Lukija: Sivari rikkoo vaitiolovelvollisuutensa

….

Kevät, 2018

Huomioni kiinnittyy uutistauluun metrossa. Otsikko pukee miespuoliselle turvapaikanhakijalle raiskauksen uhrin viittaa. Tunnen raivon kasvavan sisälläni. ”Miten ne kehtaa! Miksi tuo ansaitsee uutisoinnin, kun..”  Jotain epämiellyttävää vuosien takaa sisälläni pyrkii pintaan, mutta tukahdutan tunteen, ennen kuin se saa ajatuksen muodon.

Digiboxi ei ole taaskaan tallentanut Pikku kakkosta ja 4-vuotiaan poikani kärsivällisyys ei riitä kuulemaan selitystä, kuinka isin mielestä kaikki digitaalinen on turhaa. Lapsi rauhoittuu nähdessään tutut kasvot aamu-teeveessä ja siinä samalla sohvalla istuu myös intiaani. Mutta mitä ne puhuvat? Intiaani ja kaverit on vedetty pois, lakaistu maton alle. Mitä helvettiä? Se oli sensuuria. Yle sanoo, ettei ollut, vaikka se oli.
Olen usean päivän ajan kiukkuinen tapahtuneesta.

Kirjoitan Ylelle palautetta asiasta. En kuitenkaan mainitse intiaania, vaan huomaan perään kuuluttavani lahjomatonta toimittajan työtä ja sitä, että kaikkien rikosten pitäisi tulla päivän valoon, olivatpa ne kenen tahansa tekemiä. Ja minä satun tietämään kuitenkin jotain aiheesta, sillä työskentelinhän aikoinani vastaanottokeskuksessa. Tai oikeastaan se oli siviilipalvelus.

Neljä kuukautta.                                         

Keskeytynyt lääkärin lausunnolla.

1993, Joulukuu , Vastaanottokeskus

Johtaja ottaa minut vastaan, pitää alku-infon puhuen välillä kaarrellen ja epäselvemmin  asioista, joiden on tarkoitus jäädäkin sellaisiksi. Allekirjoitan vaitiolositoumuksen. Haemme palvelutoverini kanssa läheiseltä koululta (pakastettua) ruokaa, koska palveluspaikka ei sitä pysty tarjoamaan. Asutamme kahteen pekkaan entisen B-mielisairaalan kokonaista osastoa ylimmässä kerroksessa.

Kaikki 102 turvapaikan hakijaa, joista 97 miehiä, ovat alemmissa kerroksissa, päivät nukkuen ja yöt valvoen, eikä pohjoisen lähes päivänvaloton vuodenvaihde helpota normaalin päivärytmin löytämistä.
Meidän tehtävänämme on mm. toimia öisin – ensin vakituisten työntekijöiden alaisuudessa lääkkeiden ja pesuaineiden jaossa tuloaulan vahtikopissa ja toimia sitten myöhemmin yökköinä itsenäisesti. Näin talo säästää pitkän pennin, meille kerrottiin.

Lyhyt perehdytysaika jätti paljon arvailujen varaan, miten mm. toimia poikkeustilanteissa ja itseäni askarrutti se, että siviilipalveluskoulututuksessa oli meitä opastettu, ettei sivareita saisi edes laskea oikeiksi työntekijöiksi työvuorolistassa. 

No, käytäntö on varmaan sitten toisin, ajattelin.

1994, alkuvuosi, Vastaanottokeskus

Samassa työvuorossa olevan henkilön kertomaa: 

”Muistatko ne asukkaat, jotka on lähteneet sillä punaisella nissanilla viikonloppuisin pillurallia kaupungille ajeleen ja muistatko ne kaikki lääkkeet, joita on tästä luukusta tullut niille jaettua. No nyt on tullut meidän tietoon ainakin parisenkymmentä tapausta, joissa samat kaverit on terästäneet suomi-neitojen drinkkejä niillä lääkkeillä ja sitten kun on jalat pettäneet, niin on kannettu autoon, raiskattu ja tehty vaikka mitä ja sitten on jätetty sammuneena katuojaan tai lumihankeen. Aika noloa, mutta näistä ei sitten saa puhua sen enempää.”

Poliisi

Eräänä päivänä kaksi poliisia kävelee vastaanottokeskuksen aulaan, jossa neljä miestä pelaa biljardia. Poliisit pysähtyvät viidennen luo, joka istuu ja polttaa tupakkaa sohvalla. Toinen poliiseista sanoo miehelle:

”Tuolla koululla on taas tyrkytetty lapsille pillereitä ja huumeita. Meille on ihan samantekevää, mitä näiden seinien sisällä tapahtuu, mutta se teidän huumekauppa koulujen läheisyydessä saa luvan loppua.”

Mies nousee sohvalta seisomaan aivan kasvotusten häntä puhutelleen poliisin kanssa ja puhaltaa savut virkavallan kasvoille. Poliisit seisovat hetken neuvottomina paikoillaan ja kävelevät sitten ulos. Jäin tämän absurdin tilanteen jälkeen pohtimaan, että onko Suomen laki voimassa palveluspaikassani vai ollaanko tässä ei kenenkään-maalla. Oletin silloin asukkaiden polttaneen jotain tuntemattomampaa irtotupakkaa hajun ollessa niin omintakeinen, mutta paljon myöhemmin elämässä tajusin sen olleen hasista.

