Tänään vietetään sananvapauttelun päivää

silence-4069751_960_720.jpg

Tänään vietellään lehdistön- ja sananvapauden päivää. Se tarkoittaa sitä, että päällensä laitetaan kilpailu kenen sananvapautta rajoitetaan eniten. Tämä tuo se, nämä nuo ne uhkaavat sananvapauttamme.

Mediayhtiöt kertovat, että toimittelijoiden sananvapauksia rajoitetaan. Toimittelijat saavat nimittäin paljon vihapalautetta. Siellä toivotaan kuolemaa, toimittajia solvataan ja uhkaillaan. Tämä vihapalaute saa aikaan sen, että toimittelijat harkitsevat hieman mitä kirjoittavat, eli ikään kuin sensuroivat itseään etukäteen, jotta pahin vihapalaute jäisi saapumatta e-postilaatikkoon.

On selvää, että toimittelijoita ei pidä solvata ja uhkailla, vaikka he kirjoittaisivat kuinka pöljiä juttuja. Silti olen hieman epäileväinen, että onkohan tuo uhkailu sittenkään ihan niin yleistä ja systemaattista kuin annetaan ymmärtää.

Kun puhutaan OIKEASTA toimittajien vainosta niin puhutaan sellaisista tapauksista kuin vaikkapa Anna Politskovaja, joka murhattiin 2006 sen takia, että hän paljasti Venäjän häikäilemättömiä sotatoimia Tsetseniassa. Politskovaja toi lännen tietoisuuteen kuinka Tsetsenia tuhottiin kivijalkaa myöten. Ja se maksoi hengen.

Viime vuonna nurhattiin bulgarialainen toimittaja Viktoria Marinova. Ennen murhaamista Marinova raiskattiin. Siksi, että hän paljasti suuria kuvioita, joissa bulgarialaiset virkamiehet olivat huijanneet EU:lta miljoonia euroja ja laittaneet rahat omiin taskuihinsa. Tämä maksoi Marinovalle hengen.

Mutta muistaako kukaan jotain suomalaisia tai ruotsalaisia toimittajien paljastuksia?

Rebekka Härkönen ”paljasti” 2016 Kupittaan hullujen huoneen suljetun osaston väärinkäytöksiä. Sen jälkeen hän on huutanut naama punaisena miten häntä vainotaan. Härkönen kirjoittaa aika mauttomia ja hajuttomia juttuja, joita ei jaksa lukea loppuun. Tai Johanna Vehkoo. Kuka muistaa edes yhden Vehkoon jutun? Ei kukaan. Hän kirjoittelee Ylen Kuningaskuluttajaan jotain pikkunäppäriä juttuja, joihin nukahtaa ensimmäisen kappaleen jälkeen. Silti häntä vainotaan niin, että helmat paukkuu.

Tai ylipäätään ne sadat nevä höör-toimittajat, jotka tuottavat sisältöä mediaan. Kuka jaksaa kiinnostua niin paljon niiden jutuista, että lyö sähköpostit tulille, laittaa salatun nettiyhteyden kuntoon ja hankkii salaisen meiliosoitteen. Tai no, lähetettiinhän kansanedustajillekin postipaketeissa paskaa 1980-luvulla.

Toisaalta sitä sananvapauden rajoittamis-märinää on vähän muuallakin kuin vain toimittelijoiden päissä. Tiedätte kai sen poolin, joka huutaa naamat punaisina, että globalistit/ siionistit/ EU/ Polpo/ Soros/ Facebook tai Estonian keulaportti rajoittaa sananvapautta. En ole tähänkään päivään mennessä ihan tarkkaan perillä miten siionistit ja Estonian keulaportti rajoittavat sananvapautta. Eivät ne ainakaan minulle ole lähettäneet signaalia. Kuten en ole saanut viestiä EU:n suunnaltakaan. Juncker ei ole soittanut ja vaatinut rajoituksia sananvapauteeni.

Oikeasti koko sana ”sananvapaus” saa aikaan samanlaisen reaktion kuin sana ”demokratia”.  Eli homer-simpson-reaktion tai viidensadan markan seteli-katseen. Mutta yritetään.

 

Advertisements

About Pt-media.org toimitus

View all posts by Pt-media.org toimitus →

8 thoughts on “Tänään vietetään sananvapauttelun päivää

  1. Käsitteissä SANANVAPAUS ja DEMOKRATIA on päävikana se että kukin tulkitsee ne omalla tavallaan mikä puolestaan kääntää koko käsitteet päälaelleen.

  2. Suomessa media on kääntänyt sananvapauden ylösalaisin, tärkeintä on toimittajien häiriötön mahdollisuus puuttua kansalaisten vääriin mielipiteisiin ja hallita lehdistöä, joka kautta linjan keskenään samanmielisenä ylläpitää illuusiota sananvapaudesta.

    Tavallisten kansalaisten ns. vihapuheeseen toimittajia ja toimittajien lemmikkejä erilaisia vähemmistöjä kohtaan on journalistien mielestä puututtava kovalla kädellä.

    Toimittajien herkkähipiäisyys arvostelua kohtaan aiheuttaa heille muka itsesensuuria, mistä sitten palautteen antajia syytetään. Eipä paljon tunnu mediaa kiinnostavan, kuinka paljon kansalaiset joutuvat turvautumaan itsesensuuriin tietyissä polarisaatiota aiheuttavissa sanankäytön kipukohdissa. Omaa merkittävyyttä sanankäyttäjinä jaksetaan korostaa.

    12
      1. ”Vastatakseen verkossa levitettävän rasistisen ja muukalaisvihamielisen vihapuheen kasvuun Euroopan komissio ja neljä suurta tietotekniikkayritystä (Facebook, Microsoft, Twitter ja YouTube) esittelivät toukokuussa 2016 käytännesäännöt verkossa levitettävän laittoman vihapuheen torjumiseksi.”

    1. ”Ihmiset voivat jakaa internetissä näkemyksiään ja löytää tietoa pelkällä klikkauksella, mutta kenenkään ei pitäisi tuntea oloaan turvattomaksi tai uhatuksi verkossa olevan laittoman vihapuheen vuoksi.” Voi vittu mitä paskaa. Konditionaali kommunisteille ja muille saastoille ”kenenkään ei pitäisi”, juu juu mutta kun se on niin kiva pöyristyä ja muka tuntea itsensä turvattomaksi ja uhatuksi jonkun määrittelemättömän ”laittoman vihapuheen vuoksi”. Kiva juttu, aina joku kokee voimakkaasti vaikka ei tarvitsisi. Voisi pysyä poissa tai kasvattaa paksumman nahan. Kukaan ei pakota nettiin ja sisällöt voi valita vapaasti. Vihasisällöksi voidaan lukea kaikki mikä ei itseä miellytä ja silloin jää vain väkivaltaan yllyttäminen joka onkin kriminalisoitu. Ketkä kansalaisyhteiskunnan jäsenet sitten ilmiantavat itselleen vastenmielistä sisältöä ? Mitä ilmeisemmin samat tahot jotka ulisevat sananvastuusta tai omiin mielipiteisiinsä kohdistuneesta palautteesta vihapuheena. Vihervasemmisto ja ”edistysmielinen tiedeyhteisö”, joka on täynnä idiootteja on päässyt käyttämään valtaa ja tällaisessa EU käytännesäännöissä se näkyy mitä kauheimmin.

Comments are closed.