Ilmastonmuutoksesta on ahdistuttu ennenkin. Satakuntavuotta sitten ihmeteltiin lauhoja talvia ja niihin etsittiin monenlaisia selityksiä. Tuolloin puhuttiin ilmanalan muutoksesta.
Satunnaisia poimintoja Kansalliskirjastosta, jossa on lehtiä alkaen 1800-luvun loppupuolelta.
12.6.1902 Uusi Suometar kirjoitti, että ilmantuntijat ovat alkaneet pohtia asiaa, että talvet ovat Englannissa käyneet yhä lämpimämmäksi. Pitkän aikavälin havainnot ovat osoottaneet, että talvikuukausien lämpö on lisääntymään päin.
17.5.1903 Uusi Suometar julkaisi samantapaisen kuin vuotta aiemmin. Artikkelin mukaan useat meteoroloogit ennustavat ilmastoalassamme tapahtuvan vähitellen sellaisen muutoksen, että talvet tulevat yhä lauhemmiksi. On pantu merkille, että sitten vuoden 1744 on kylmien päivien määrä vähenemään päin ja vuodesta 1828 kylmät päivät ovat peräti harvinaisia Englannissa.
Lisäksi mainitaan, että onneksi ilmanalan muutokset ovat hitaita, joten ihminen ennättää keksiä keinot sopeutua vaihteluihin.
Iltasanomat kirjoitti 4.10.1912 auringon vaikutuksesta maapallon sääoloihin. Jutussa viitataan useisiin tutkijoihin ja ilmastonmuutospohdinta on kuin se käytäisiin tänä päivänä. Tosin selitykseksi ei tarjoilla ihmisten hiilidioksiidipäästöjä vaan erilaisia luonnon omia ilmiöitä.
12.11.1927 kysletiin Karjalan Maa-lehdessä ”Katoaako talvi vähitellen Pohjolasta”. Artikkelissa kerrottiin ”tiedemiesten mielenkiintoisia käsityksiä tästä kiintoisasta kysymyksestä”. Artikkelissa kysellään, että mitä tapahtuu jos vanhojen aikojen ankarat talvet eivät tule takaisin.
Uusimaa pohti 2.2.1925 lauhaa talvea. Artikkelissa mainitaan mm, että aikakirjat kertovat monista poikkeuksellisen lämpimistä talvista, jolloin luonto on näyttänyt suistuneen säännölliseltä radaltaan. Mainitaan mm. talvi 1696 ja 1776 talvi, jolloin tuli hyvin aikainen kevät.
Artikkelissa kerrotaan edelleen, että viimeisen puolivuosisadan aikana sattuneet lauhat talvet antavat tuloksen, että toukokuu on tullut lämpimämmäksi ja siten kesä aikaisemmaksi.
Käkisalmen Sanomat toteaa 11.1.1936, että lauha talvi jatkuu. Ko. vuoden talven kerrotaan kuuluvan samaan ryhmään kuin viime vuosien lauhat talvet.
Sisä-Suomi-lehti pohti 15.2.1925 lumetonta talvea, jolloin lunta oli suurinpiirtein yhtä vähän kun tänä talvena. Keski-Suomessa oli vain joitakin senttejä lunta eikä Perämeren perukoilla sen enempää.
Artikkelissa kerrotaan, että myös aiemminkin on ollut erittäin leutoja talvia, kuten talvi 1920- 21. Mainitaan se, että lumet katoavat monina talvina eteläisessä Suomessa sydäntalvellakin. Tällaista voi tapahtua ihan jopa Oulun korkeudella. Jutussa ihmetellään talvea 1896, jolloin talvi oli niin lämmin, että kevät teki tuloaan jo helmikuussa.
Poikkeuksellisiin lämpimiin talviin arveltiin olevan syynä mm. maan radan muuttuminen, akselin siirtyminen ja tähtitieteestäkin etsittiin selityksiä. Mitään varmaa selitystä ei kuitenkaan osattu lauhoille talville antaa.
Aamulehdessä oli mielipidekirjoitus ikävästä talvesta 30.11.1928. Talvi oli kuulemma ikävänpuoleinen ja samanlainen kuin neljä vuotta aiempi talvi. Nyt talvi oli kuulemma aiempaakin vetisempää. Vettä, vettä ja lisää vettä. Lukija toivoi, että pian tulisi kunnollinen talvi, lunta ja kipakka pakkanen.
Meikä kilauttaa nyt Greta Thunbergille.
