto tähän saumaan tilaa majoitus- ja ateriapalvelupaketin niin hotellimotellin käyttöaste muuttuu kertaheitolla lähes sadan pintaa. Kun asukkaille tilataan vielä ruokailut, 3-4 ateriaa päivässä, niin ravintolaan joudutaan palkkaamaan jopa lisää työntekijöitä, jotta se saa ruokahuollon pelaamaan.
Myös paikalliset monet muut yritykset hyötyvät kymmenistä uusista miehistä. Suurin osa tulijoista polttaa tupakkaa pari askia päivässä, joten paikallisen kioskin myynti räjähtää valtavaan nousuun, kun jokainen hakee kioskilta pari askia päivässä. Yksin kymmenen miehen tupakkaostokset nostavat kioskin liikevaihtoa 36 000 kruunulla kuukaudessa.
Niin ikään paikalliset taksit saavat ”kela-ajoja”. Tulijoita kuskataan maakuntakeskukseen Maahanmuuttoviraston haastatteluihin, sairaalaaloihin ym viranomaistapaamisiin. Kun jonkun pikkukylän taksiajot ovat siihen asti olleet lähinnä jonkun muun toimen ohessa tehtyä sivutyötä, nyt kunnassa on useita kokopäiväisiä taksikuskeja. Monet muutkin alat hyötyvät turvapaikanhakijoista. Remonttifirma käy korjaamassa hotellimotellin tiloja, järjestetään erilaisia kerhoja veronmaksajien rahoilla jne.
Näin siihen asti nuutuneesta pikkukylästä on kertaheitolla tullut elinvoimainen taajama, jossa puuhaamista riittää monille tahoille.
Tulijat pyörittävät tällaista rulettia ensimmäiset pari kolme vuotta, eli sen ajan kun turvapaikkaprosessi kestää. Ruotsissa on kymmeniä kuntia, jotka ovat turvapaikanhakijoiden myötä lähteneet talouskasvuun eikä sitä ole kiistäminen.
Nyt tietenkin pitää kysyä, että kuinka kestävää tällainen ruletti on, koska jokainen ymmärtää, että tulijat itse eivät tuo sitä rahaa mukanaan, jolla talous jyllää. Se raha tulee tietenkin veronmaksajilta. Veronmaksaja maksaa hotellimotellin, tupakat ja ne taksimatkat.
Tilanne muuttuu hieman kun tulija lopulta saa oleskeluluvan. Sen jälkeen hän pääsee hotellimotellista taloon asumaan ja kaksivuotiselle kotouttamisohjelmalle. Mutta edelleenkään tulija ei tuota mitään.
Kotouttamisohjelmassa tulija käy rahaa vastaan aikuiskoulutuksessa, jossa opetetaan ruotsin kieltä ja kulttuuria. Yksinäinen poikamies saa discorahaa reilu 6 000 kruunua (600 euroa) kuussa. Asunto on kuitenkin seuraavan kahden vuoden ajan ilmainen, eli sen ajan kun henkilö on kotouttamisohjelman piirissä. Discorahan päälle saa yleensä joitakin pieniä lisiä harrastuksiin, nettiin jne. Myös huonekaluihin, vaatteisiin yms saa maksusitoumuksia.
Nelihenkinen perhe tienaa jo noin 25 000 kruunua (2 500 euroa) kuukaudessa. Aika hyvä raha siitä hyvästä, että käy päivittäin muutaman tunnin kielikurssilla. Rahaan on laskettu myös lapsilisät.
Kun kotouttamisohjelma on kahden vuoden jälkeen valmis niin mitä siihen mennessä on tapahtunut?
Tulija on ollut maassa viisi vuotta eikä sinä aikana ole tehnyt mitään oikeaa työtä. Siis sellaista tuottavaa työtä, jossa ollaan oikeasti sorvin ääressä ja josta on saatu oikeaa palkkaa.
Lauri Nurmi kirjoittaa artikkelissaan:
” … Naapurimme nuorekkaan elinvoiman taustalta löytyy keskeisenä selittävänä tekijänä maahanmuutto.”
Kun tulijoita on paijattu ensimmäiset viisi vuotta niin he ovat oppineet ainakin yhden asian: Mitään ei tarvi tehdä vaan kaikki tulee ilmaiseksi eteen.
Tilastot osoittavat, että kolmansista maista tulleiden työllistyminen on todella surkeaa. 10 vuoden maassaolon jälkeen enemmistö ei ole vieläkään mennyt töihin. Kun tulija tuon kotouttamisohjelman jälkeen jää ”omilleen” hän menee automaattisesti työttömyyskortistaoon, tai vaikkapa ammattikoulutukseen. Jos henkilö on tullut 20 vuotiaana Ruotsiin niin hän saa aikaisintaan 8 vuoden päästä itselleen jonkun sellaisen ammatin, jolla on jotain merkitystä Ruotsin työmarkkinoilla. Kaikki eivät voi ajaa bussia tai taksia.
Kun tähän vielä lisätään tulijoiden suuri sikiävyys verrattuna kantaväestöön, on melko selvää, että kyseessä on puhtaasti kupla. Mitä merkitystä on lisääntyvällä väestöllä, jossa toisen polven tulijat jäävät lähes automaattisesti elämään hyvin sulkeutunutta elämää suuriin maahanmuuttajaghettoihin, joista ainoa yhteys ruotsalaisiin on silloin kun käydään työvoimatoimistossa tai sosiaalissa kuittaamassa päivärahaa.