Yövuoro

Aloitan yövuoron. Iltatyöntekijä mainitsee, että yhdellä osastolla on käytävä pimeänä, muttei mitään muuten outoa tai hälyyttävää. Yön kuluessa asia alkaa vaivaamaan. Tosiaan – kaikissa valvontamonitoreissa näkyy normaalia elämää yhden monitoreista ollessa ihan mustana. Lähden tekemään tarkistuskierroksen. Pimeän osaston käytävän valoissa ei ole mitään vikaa, joku on vain sammuttanut ne. Sytytän valot. Kaksi asukasta lähestyy minua, hymyillen. Kysyn, että mitä täällä oikein tapahtuu ja saan vastauksen : ”Kaikki on erittäin hyvin.”

”Jotain täällä on meneillään”, huomaan sanovani ja miehet jo hieman rauhattomampaan sävyyn toivottavat minulle hyvää matkaa jonnekin muualle, toisen miehistä sammuttaen valot kiireesti. Heidän levoton liikehdintänsä saa minut vain vakuutuneemmaksi, ettei kaikki ole hyvin. Siristän silmäni pieneksi kuullakseni miesten yltyneen älämölön ja haistattelun toiselle puolen.

Pimeän, pitkän käytävän päässä ovi lennähtää auki ja huoneesta lankeavaa valokeilaa pitkin jokin lentää voimalla käytävälle. Tämä jokin liikkuu ja tämä jokin on ihminen. Ihminen, joka heitettiin huoneesta, niin etteivät jalat koskettaneet lattiaa. 

Valaisen käytävää taskulampulla kävellen kohti tuota lyyhistynyttä hahmoa, joka shokissa huutaa minulle englanniksi :

”Ei enää, lopettakaa, minä rukoilen! Antakaa minun olla!”

Ilmeisesti naisen  ääntämyksestä päätellen huudan takaisin että :

”Puhu mulle suomea, saatana! Mieki oon suomalainen!”

Hänellä on päällään vain rintaliivit ja pyyhe lanteilla. Tukka on ihan sekaisin ja naarmuja kasvoissa. Siihen, mistä hän nyt kompuroi ylös, jää kohtalaisen maltillinen verinen lätäkkö, joka on vuotanut hänen alapäästään. 

Astun huoneeseen, jossa seisoo paikoilleen jähmettyneenä lyhyt, mustaihoinen mies, ehkä Ghanasta, ehkä Nigeriasta. (Aina ei voinut olla varma tulijoiden kansallisuudesta, saati sitten monesta muustakaan asiasta, kuten nimestä, iästä, väitetystä ammatillisesta koulutuksesta jne. Vastuu oli kuulijalla.) Miehellä on paljon kultahampaita suussa ja kultaa käsissään. Hänen suuren kantasormuksensa kulmiin on jäänyt naisen hiuksia tuppoina. 

Huoneessa on taka-alalla myös toinen mies, ehkä jostain toisesta maasta ulkonäön perusteella. Kysyn naisen vaatteita, mutta ennen kuin ehtivät vastaamaan, nainen sanoo lyhyemmän miehen valittaneen, että naisen kaikki vaatteet olivat likaiset, saastaiset ja vaativat pesua – löytyivät sitten pesukoneesta, joka oli sammutettu kesken ohjelman. Miehet olivat luvanneet, että tämä toispaikkakuntalainen nainen voi  muuttaa vastaanottokeskukseen ja olivat vastineeksi ostattaneet hänellä ison arkkupakastimen täyteen lihaa. 

Säännöt menivät oikeasti niin, että jokainen yöpyjä piti etukäteen ilmoittaa ja useassa tapauksessa yöpymislupaa ulkopuolisille ei edes myönnetty. Myös jokainen luvaton yöpyjä piti poistaa välittömästi ilman mitään sen kummempia selvityksiä. Silti tietoisena tästä ja naisen pyydellessä, että hän saisi vain levätä jossain rauhallisessa paikassa, sijasin hänelle vuoteen tyhjälle osastolle. Toin hänelle myös särkylääkkettä ja leipää, muistaakseni.

Pesin hänen vaatteistaan käsin pesuaineen pois ja lämmitin saunan, jonne laitoin vaatteet kuivamaan. Oli jo aamuyö ja aamutyöntekijän saapumiseen oli enää tunti, pari.

Tässä vaiheessa te kysytte, että miksi en soittanut esimerkiksi ambulanssia. En tiedä, meitä ei ollut ohjeistettu toimimaan niin, pikemminkin päinvastoin. Muistelisin, että ensin oli velvollisuus tiedottaa omalle vastuuhenkilölle ja siihen se oma toimivalta taisikin loppua. Ja tuo vastuuhenkilö oli kohtapuolin tuleva paikalla fyysisesti eli aamuvuoro.

Aamuvuoro

Selitin, mitä oli tapahtunut. Aamutyöntekijä kysyi, missä tämä nainen oli, meni täydessä unessa olevan naisen luo, kiskoi tämän sängystä ylös, talutti ulko-ovelle ja voimaa käyttäen heitti vastaan rimpuilevan, huutavan naisen aamuiseen räntäsateeseen, osoitti kaukaisuuten ja sanoi :

”Oulun kaupunki, tuohon suuntaan 10 km, ala laputtaa!”

Huudahdin hätäisesti, etteihän sillä ole edes vaatteita päällä ja aamuvuoro siihen, ” missä vaatteet?” , haki vielä litimärät, vettä valuvat vaatteet saunasta ja heitti ne pihalla nyyhkyttävän naisen päälle. Sitten sanoi minulle, että se on 20 päivää ylipalvelua niskuroinnista ja siitä, etten heti poistanut henkilöä, joka oli luvatta keskuksen tiloissa.

