Moni nuori jolli ei tiedä aikaa 1980-luvun alkupuoliskolta jonnekin vuosikymmenen puoleen väliin asti, jolloin Suomessa oli päällänsä kunnon noitavainot.
Tai tässä tapauksessa heavy metalli-vainot. Nimittäin kun hevimetalli alkoi saada suurempaa jalansijaa nuorison keskuudessa niin tietyt uskovaiset pillastuivat tästä. Tämä pillastujien joukko ei ollut iso, siihen kuului lähinnä joitakin lahkolaisia ja mitä eriskummallisimpia maailmanlopun saarnaajia. Sanoma oli kuitenkin yhteinen ja selvä: hevimetalli tulee ja tappaa nuorison!
Itse muistan ajan vuoden 1984 molemmin puolin, jolloin jeesustelu oli hurjimmillaan. Tämän uskovaisten poppoo yksissä tuumin etsi hevibändien nimistä, sanoituksista ja albumien kuvituksista erilaisia viestejä, joissa kehotettiin milloin itsemurhiin, milloin ihan jopa murhiin. Framilla oli tietenkin ainakin Black Sabbath. Ronnie James Dio aiheutti satanismiin viittaavilla vuohenpääsymboleilla ja sen sellaisilla sydämentykytyksiä uskovaisille. Vuonna 1983 Helsingin jäähallikeikka (solistina Ian Gillan) Black Sabbath veti Suomen hörhöporukan koomaan.
Jäähallin ympäristö parveili monenlaista uskovaista ja maailmanlopun ennustajaa, jotka halusivat pelastaa nuorison kadotukselta. Maakunnista oli tullut oikea linja-autoarmeija pelastamaan Sabbathia katsomaan mennyttä nuorisoa.
Myös AC/DC:n Hells Bells sai kiitettävästi harhaisuutta maailmanlopunennustajiin. Kuten myös Kiss, Scorpions, Deep Purple jne.
Käytännössä kaikki tuon ajan ja 70-luvun hevibändit olivat tämän jeesuspoppoon mustalla listalla. Suomalaisista listalle pääsi ainakin J. Karjalainen Mustat Lasit-bändinsä kanssa. Muistaakseni juuri tämän mustien lasien takia.
Sen ajan nuorten “some” Suosikki-lehti kertoi sitten lisää näiden tollojen edesottamuksista. Jos en väärin muista niin jopa Päivi Räsänen taisi olla saarnaamassa nuorisoa pois paholaisen sylistä. Tästä tosin en ole ihan varma, mutta muistikuva olisi sinne suuntaan.
Homma meni niin pitkälle, että poppoo alkoi kuuntelemaan LP-levyjä väärinpäin. Eli kappaleen lopusta alkuun. Tämä onnistui tuon ajan levysoittimilla. Näin etsittiin sanoituksien joukosta takaperin “kirjoitettuja sanoja” ikään kuin piiloviestejä, tyyliin live = evil. Mitä sieltä nyt ikinä sattuikaan löytymään. Varsinkin suomalaisia, nykymittapuussa lähinnä iskelmiä, kuunneltiin takaperin, koska paholaisen kuiskintaa oli helpompi löytää suomeksi kuin lontoon murteella. Porukka vaati, että joitakin LP-levyjä olisi pitänyt vetää myynnistä.
Kaiken kaikkiaan homma nauratti nuorisoa tuolloin aivan vitusti. Kaveriporukalla keksimme kaikenlaisia mielleyhtymiä saatananpalvontaan. Joka perjantai kävimme kertomassa löydöistämme paikallisen piruntorjuntakerhon teetupa-illassa, jossa nuorisoa houkuteltiin pois saatanan kainalosta ja kuuntelemasta hevimetallia. Ja nauroimme partaamme.
Jälkikäteen homma näyttää yhtä koomiselta kuin tuolloin oikeasti olikin. Tv- ja radio-ohjelmien juontajat eivät itse ihan täysillä lähteneet pököpäiden kelkkaan, mutta jonkinlaista pohdiskelevaa hyväksyntää oli olemassa. Että entä jos… olihan nimi Black Sabbath kuitenkin vihjaileva. “Vahingoittaako heavy-musiikki nuorta?”, kyseltiin. “Voiko nuori saada traumoja kuunnellessaan saatananpalvontamusiikkia?”
Omat vanhempani olivat sen verran täyspäisiä, että eivät uskoneet hullujen horinoita. Mutta uskovaisella Pohjanmaalla ei ollut niin itsestään selvää, että kotona saattoi täräyttää Hells Bellsin volyymit kaakkoon.
Tämä kaikki tuli tänään mieleeni kun luin erääseen levykauppaan tehdystä äärivasemmistolaisten iskusta. Antifantit ovat saaneet päähänsä, että joku levykaupan työntekijä, joka soittaa jossain metallibändissä, niin laulaa sanoituksissaan islamfobiasta = nykypäivänä rasismia.
Hei haloo, metallibändi laulaa islamfobiasta? Kuuntelisitte kerran läpi Black Sabbathit ja Rainbowit ja Iron Maidenit. Tätä asiaa paheksuttiin jo 80-luvulla. Ettekö voisi paheksua jotain 2020-luvun asioita eikä niitä samoja pliisuja juttuja kuin yli 30 vuotta sitten?
Viheräärivassarit ovat niitä nykypäivän jeesustelijoita, jotka haluavat kieltää ihmisiltä metallin.
Mutta, sain tästä idean loppuelämäkseni. Aion hankkia oman pienen kotistudion ja herättää henkiin vanhan hevibändini teiniajoilta vuodelta 1985. Onneksi aikoinaan tuli opeteltua kitara, basso, rummut ja koskettimet. Ei tarvi kuin ottaa kertaus ja kasvattaa pitkä tukka. Tatuointeja on jo kädet täynnä ja viinaa osaan juoda kuin hevijätkä.
Sen jälkeen alan säveltämään ja sanoittamaan aivan saatanan rasistista ja islamofobista hevimetallia. Minulla on jo periaatteessa valmiina pari biisiäkin hahmoteltuna suomeksi. Yhdessä “Ahmed kävelee aavikolle kamelinsa kanssa/ Kaverinsa Mohammed lampaan otti inshallah ja hanska”. Sitten on kaihoisa ruotsinkielinen heviballadi miehestä, joka aikoo hirttää itsenä poppeliin, mutta oksa katkeaa ja miehen nilkka murtuu maahan tippuessa.
Rienaan biiseissäni kaikkia ja kaikkeja arvoja. Mitä pyhempi arvo, sitä tyhmpempi biisi. Lanseeraan uuden metallityylin: suvakkimetalli. In London “Suvack-metall”.
Bändin nimeksi tulee: Paavo ja Siionistit.
Aika vetävä nimi? Alla bändin logo.
