Tämän päivän iso ja tulkinnanvarainen uutinen on ollut Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin lausunnot, joita on tulkittu jonkinlaisiksi kelkan käännöksi.
Löfven on aikaisemmin kiistänyt päättäväisesti jengirikollisuuden ja maahanmuuton yhteyden. Löfven on mm. kertonut, että jengirikollisuus johtuu segregaatiosta (eli eräänlaisesta eri sosiaalisten ryhmien tai etnisyyksien eriytymisestä toisistaan), yhteiskunnallisista kuiluista ja kaupunkien ongelmalähiöistä.
Selitys on hyvin klassinen ja sitä suositaan oikealta vasemmalle.
Löfveniltä kysyttiin päivällä eduskunnassa, että miksi hän ei näe yhtäläisyyttä suuren maahanmuuton ja lisääntyvän rikollisuuden välillä. Löfven vastasi sanatarkasti:
– Suuri maahanmuutto, jossa emme selviä integraatiosta, siitä seuraa suurempi riski niille ongelmille, joita nyt näemme. Se on kristallin kirkasta. Rikollisuus ei kuitenkaan ole automaattisesti yhteydessä ihonväriin tai uskontoon ja sen kanssa tulee olla tarkka.
Keskustelu jatkui illalla ajankohtaisohjelma Aktuelltissa, jossa toimittaja kysyi Löfveniltä haluaako hän tarkentaa lausumaansa. Nyt Löfven sanoi:
– Jos meillä on sen suuruusluokan maahanmuuttoa, jossa ei selvitä integraatiosta, niin siitä aiheutuu sosiaalisia yhteiskunnallisia jännitteitä ja se ei ole hyvä.
Löfven jatkaa, että hänen johtamansa hallitus aikoo muuttaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Mitä Stefan Löfven nyt sitten tarkasti ottaen oikein sanoo?
Ensinnäkin pitää ymmärtää se, että kukaan ruotsalainen johtava poliitikko ei voi ikinä ottaa kantaa maahanmuuttoon jotenkin siten, että se massiivinen turvapaikka-aktivistien siipi pääsisi edes vihjailemaan henkilöä rasistiksi. Tai ei välttämättä edes rasistiksi, vaan että henkilö ui syvissä vesissä.
Toiseksi, jotta ymmärtää ruotsalaista maahanmuuttokeskustelua ja siihen sisältyvää kritiikkiä, pitää ymmärtää mitä sanotaan.
Ruotsalainen ei siis voi kritisoida itse maahanmuuttoa. Löfvenkään ei nyt kritisoinut itse maahanmuuttoa vaan integraatiota. Tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajissa ei ole mitään vikaa eikä kritiikin sanaa voi osoittaa siihen suuntaan, vaan kritiikki pitää osoittaa integraatioon. “Me ruotsalaiset emme ole osanneet hoitaa integraatiota siten, että ei olisi tullut ongelmia. Jos integraatio olisi ollut hyvää, ei olisi jengisotia eikä ongelmalähiöitä. Niinpä meidän on parannettava integraatiota, jotta vältytään suuremmilta ongelmilta.”
Löfven ei toisin sanoen ole kääntänyt mitään kelkkaa. Hän ei esimerkiksi aio vähentää maahantulijoiden määrää tai vaikkapa heittää laittomasti maassaolevia henkilöitä ulos kovin ottein. Löfven aikoo ainoastaan parantaa integraatiota.
Käytännössä integraation parantaminen tarkoittaa jotain sellaista, että erilaisille järjestöille ja yhdistyksille pumpataan entistä enemmän veronmaksajien rahaa. Sitä samaa turhuutta vain lisätään entisestään. Volyymi nostetaan pykälää korkeammalle ja maahantulijat saavat entistä lämpimämpiä halauksia.
Mikään ei ole muuttunut eikä Löfven ole kääntänyt kelkkaansa.