Parin päivän päästä…

Henkilö, joka teki työlistat, laittoi meille kyselyn, että milloin haluatte pitää kesällä pitemmän vapaan. Ennen kuin ehdimme vastata mitään, keskuksen johtaja oli ehtinyt teipata valvontakopin oveen vihaisen aanelosen, joka ilmoitti, ettei meillä ollut mitään oikeuksia pitää edes viikkovapaita kesällä, jos hän vain niin päättää, vaikka kesävapaistamme oli jo selvästi aiemmin sovittu.

Näen selkeän yhteyden tapahtuneeseen ja se, että edellä mainittu yövuoro sattui juuri ulkopuolisen eli sivarin kohdalle, oli jollain lailla epäsuotuisaa, kimuranttia ja ikävää johtajalle. Ahdistus saa  minussa vallan enkä pysty aloittamaan yövuoroani. Iltatyöntekijä ilmaisee myötätuntonsa ja pyytää kahta asukasta viemään minut autolla lääkärin vastaanotolle. Kulkuneuvo on se sama punainen nissan, jossa myös ne lukemattomat suomalaiset naiset ovat saaneet elämänsä traumatisoivimmat kyydit.

Lääkäri kysyy, haluanko, että hän kirjoittaa B-lausunnon. Sanon, että haluan vain siirron toiseen palveluspaikkaan. Hän kirjoittaa lausunnon, jossa suosittelee paikan vaihtoa. Alkaa päivien sairasloma, jonka loppuessa en ole saanut lupaa vaihtaa palveluspaikkaa, koska lääkärin suositus ei paina vaakakupissa tarpeeksi. Johtaja ja vastaanottokeskus haluavat minun ehdottomasti jatkavan heidän alaisuudessaan. 

Useiden päivien ja lukuisien puheluiden jälkeen siviilipalvelukeskus toteaa lääkärinlausunnon kyllin päteväksi paikan vaihtoon ja pääsen pälkähästä.

Johtaja

Vain minä, johtaja ja suljetut ovet. Hän viestii olevansa pettynyt ja pahoillaan, kun ystävyytemme päättyy näin varkain. Lopuksi hän ohjeistaa minua isällisesti:

”Tiedän sinun olevan älykäs ja fiksu kaveri, jolla on tässä elämässä mahdollisuuksia vaikka mihin ja varmasti tiedät myös itse, miten toimia oman etusi mukaisesti.”

Sen jälkeen hän siirtää pöydällä eteeni tutun vaitiolovelvollisuuslomakkeen, jonka allekirjoittamisen jälkeen olen vapaa lähtemään.

Summa summarum

Olen henkilökohtaisesti varma siitä, että johtajan toiminta oli täysin linjassa sen kanssa, miten vastaanottokeskukset toimivat tänä päivänä ja miten suomalainen maahanmuuttojärjestelmä ohjeistaa toimimaan. 25 vuoden jälkeen puhutaan kuitenkin aivan toisenlaisista turvapaikanhakijamääristä.

Myös poliisi on maanlaajuisesti tunnustanut, ettei rikoksia saisi vuotaa julkisuuteen, jottei maahanmuuttovastaisuus nostaisi päätään. Tapauksia on jo vain niin runsaasti, ettei ihan kaikkea enää pystytä lakaisemaan maton alle. Tahoilla, jotka eivät haluaisi asioista uutisoida, on enää mahdollisuus pienennellä lukuja tai esim. kertoa jonkun ”asiantuntijan” mielipide, että ”tapahtumat eivät ole niin törkeitä kuin ihmisten mielikuvissa.” (HS-Gallup raiskaustuomioista, 22.5. Helsingin Sanomat).

Onkin täysin suhteetonta ja järjenvastaista kaikki se tekopyhä uutisointi ja huomion siirtäminen minne tahansa Espanjan kulkukoirien elinoloista nettikiusaamiseen, metoo-kampanjoihin jne.jne. samoilta valtakunnallisilta uutislähteiltä, kun käsissämme on ongelma, josta ei saa puhua, koska  jo siitä puhuminenkin  on rasismia. 

Asiat eivät parane, eivätkä oikene vaikenemalla. Eikä valheellinen, vähättelevä uutisointi tai uutisoimatta jättäminen pysty muuttamaan totuutta. Mutta jos totuus nostaisi vihan, niin nouskoon viha, koska se kertoo aina ihmisten kokemasta epäoikeudenmukaisuudesta, joka kielii taas siitä, että järjestelmässä on jotain pahasti vialla. 

Lopuksi tarina hyväuskoisuudesta ja meihin iskostetuista asenteista.

Pakistanilainen tuttavani oli aina kertonut olevansa lentokapteeni ja taitava lentäjä, mutta häntä ei päästetty Suomessa ammattiaan vastaaviin töihin. Ensimmäiseksi esteeksi nousi Suomen kieli. Päästettiin kuitenkin myötätunnosta siivoamaan matkustajakoneita Helsinki-Vantaalle ja hän oli kiitollinen jo siitä, että edes jollain tapaa pääsi työskentelemään lähellä kutsumusammattiaan. Aika laiha lohtu. Ihailin silti hänen työteliäisyyttään ja nöyryyttään.

Hän piti kovasti työstään, mutta sitten tapahtui 11.9.2001 WTC-isku New Yorkissa ja hän sai lähteä. Asiaan vaikutti hänen sanojensa mukaan ainakin se, että hän oli pakistanilainen, niin kuin iskujen tekijät. Se vaikutti rasismilta ja kaikille, joille asiasta kerroin, myös tuomitsivat potkut, tullen vihaisiksi tuttavani puolesta.

