Lähes kaikki pitävät juhlista, niitä odotetaan jo etukäteen ja ne tuovat iloa loputtomalta tuntuvan arjen keskellä. Suomalaisten kalenteriin on muotoutunut vuosittain muutama juhlapäivä, jotka ovat toisia suurempia, mutta vaikka ne ovatkin hyvin pitäneet pintansa, eivät ne ole täysin immuuneja muutokselle. Jotkut juhlaperinteet jäävät vääjäämättä tulevaisuudessa historiaan, kun taas toisia
nousee toivottavasti tilalle.
Yhteiskunnan kehittymisen myötä juhlien merkitys ei ole aivan yhtä suuri, kuin joskus aikoinaan. Ennen arki oli pelkästään työtä, jonka katkaisi pelkästään nukkuminen työpäivien välillä. Nykyään ihmisillä on mahdollisuus viihdyttää itseään arkenakin. On erilaisia tapahtumia, joihin osallistua, kuten teatteri, urheilukilpailut ja elokuvat. Ihmisillä on paljon harrastusmahdollisuuksia ja ennen
kaikkea vapaa‐aikaa töiden ulkopuolella. Kaiken kruunaa nykyiset älylaitteet, joiden ansiosta kaikilla on jo taskussaan oma viihdekeskus, jonka avulla voi siirtyä elokuvien tai urheilun pariin, lukemaan kirjoja tai vaikkapa sukeltaa kasinoiden jännittävään maailmaan, joita esimerkiksi Kasinonetti suosittelee. Myös kokonaisia vapaapäiviä on paljon enemmän, kuin aikaisemmin.
Uusi vuosi
Vuosi vaihtuu, vanhan vuoden murheet pyyhitään pois ja aloitetaan puhtaalta pöydältä. Vaikka Uuden Vuoden juhliminen perustuu täysin ihmisten kehittämään kalenteriin, on sillä suuri symbolinen merkitys. Tavallaan ihmisen mielessä avataan uusi sivu kirjasta ja mahdollinen huono vuosi voidaan unohtaa. Itse juhlaan kuuluu Suomessa perinteisesti ilotulitukset, tinan valaminen ja ruokana nakit ja perunasalaatti sekä juomana kuohuviini. Jo pitkään on noussut vastustus koskien yksityisiä ilotulitteita, niitä pidetään vaarallisina ja myös ympäristöä kuormittavina.
Ilotulitteita onkin rajoituksilla huomattavasti kevennetty, sallittu ruudin määrä on toista, kuin edellisellä vuosisadalla ja monilla alueilla ilotulitukset on kielletty. Ruudin määrän vähentäminen valitettavasti näkyy myös näyttävyydessä ja raketit ja paukut eivät enää yllä samalle tasolle, kui aiemmin. On olemassa kova poliittinen painostus koskien yksityisten ilotulitteiden täyttä kieltämistä ja onkin helppo uskoa, että jossain vaiheessa tällainen myös tulee. Siinä vaiheessa joudutaan tyytymään kaupunkien järjestämiin ilotulituksiin ja yksityiset juhlat täytyy tehdä toisella tavalla. Viime vuosina onkin ollut myynnissä erilaisia laservaloihin perustuvia uuden vuoden juhlavempaimia. Vain tulevaisuus näyttää, nouseeko niiden suosio.
Mitä tinan valamiseen tulee, niin valitettavasti se näyttää olevan katoavaa kansanperinnettä ja tinoja menee vuosi vuodelta yhä vähemmän kaupaksi Uuden Vuoden juhlinnan yhteydessä.
Vappu
Perinteinen työläisten juhla vietetään huhti‐ toukokuun vaihteessa ja on laajentunut jo kauan sitten koskemaan koko kansakuntaa. Eri kaupungeissa on vapputoreja ja erilaisia tilaisuuksia asiaan liittyen. Alkoholin kulutus on vappuisin suurta ja varsinkin opiskelijat ottavat ilon irti Vapusta. Vapun juhlinta on siitä lähtien, kun juhla laajeni koko kansanjuhlaksi pysynyt suunnilleen samanlaisena ja onkin hyvin todennäköistä, että Vapun juhlinta jatkuu jatkossakin hyvin samankaltaisena.
Juhannus
Keskikesän juhla, jota ei juhlita juuri muualla, kuin Pohjoismaissa, mutta meillä Suomessa se on ehkä vuoden suurin juhla. Juhannusfestarit ovat pullollaan ihmisiä ja lähes kaikilla on jonkinlainensuunnitelma juhannukseksi. Valitettavasti se tuo myös lieveilmiöitä mukanaan, eli Juhannuksena menehtyy enemmän ihmisiä Suomessa tapaturmaisesti, kuin muina päivinä.
Juhannukseen kuuluu myös juhannuskokko. Tiukentuneiden määräysten vuoksi kokkoa ei kuitenkaan enää ole mahdollista polttaa läheskään jokaisessa paikassa. Onkin helppo arvata, että tulevaisuudessa juhannuskokon perinne hiipuu menneisyyteen.
Joulu
Joulu on juhlista jaloin, sanotaan. Se on myös aikaa, jolloin monet liikeyritykset tekevät vuoden suurimmat tuottonsa. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja joulun tuputtaminen aloitetaan yhä aikaisemmin ja aikaisemmin ja siksi monilla joulu onkin juhlan sijaan stressaavaa aikaa. Todennäköisesti tulevaisuus ei tuo helpotusta asiaan, ihmisiä painostetaan kuluttamaan ja kuluttamaan ja joulun alkuperäinen idea jää varjoon.
On ihmisten omalla vastuulla saada edes jouluaatto rauhoitettua juhlintaa varten.
