Monesti islamisaatiosta puhuttaessa otetaan esille tataarimuslimit ja heidän sopeutuminen Suomeen. Tataarimuslimeja itsekin tavanneena voisin olettaa, ettei heidän piireissään uskonnolla ole kovinkaan suurta (jos edes minkäänlaista) roolia arjessa, vaan he ovat pääpiirteittäin maallistuneet niin voimakkaasti, ettei heitä edes erota muusta väestöstä.
Tästä tietenkin monikulturistit saavat päähänsä, että tuo on jokin itsestään toteutuva kehitys, minkä vuoksi muslimeja voidaan ottaa maahan loputtomasti, kun ne kaikki kuitenkin ajan kanssa maallistuvat. – Ei se ihan niin mene.
Kun muslimeja on vähän, heidän on vaikeampi kuplaantua omanlaistensa väen piiriin, vaan heidän täytyy olla myös tekemisissä muun väestön kanssa, ja heidän lapsensa leikkivät muiden lasten kanssa, ja täten kehitys menee niin, että jokainen polvi on aiempaa maallistuneempi. Tämä ei kuitenkaan toteudu, kun oma lähiö koostuu etnisistä kaupoista ja ravintoloista, moskeijasta, islamilaisista päiväkodeista ja kouluista, joissa ateistit ja kristityt ovat vähemmistönä. Tällaiset lähiöt tietenkin syntyvät, kun muslimeja tulee kriittisen paljon maahan.
Voidaan katsoa Ranskan tilannetta, missä muslimeja on jo miljoonittain, ja kyselytutkimusten mukaan ranskalaisilla muslimeilla on muun maiden muslimeihin nähden paljon konservatiivisemmat arvot. Heillä myöskään muslimit eivät maallistu polvelta toiselle, vaan päinvastoin nuorempi polvi on paljon konservatiivisempaa, kuin heidän vanhempansa ja isovanhempansa. Arvojen koveneminen näkyy sitten myös juutalaisvihana, sovinismina, homofobiana, suurempana lapsimääränä ja tietenkin lisääntyvinä terroristi-iskuina.
Ikävien tapahtumiensa johdosta uutisissa ollut Sri Lanka on valtio, jossa islam on toiseksi suurin uskonto. Tämä antaa aika hyvää osviittaa siihen, millaisia seuraamuksia sillä on, kun muslimiväestöä kerääntyy samalla alueelle lisääntymään muuta väestöä nopeammin. On siis myös virheellistä olettaa, että perheiden lapsimäärät korreloisivat talouden aseman kanssa, eli että vauraissa valtioissa lapsia tehdään vähemmän, kuin köyhissä maissa. Oikeasti korrelaatio menee sen mukaan, kuinka konservatiivinen perhe on kyseessä.
Esimerkiksi muslimien lisäksi lestadiolaiset tekevät paljon lapsia. Jos siis muslimien määrän päästää siihen pisteeseen, ettei maallistumista enää tapahdu, alkaa ongelma pahenemaan entisestään, sillä lapsiluvut lähtevät räjähdysmäiseen nousuun. Suomen suurimmaksi puolueeksi selvinneen SDP:n puheenjohtajan on linjannut, että rajat tulee pitää tuttuun tapaan auki kaikille tulijoille, oli heillä mitään papereita tai sitten ei, ja jos tulija paljastuu aidoksi vainotuksi, hänelle tulee antaa suomenkielen koulutusta ja etsiä työpaikka, ja jos taas paljastuukin, että tulija ei oikeasti pakene vainoa tai on jopa itse vainoaja, niin hänele tulee antaa suomenkielen koulutusta ja etsiä työpaikka.
Antti Rinnettä ei siis humanitaarisessa maahanmuutossa kiinnosta autetaanko sillä hätää kärsiviä vai ei, vaan ainoastaan se on pääasia, että Suomesta tulee mahdollisimman ”monikulttuurinen.” Tästä katsannosta vilkuiltuna ei ole mikään ihme, että Suomessa asuvat poliittiset jihadistit rynnivätkin juuri SDP:n riveihin edustamaan agendaansa. Jos kehitys pysyy samana ja SDP jatkaa linjallaan, Suomesta tulee vuosien päästä samanlainen uskonnollisten sissisotien helvetti, millaiseksi Sri Lanka on muuttunut.
– Tommi O. Pälve –