Eräänä syksynä olin itse vailla asuntoa ja samainen tuttuni ehdotti, että muuttaisin hänen luokseen, halvalla. Kyseessä oli Helsingin kaupungin omistama kolmio ja oikea vuokralainen asui kotimaassaan, mutta jälleenvuokrasi asuntoa. Tämän syksyn aikana tutustuin häneen ja hänen taustaansa paremmin. Hän oli kotoisin Pohjois-Pakistanista, kylästä, jonka asukkaita työllisti suuri asetehdas. Hän harjoitti uskontoaan päivittäin, ei käyttänyt alkoholia ja muistutti minuakin syntisistä asioista, kuten vaniljan makuisista pikkusikareista ja maallisesta bluesmusiikista. 

Hän oli erittäin työteliäs ja silloin tällöin työpäivänsä jälkeen iltapuhteinaan jaksoi täyttää useatkin työttömyyskorvaushakemukset ja vielä käydä työvoimatoimistossa ”lomalla” olevien kavereidensa puolesta, jottei työnhaku katkeaisi. Tosin minulle ei lyhyen yhteiselomme aikana ehtinyt selvitä, oliko kyse tosiaan kavereiden korvauksista vai oliko hänellä itsellään useampi persoona, jotka olivat oikeutettuja työttömyysturvaan. Joka tapauksessa luovaa puuhastelua, jonka voisin kuvitella olevan aika yleistäkin näiden veijarien keskuudessa. Olisikohan meillä suomalaisilla opittavaa moisesta neuvokkuudesta ja oivaltamisesta. 

Eräänä päivänä, kun tulimme kumpikin töistämme samaa matkaa, hän sanoi: ”Katso! Katso!” . Minä siihen, että mitä nyt? ”Katso, katso, etkö näe?”. -”Näe mitä? Minä näen…. pikkutyttöjä, nehän ovat vasta lapsia.”   -Siihen tuttuni:  ”Eivät ole Pakistanissa.”

No, nämä ovat niitä kultturellisiä eroavaisuuksia, mutta nämä erot poikivat hänelle ainakin kaksi alaikäisiin sekaantumissyytettä ja pakottamista seksiin. Samaan hengen vetoon hän sitten myös taannoin tunnusti, ettei omista lentolupakirjaakaan.

Muistatteko vielä sen ison mainoksen, jossa maahanmuuttaja nojaa luutaan rappusilla ja tekstissä lukee, että omassa maassani olin vielä aivokirurgi tai jotain, mutta nyt olen täällä Suomessa siivooja. Voitteko kuvitella, kuinka irvokkaalta se minusta näyttikään. Oliko julkaisija muuten Helsingin Sanomat?

Advertisements

About Pt-media.org toimitus

View all posts by Pt-media.org toimitus →

43 thoughts on “Lukija: Sivari rikkoo vaitiolovelvollisuutensa

  1. Olisi kiva saada jonkun nykyään kyseisessä laitoksessa työskentelevän kokemuksia. Ei vaitiololupaus voi mennä lain edelle Suomessa noiudatetaan Suomen lakia ja rikoksista ilmoitetaan poliisille vaitiololupaus ei koske rikoksia vaan muita juttuja. Jos SPR on paikan pitäjä ja ohjeistaa että tapahtuneesta rikoksesta pitää vaieta se on sitten oikeastikin rikollisjärjestö jossa on omat lait siihen pitää viranomaisten puuttua ankaralla kädellä.. Työntekijän on valvollisuus ilmoittaa varsinkin tämäntapaisista törkeistä väkivaltarikoksista eikä toisipäin.

    75
  2. Mitäpä voi sivarilta odottaakaan. Nyt 30v myöhemmin uskaltautuu kertomaan anonyyminä todellisuudesta. On sanonta ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan” jonka totuusarvoa voisi kysyä vaikkapa jutun naiselta jonka todistusaineiston tämä sivarin vätys mahdollisesti päätyi tuhoamaan.

    Näin valkoisen moottoripyörän jonka tankissa luki sinisellä Posliini. Se mielestäni kiteytti tilanteen turvakoneistomme tilasta viitaten samalla koko suomen virkamieskunnan alemmuudentilaan.

    Jos henkilö makaa alastomana omassa verilammikossa hysteerisessä paniikissa juuri heittoapua saaneena edessäni, lämmittäisinköhän saunan ja hymyillen teiköille heittäisin yläfemmat. ehkä en. Minä, johtaja ja seinät tilanteessa johtajan vaatiessa asiasta vaikenemista mahtaisi homma hieman kärjistyä.

    21
    11
  3. Tämä oli hyvä kirjoitus. Viranomaiset ja valtamedia haluaa piilottaa nuo ongelmat, jotta kansalaiset eivät saisi tietää mitä helvettiä kansalaisille ollaan luomassa ”unelman” nimissä. Kansalle pitää valehdella, koska muutoin kansan elinolosuhteita ei voi pilata sillä ”unelmalla”.

    Joskus aikoinaan tuollaisia valehtelijoita pidetiin huonoina ihmisinä, huijareina, Nyt niitä niin poliitikot kuin valtamediakin mainostaa hyvinä, suvaitsevaisina ihmisinä.

    60
  4. Ei nuota sivaripoikaa voi tuosta syyttää oli toisten alainen joiden pitää olla vastuussa teki jo sen verran että sai itse rankaisua. Johtaja ja palkatut työntekijät ovat vasttuussa tapahtumista ja sitten ne kaiken yläpuolella olevat poliitikkoihin asti.

