Suomalainen urheilu tarvitsee sankareita

Suomi on menestyshullua kansaa. Osa meistä kannustaa omiamme viimeiseen asti, mutta moni lopettaa seuraamisen siinä vaiheessa, kun menestystä ei enää tulekaan. Kun Suomi viimeksi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden, kansa ryntäsi toreille ympäri maan. Kun Matti Nykänen menestyi mäkihypyssä, kaikki nauliintuivat television eteen ja ihastelivat suomalaista kansansankaria.

ise
 
Silloin, kun jalkapallomaajoukkue rämpi karsinnoista toiseen ilman menestystä, kansa oli valmis tuomitsemaan koko suomalaisen jalkapallon. Luottoa kotimaisiin valmentajiin tai pelaajiin ei enää ollut. Kun vuonna 2020 suomalaismiehistö on marssimassa kohti EM-kisoja, voimme olla varmoja siitä, että pahimmatkin suomalaisen jalkapallon arvostelijat ryömivät koloistaan kannustamaan suojattejaan.
Haemme jännitystä ja vauhdikkaita tilanteita elämäämme. Emme ole suotta urheiluhullua kansaa, emme suotta pelaa rahapelejä enemmän kuin melkein missään muussa maassa, emmekä suotta löydä iloa alkoholista. Jännitystä on monenlaista. Toiset meistä katsovat, kun muut urheilevat. Toiset pelaavat nettikasinopelejä esimerkiksi Netticasinolla. Joillekin jännitystä luo baareissa ravaaminen. Jatkuva jännityksenkaipuumme lienee vastapainona muuten jurolle luonteellemme. Tärkeintä ei ole kuitenkaan syyt, vaan seuraukset. Tuloksena on kansa, jonka kirkkaimpia tähtiä eivät ole poliitikot, yritysjohtajat tai puhujat, vaan ennen kaikkea urheilijat.
 

Suomalainen urheilumaailma muuttuu alati

Suomi on niin pieni maa, että olisi mahdotonta toivoa, että menestyisimme joka lajissa. On luonnollista, että menestymme jääkiekossa paremmin kuin käsipallossa tai jalkapallossa. On myös luonnollista, että talvilajit ovat pitkään olleet vahvuuksiamme. On lisäksi täysin normaalia, että eri lajien ja urheilijoiden väliset voimasuhteet muuttuvat koko ajan. Saattaa tuntua siltä, että Norja on hallinnut kaikkia hiihtolajeja aina, mutta todellisuudessa tilanne elää jatkuvasti.
Suomalainen olympiaurheilu on ollut murheenkryyni jo pitkään. Menestystä ei ole enää satanut entiseen tahtiin, ja urheilijan kuin urheilijan kisat ovat päättyneet pettymykseen toisensa jälkeen. Toisaalta suomalainen joukkueurheilu jääkiekon, ja myöhemmin koripallon sekä jalkapallon, myötä elää kovemmassa nosteessa kuin pitkään aikaan. Hiihdon ja juoksun mitalit ovat vaihtuneet menestykseen palloilulajeissa.
Muutokset ovat tyypillisesti hitaita, mutta kun puhutaan Suomen kokoisesta valtiosta, jossa yksittäiset urheilijat voivat keikauttaa kokonaisen lajin menestystilanteen päälaelleen, on luonnollista, että vaihtelua tapahtuu. Suomalaiseen mäkihyppyyn ei ole vieläkään löytynyt lopettaneen Janne Ahosen tai edesmenneen Matti Nykäsen korvaajaa, koska kukaan muutamista lupauksista ei ole yksinkertaisesti onnistunut hyppäämään riittävän hyvin. Jos yksikin hyppääjistä menestyisi kisoissa tasaiseen tahtiin, ei koko mäkihyppykriisistä edes välttämättä puhuttaisi.
 

Kaikki lähtee ruohonjuuritasolta

Jokaisella menestystarinalla on alkunsa ja juurensa. Yksikään suomalainen huippu-urheilija ei ole syntynyt tyhjästä, vaan pitkäjänteisen työn, tarpeeksi hyvien olosuhteiden ja ammattitaitoisen valmennuksen ohjastamana. Suomalainen urheilu tarvitsee tukea silloin, kun menestystä ei tule, mutta myös silloin, kun menestystä näyttää syöksyvän ovista ja ikkunoista. Millä tahansa hetkellä tapahtuva menestyminen ei välttämättä kerro mitään taustoista. Taustat ovat saattaneet olla kunnossa jo useamman vuoden ajan samalla, kun jalkapallon A-maajoukkue rämpii karsinnoista toiseen. Toisaalta taustat saattavat huomaamatta rapautua, jos unohdetaan menestyshuumassa panostaa kaikkein tärkeimpään, eli junioritasoon.
Suomalaiset kaipaavat urheiluun sankareita. Sponsoreiden, tukijoiden ja koko urheilukansan kannalta on elintärkeää, että lajiin löytyy menestyjiä, jotka ovat valmiita täyttämään isotkin saappaat. Tarvitsemme sankareita niin uusiin kuin vanhoihin lajeihin, joukkuelajeihin sekä yksilölajeihin – siis kaikkialle, missä urheilu on jollain tapaa läsnä.
Urheilulla on tapana yhdistää kansaa, ja kun voimme yhdessä iloita menestyksestä, pääsemme hetkeksi unohtamaan erimielisyytemme. Huippu-urheilijoiden, sankareiden, tehtävä on tässäkin tärkeä. Harvalla suomalaisella on samanlaista platformia vaikuttaa kansaan kuin maamme parhailla urheilijoilla. Edes kansanedustajat eivät monesti yllä sellaiseen vallankahvaan kuin satoja tuhansia suomalaisia inspiroivat lajitähdet.