    37
    1. Kyllähän poika oli pahaan saumaan pantu, mutta täysi-ikäisen ihmisen pitäisi pystyä soittamaan poliisille.

      30
      4
  5. Se on ollut pitkään, siis vuosikymmeniä, rikollisorganisaatio. Lyhenne spr tarkoittaa Suomen Pöyhkeimmät Rosvot. Julkisepäoikeudellinen, röyhkeä, valkokaulus-rikollis-natsien valtaama rasistinen ”muka järjestö”, joka kusettaa vähäjärkisiä hyödyllisiä idiootti-kansalaisia lahjoittamaan ropoja milloin minkäkin asian perusteella. Kyseinen rikollisgängi on myös kahminut vuosikymmeniä suokuokalla veronmaksajien varoja, joista ropoakaan ei ole koskaan kulkeutunut ilmoitettuun kerjuu kohteeseen. Viralliset vuosikertomukset ovat koko jengin historian ajan olleet täysin keksittyjä.

    35
  6. Jos työpaikalla joku ei ilmoita havaitsemastaan vaarasta tai laittomuudesta on moni joutunut syytetyn penkille esim. työtapaturmassa Miten on Vokin henkilökunnan laita jos laittomuuksia tai suoranaisia rikoksia kuten raiskauksia tai pahoinpitekyjä ei ilmoiteta poliisille niin käsittääkseni he ovat kanssarikollisia. Kun tiedämme että näitä tapauksia on ollut niin myös poliisin toiminta on ihmetyttänyt kyllä henkilöt kuuluisi syytteen piiriin.nyt viranomaisiltakin selkärankaa eikä maton alle lakaisua.

    41
  7. Tämän sivarin pitäisi ehdottomasti tulla julki omalla nimellään ja bustata tuo aikoinaan toiminut vokki ja sen johtajat yms.

    43
    1
    1. Kun ketään ei ole tapettu, kakki mahdolliset rikokset ovat aikaa sitten vanhentuneet. Tämä tarkoittaa, että ketään ei enää voida syyttää.

  8. Se on joo huomattu että suurin osa näistä valehtelijoista ovat lääkäreitä tai lentäjiä. Tietävät tasan tarkkaan että semmoisia töitä heille ei ikinä tarjota ja jossain vaiheessa heille on kerrottu että mitä hienomman ammatin sitä keksii niin sitä enemmän sossurahaa saa sekä enemmän NÖYRISTELYÄ byrokraateilta kun heitä niin hävettää että eivät voi tarjota parhaita töitä eikä enemmän rahaa. Ja Suomessa on/oli TUHANSIA valehtelijoita joiden tuet rullaavat vuodesta toiseen eivätkä he ole enää Suomess, elävät leveästi kotimaassaan sossurahoilla, monella nimellä saatu, sekä kavereiden vuokrarahoilla. Tämä on ihan helvetin iso harmaa talous, jonka maksat sinä ja minä. Ei se oo tyhmä se joka pyytää hei! Olisi järkevää SUPERTARKASTAA jokaisen maahan lompsineen KAIKKI asunto/tukiasiat kiireesti. Kiinni jäisi pari satatuhatta valehtelijamuslimia, se on varma.

    46
    1. Elä unoha koneinsinöörejä, niidenkin todistukset on jäi kun tuli kiirus lähtö sotaa pakoon tai uponneet välimereen kun kumivene kaatui ja joutuivat uimasille. 😀

      12
  9. Tämä oli yksi pelkurimaisimman ja selkärangattomimman henkilön kirjoitus jonka olen saanut lukea pitkään aikaan. Samanlainen kuin juuri ennen kuolemaa politikot kirjoittavat kirjan jolla anelevat armoa kansalta.

    Suomen laki sanoi jo tuolloin että aina jos toisen terveys tai omaisuus on vaarassa niin pitää ilmoittaa viranomaisille. Ja niin korkealle taholle että jotain tapahtuu.

    Tätä samaa viulua vinguttaa kaikki ne jotka eivät halua tarttua epäkohtiin tai ottaa vastuuta toisista ihmisistä, elämistä tai toisten omaisuudesta. Tällaiset ihmiset ovat selkärangattomia. Miten monen ihmisen tulevaisuuden tämäkin kaveri olisi voinut pelastaa jos olisi kertonut heti alussa poliisille tietonsa. Siitä olisi noussut hitonmoinen haloo, mutta huumaaminen ja muut lieveilmiöt olisi loppuneet heti. Siis… jos poliisi olisi tarttunut asioihin.

    Ei ihme että oli sivari…

    28
    13
    1. SIvarit ovat yleensä selkärangattomia pelkureita ja luusereita, muista kuin itsestään välittäviä vellihousuja. Ihmeitä kuitenkin tapahtuu ja näistäkin luusereista kasvaa joskus vastuullisia ja tunnollisia kansalaisia jotka aidosti välittävät oikeudenmukaisuudesta, rehellisyydstä ja lainkuuliaisuudesta.

      Meidän kaikkien pitäisi tuntea vastuu tässä ja nyt tapahtuvista vääryyksistä, ottaa havaitsemiamme epäkohtia esiin välinpitämättä seuraamuksista, eli tämänkin sivarin kohtaamasta ”auktoriteettien” painostuksesta ja uhkailusta, vain siten voimme elää turvassa ja luottaa siihen, että tarvittaessa laki on tuomitseva väärintekijät.

      2
      10
      1. En tiedä onko sen miehisempää kannella maahanmuuttajien laukkuja armeijavaatteissa tai miehen julkaista kuvia itsestään mekko päällä, kuten eräs armeijassa työskentelevä sankari oli tehnyt ja mennyt lisäksi pride kulkueeseen armeijan uniformun kanssa.

        26
      2. Mitä täällä vingutaan sivareista? Huutia! Minä en kuuntele kessujen ininää siitä mitä pitäisi tehdä tai jättää tekemättä, muttei se huonoksi tee. Jos armeija kasvattaa miehiä, niin miksi Suomessa on niin paljon hiiriä? No, joka tapauksessa kiitokset jutun tekijälle. Ainakin hän vaivautui kirjoittamaan kokemansa. Kuinka moni niin oikeasti tekee, vaikka olisi rynkyllä sohinut?

        Tajulle hyvää uutta vuotta ja menestystä!

        19
        2
    2. Aivan, ei kyllä itelle tulisi mieleen alkaa pesemään naisen vaatteita kun selvästi hänet oli raiskattu, eli tuo ituhippi sivari syyllistyi selvästi rikoksen peittelyyn, ja näin ollen on myös rikollinen.

      10
      8
    3. Tarina on niin karua luettavaa, että en usko/halua sen olevan totta. Hieman tätä tarinaa epäilen. Mutta jos se totta on niin minä en syyttäisi sivaria suoraan selkärangattomuudesta. Ajatelkaas itse tilannetta tarkemmin. Nuori peruskoulun juuri käynyt poijankloppi nykäistään äidin ja opettajien ohjauksen ulkopuolelle ja toimimaan päivystäjänä vastaanottokeskuksessa. Koulu ja media on opettanut hänet suvaitsevaisuuteen ja monikulttuurisuuteen. Suomut on vasta irtoamassa silmiltä. Hän on vastuunsa kantava. Hän yrittää tehdä mitä hänen esimiehensä vaatii. Ei hänelle ole vielä lakipykälät selviä tiukan esimiehen vaatimukset menee muun ohi. Mitä tuossa esitettyyn raiskaustapaukseen tulee, niin poliisin ja ambulanssin kutsumista vastaan on ollut esimies, matut ja ilmeisesti jopa shokissa ollut hyväksikäytön uhri. Aikamoinen vastuu ja vastus märkäkorvaiselle poijanklopille. Kaikki näyttää olevan tyytyväisiä, jos ollaan hissukseen. Jos hän kutsuu poliisit, niin voi revetä oikea kaaos (vaikka se olisikin oikea päätös ollut). Meidän aikuisten elämää kokeneitten miesten on helppo näppiksen ääressä arvostella selvästi tapahtuneesta hämmennyksiin ja jopa shokkiin mennyttä nuorta miestä. Kertomuksesta tuli mieleen oma varhaisteinipoikani, jolle oli sattunut haveri ja joka koetti korjailla tekemisiään parhaansa mukaan. Kohtalainen yritys, mutta paljon paremminkin olis voinut toimia. Jälkiviisastelu on helppoa kokeneempien toimesta.

      Armeijassakin on monet kerrat sattunut niin, että esimies on pistänyt alokkaat tekemään laittomia juttuja ja nämän on ne laittomat jutut tehneet, vaikka oikea reaktio olisi olla tottelematta ja/tai viedä viesti komentoketjussa porras ylöspäin. Jälkikäteen ajateltuna omana armeija-aikanakin sattui tapauksia, jotka olisi tuoneet esimiehelle huomautuksia ja sakkoja, mutta esimiesten ja muun miehistön painostuksesta niistä vaiettiin. Ei tosin mitään läheskään yhtä pahaa mitä raiskaus olisi. Lähinnä huolimattomuutta, turvallisuusmääräyksissä oikomista ja sairastuneitten simputtamista. Jos nyt minut pistettäisiin inttiin, niin en olisi ihan kaikkeen taipunut mitä krapulainen luutnantti komensi. Selkärankani on nyt jäykempi. Uskoisin myös, että tarinan sivari toimisi tänä päivänä aivan toisin mitä epävarmana poikasena.

  10. Jees, kyllä se täysipäiselle on selvää, ettei jostain persestanialaisesta korruptiopersekylästä Suomeen kultahippuja tippuile.

    Tuli tuossa ns. kovaäänisesti keskusteltua ihmisen kanssa, jonka mielestä turvisten raiskailu ei ole erityinen ongelma, koska suurin osa raiskauksista on suomalaisten etc. Hänellekin tekisi vokin yövuoro varmasti hyvää.

    Mukavaa että sivari oli saanut shokkihoitoa unelmiinsa. Tervetuloa reaalimaailmaan!

    P.S. Oliko tämä teksti laadittu vain PT-medialle vai onko se julkaistu muualla?

    21
    1. En tiedä onko julkaistu muualla. Ei ole tullut ainakaan silmään. Ja jutun kirjoittaja oli siis itse jutun kokija.

  11. Tämä on sitä demokratiaa, johon sosiaalidemokraatit ovat 1970-luvulta lähtien maatamme ajaneet.

    17
  12. Minä en pystyisi tuohon. Siis olemaan poliisi/vokin työntekijä/mikään ”ammattilainen” suhteessa näihin rikastajiin. En kaverikaan. Mikään määrä palkkaa/hyväntekijän sädekehää ei houkuttelisi heidän kanssaan tekemisissä olemaan. Jäisin mielummin sitten vaikka kokonaan vaille rahaa ja korvauksia. Oma mielenterveys, – rauha, ja läheiset luotettavat suomalaiset, niitä ei korvaa yhtään mikään. Muuttakaa suomalaiset vokittomille maille, älkää myykö sieluanne tälle valtiolle ja vaikka spr:lle joka orjuuttaa, ahnehtii, rikostelee hyväuskoisten suomalaisten kustannuksella. Olen opettanut tätä lapsillekin, ja yllättävän hyvin on perille mennyt vaikka aivopesua tulee samaan aikaan koulusta.

    28
    1. kaikki vanhemmat saisi sanoa lapsilleen totuus näistä haittamaahanmuuttajista,varoittaa liiallisesta tuttavuudesta heidän kanssaan ja näin ehkäistä ehkä joitakin lapsiin kohdistuvista raiskauksista josta oulun tapahtumat on hyvä esimerkki.koulut oikeastaan laittaa vastuuseen siitä mitä ovat lapsille opettaneet monikulttuurin ihanuudesta.

      18
  13. Uskoisin että satoja jopa tuhansia Vokkityöntekijöitä on ollut vastaavassa asemassa kuin tuo sivaripoika. Moniko on tehnyt ilmoituksen poliisille näkemistään rikoksista enpä ole juuri kuullut ehkä joku pakon edessä kun on ollut pakko uhri viety sairaalaan tai muusta syystä. Tuommoinen alle parikymppinen on aika arka vastustamaan auktoriteettejä niin olin itsekin en tosin enää.

    25
  14. Vastaavia ja paljon kammottavampia tapahtuu todennäköisesti joka päivä Suomessa jokaisessa vokissa. Jokainen VOK työntekijä joutuu luultavasti todistamaan vastaavia viikoittain ellei joka päivä. He ovat tällöin rikoskumppaneita ja osallistuvat jatkettuun järjestäytyneeseen rikollisuuteen ihmisyyttä vastaan.

    Nyt olisi korkea aika tulla julkisuuteen.

    Kaikkien raiskattujen ja murhattujen lasten kohtalo on heidän vastuullaan.

    Vok tädit ovat julkisuuteen tihkuneiden tietojen valossa yleensä siellä vain mustan kangen ja seksilelujäppisten perässä, heiltä on turha toivoa paljastuksia. Mutta ne harvat miehet joita siellä on saisi nyt kasvattaa pallit ja puhaltaa pilliin! Peli poikki!

    17
  15. Huomaan nyt että tais jäädä jutussani pimentoon näköjään olennainen tilanne tai pari, niin tässä syvempi kuvaus:

    Esimies-asemassa olleen henkilön toiminta yllätti minut täysin.Paikalle saapui myös toinen aamutyöläinen, joka yhtyi minun sättimiseeni.
    Olin tosiaan varmaan liian nuori ja kokematon, jotta olisin osannut nähdä tilanteen oikein, pitää puoleni ja asettua puolustamaan oikeutta tässä, jos uskallan sanoa, sekavassa tilanteessa.
    Samaan aikaan ulos heitetty nainen sai hyvän räyhän päälle, pahoinpiteli ulko-oven, todisti verbaalisen lahjakkuutensa ja lähti kannat kopisten, joten se keissi käveli komeesti ja nimettömänä pois paikalta. no senorita, no case.
    Jäljelle jäi vain tietoisuus siitä, että työntekijöille valkeni, etten ollutkaan heidän miehiä.

    Eli tuskinpa tukea jutulle saa työntekijöiltä, kun ei se taida heidän liikevaihtoa parantaa.

    Itse ajattelen vähän seuraavanlaisesti, että kun olin vokissa n.4kk ja kun kerrotaan se niillä kaikilla vuosilla ja kaikilla niillä vokeilla, mitä Suomen maassa on tähän päivään asti ollu, ottaen huomioon vielä turvapaikan hakijoiden kasvavan määrän, niin varmasti mahtuu 25 vuoteen myös aika lailla suolaisempaakin meininkiä kun tämä. Ja paljon. Estradi on vapaa..te kaikki rohkeat siellä.

    Että tyhjä tätä on loputtomiin jeesustella, hyttysenpaska heinäpellossa. Mutta hyvä, että syntyy keskustelua, kunhan ihmiset näkisivät sen suuremman kuvan, eikä silleen, että se on niiden munattomien sivarien syytä ja vokkilaisten työntekijöiden syytä, miksi tämä maa makaa, niinku se makaa. Eiköhän ne savet oo tullu sinne housuun jo siinä vaiheessa, kun on niitä lapsenraiskaajia maahan päästetty.

    22
    1
    1. Onhan tässä sekin puoli että sen sijaan että olisit ollut armeijassa maatasi palvelemassa, olitkin vokissa mamuja palvelemassa. Puhut aivan oikein siitä, että voidaan myös estää raiskaajien maahan pääsy. Jos ollaan joskus tilanteessa, että näin päätetään tehdä, armeijaa siihen tarvitaan. Ei sivareilla silloinkaan mitään virkaa ole.

      5
      6
      1. Valitan mutta siitä armeijankaan käymisestä ei ole yhtään hevon vit*nkaan hyötyä todellisuudessa. Paitsi että saa ehkä ilmaiseksi kaikenmaailman C-kortit ammattipätevyyksineen ja voi lesoilla sukulaisille kun ohi on. Todellisuudessa on se ja sama oletko jotain armeijaa käynyt vai et. Mitä tuolla on merkitystä oikeasti, oletko käynyt jonkun sivarin vai armeijan. Hyöty on kummassakin sama. Suomen puolustuskyky Venäjää vastaan on myös täysin olematon, joten tuonkin perusteella sen hyöty on kyseenalainen. Tietysti jonkun talvisotaan juuttuneen pässin mielestä armeijan käymättömyys on suuri häpeä ja olet kelvoton, jos et sitä ole käynyt.

  16. Toivottavasti näitä avautumisa tulee lisää. No nykyään VOK:n valitaan vain sellaista henkilökuntaa ”töihin” joiden ei tulisi mielenkään kertoa mitä noissa rikollispesissä todella tapahtuu. Suurin osa on suvakki ainesta, jotka saavat jännitystä ja hieman palkan lisää muuten tylsään elämäänsä pikku panojen tuomien kiimaisten hetkien myötä. Osa vie panopuunsa kotiinsa ja oma mies saa lähteä, no mikäs siinä, arki iskee varsin nopeasti alku kiiman jälkeen. Näin kävi mm. Kauhavalla ja tapaus vaiettiin varsin äkkiä julkisuudesta. Noita juttuja on ympäri Suomen joissa VOK:a on. Noita vastaanottokeskuksia pyöritäviä tahoja yhdistää yksi asia, no ei, se ei ole auttamisen halu vaan raha. Ja sanktiot liian löysistä kielen kannoista työntekijöiden suhteen ovat varmaan valtavat amerikan malliin. Jos nimesi laitat vaitiolo paperiin, se takaa varmasti hiljaisuuden ainakin omalla henkilöllisyydellä.

    12
  17. Surullista luettavaa. Jos tuollaista meno ollut ennen niin millaista lie nykyään. Ehdottomasti pitäisi saada tämmöinen toiminta enemmän päivänvaloon. Sitä ei en osaa edes arvailla, olisiko sillä miten suurta vaikutusta oikeasti, mutta jos edes vähän positiivisempaan suuntaan päästäisi niin olisi se sen arvoista.

    Surullista myös lukea joitain kommentteja, jossa kritiikki kohdistuu vain tuohon sivaritylntekijään eikä suinkaan matuihin, muihin työntekijöihin tai vastaanottokeskukseen itsessään. Lie vokin työntekijät eksyneet tänne kommentoimaan. Toki voihan kyseessä olla myös suomalaiset miesneidit, jotka armeijasta kauheita traumoja saivat ja nyt vihaavat sivareita kun nämä pääsivät olevinaan niin helpolla.

    9
    1
    1. Kun menin armeijaan, oli aseellinen palvelus 8 tai 11 kk. Sivari oli 16 kk. Silloin kovin moni ei kehitellyt itselleen vakaumusta.

      Koivun kommentti on aivan absurdi. Nyt miesneitejä ovatkin armeijan käyneet eikä sivarit. En minä heitäkään nimittele mutta jotkut tekevät niin. Totta kai sivarit pääsevät paljon helpommalla. Ei se ole mitään olevinaan.

      1. No mikäli armeijan henkilöstöön kuuluva lataa itsestään kuvia kukkamekko päällä sosiaaliseen mediaan, niin ei se kovinkaan miehiseltä vaikuta. Sitten kekkaloidaan myös pride kulkueessa uniformun kanssa. Sitten veilä varusmiehet kantavat tulijoiden laukkuja. Tuollaisen armeijan hyöty on mikä ?

      2. Sanot kommenttini olevan absurdi, mutta et kerro miksi. Sen sijaan yleistät kaikki armeijan käyneet miesneideiksi ja varmuudeksi toteat, että sivarit ei siihen kuulu. Itsehän puhuin vain pienestä osasta armeijan käyneitä, joille sen suorittaminen oli ihan kauhea paikka.

        Tällaisia miesneitejä (hassu termi kieltämättä, mutta en siihen hätään parempaa keksinyt) löytyy kyllä ihan niin armeijan käyneistä kuin sivareistakin. Armeija tai siviilipalvelus ei ole tosin se, mikä ihmisiä moisiksi tekee vaan ihan jokaisen oma käytös, puheet ja tavat sen määrittävät.

  18. En käsitä miksi mollaatte kirjoittajaa. Siksi koska on sivari? Ei se intti niin kova koulu ollut että siitä pitää keuhkota. Sivarilla palvelus kestää vieläpä pidempään.

    Harmi ettei nykyään poliisilla tai vokin työntekijöillä ole munaa kirjoittaa asiasta. Varmasti nykyään on asiat paljon pahemmin. En ymmärrä miten kukaan ei tule julkisuuteen vaikka on itse todistamassa vaikka mitä hirmutekoja. Voiko se oma työpaikka olla niin tärkeä että ummistaa silmänsä?

    1. Ei intistä tietenkään pidä keuhkota. Jos on vakaumus, voi kieltäytyä aseista. Ainakaan patriootilla ei voi olla tällaista vakaumusta. Jos on, hän ei ole patriootti.

  19. Järkyttävä kirjoitus. Kai Paavo on varmistanut, että kerrottu on totta. Neljännesvuosisadan jälkeen silloin pakon edessä annetuilla vaitiololupauksilla ei ole tänään mitään arvoa. Hyvin olisi voinut kertoa tarkemmat päivämäärät, paikat ja nimet.

    Tänä vuonna on merkittäviä vaaleja. PT-media on niitä harvoja kanavia, mistä tulee valtalehdistön suodattamattomia tietoja. Laatu on nyt hyvin tärkeässä asemassa. Vuosikymmenten mittaisen kusetuksen täytyy loppua. Eikä se lopu jos valtamedia saa vastalauseitta epäisänmaallista myyräntyötänsä jatkaa.

    1. Asiasta on käyty kirjeenvaihtoa ja sen perusteella uskon tarinan olevan totta.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.