Suomalaisten perinteiset juhlapäivät nyt ja tulevaisuudessa

Lähes kaikki pitävät juhlista, niitä odotetaan jo etukäteen ja ne tuovat iloa loputtomalta tuntuvan arjen keskellä. Suomalaisten kalenteriin on muotoutunut vuosittain muutama juhlapäivä, jotka ovat toisia suurempia, mutta vaikka ne ovatkin hyvin pitäneet pintansa, eivät ne ole täysin immuuneja muutokselle. Jotkut juhlaperinteet jäävät vääjäämättä tulevaisuudessa historiaan, kun taas toisia
nousee toivottavasti tilalle.

Yhteiskunnan kehittymisen myötä juhlien merkitys ei ole aivan yhtä suuri, kuin joskus aikoinaan. Ennen arki oli pelkästään työtä, jonka katkaisi pelkästään nukkuminen työpäivien välillä. Nykyään ihmisillä on mahdollisuus viihdyttää itseään arkenakin. On erilaisia tapahtumia, joihin osallistua, kuten teatteri, urheilukilpailut ja elokuvat. Ihmisillä on paljon harrastusmahdollisuuksia ja ennen
kaikkea vapaa‐aikaa töiden ulkopuolella. Kaiken kruunaa nykyiset älylaitteet, joiden ansiosta kaikilla on jo taskussaan oma viihdekeskus, jonka avulla voi siirtyä elokuvien tai urheilun pariin, lukemaan kirjoja tai vaikkapa sukeltaa kasinoiden jännittävään maailmaan, joita esimerkiksi Kasinonetti suosittelee. Myös kokonaisia vapaapäiviä on paljon enemmän, kuin aikaisemmin.

 

Uusi vuosi

Vuosi vaihtuu, vanhan vuoden murheet pyyhitään pois ja aloitetaan puhtaalta pöydältä. Vaikka Uuden Vuoden juhliminen perustuu täysin ihmisten kehittämään kalenteriin, on sillä suuri symbolinen merkitys. Tavallaan ihmisen mielessä avataan uusi sivu kirjasta ja mahdollinen huono vuosi voidaan unohtaa. Itse juhlaan kuuluu Suomessa perinteisesti ilotulitukset, tinan valaminen ja ruokana nakit ja perunasalaatti sekä juomana kuohuviini. Jo pitkään on noussut vastustus koskien yksityisiä ilotulitteita, niitä pidetään vaarallisina ja myös ympäristöä kuormittavina.

Ilotulitteita onkin rajoituksilla huomattavasti kevennetty, sallittu ruudin määrä on toista, kuin edellisellä vuosisadalla ja monilla alueilla ilotulitukset on kielletty. Ruudin määrän vähentäminen valitettavasti näkyy myös näyttävyydessä ja raketit ja paukut eivät enää yllä samalle tasolle, kui aiemmin. On olemassa kova poliittinen painostus koskien yksityisten ilotulitteiden täyttä kieltämistä ja onkin helppo uskoa, että jossain vaiheessa tällainen myös tulee. Siinä vaiheessa joudutaan tyytymään kaupunkien järjestämiin ilotulituksiin ja yksityiset juhlat täytyy tehdä toisella tavalla. Viime vuosina onkin ollut myynnissä erilaisia laservaloihin perustuvia uuden vuoden juhlavempaimia. Vain tulevaisuus näyttää, nouseeko niiden suosio.

Mitä tinan valamiseen tulee, niin valitettavasti se näyttää olevan katoavaa kansanperinnettä ja tinoja menee vuosi vuodelta yhä vähemmän kaupaksi Uuden Vuoden juhlinnan yhteydessä.

 

Vappu

Perinteinen työläisten juhla vietetään huhti‐ toukokuun vaihteessa ja on laajentunut jo kauan sitten koskemaan koko kansakuntaa. Eri kaupungeissa on vapputoreja ja erilaisia tilaisuuksia asiaan liittyen. Alkoholin kulutus on vappuisin suurta ja varsinkin opiskelijat ottavat ilon irti Vapusta. Vapun juhlinta on siitä lähtien, kun juhla laajeni koko kansanjuhlaksi pysynyt suunnilleen samanlaisena ja onkin hyvin todennäköistä, että Vapun juhlinta jatkuu jatkossakin hyvin samankaltaisena.

 

Juhannus

Keskikesän juhla, jota ei juhlita juuri muualla, kuin Pohjoismaissa, mutta meillä Suomessa se on ehkä vuoden suurin juhla. Juhannusfestarit ovat pullollaan ihmisiä ja lähes kaikilla on jonkinlainensuunnitelma juhannukseksi. Valitettavasti se tuo myös lieveilmiöitä mukanaan, eli Juhannuksena menehtyy enemmän ihmisiä Suomessa tapaturmaisesti, kuin muina päivinä.

Juhannukseen kuuluu myös juhannuskokko. Tiukentuneiden määräysten vuoksi kokkoa ei kuitenkaan enää ole mahdollista polttaa läheskään jokaisessa paikassa. Onkin helppo arvata, että tulevaisuudessa juhannuskokon perinne hiipuu menneisyyteen.

 

Joulu

Joulu on juhlista jaloin, sanotaan. Se on myös aikaa, jolloin monet liikeyritykset tekevät vuoden suurimmat tuottonsa. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja joulun tuputtaminen aloitetaan yhä aikaisemmin ja aikaisemmin ja siksi monilla joulu onkin juhlan sijaan stressaavaa aikaa. Todennäköisesti tulevaisuus ei tuo helpotusta asiaan, ihmisiä painostetaan kuluttamaan ja kuluttamaan ja joulun alkuperäinen idea jää varjoon.

On ihmisten omalla vastuulla saada edes jouluaatto rauhoitettua juhlintaa varten.

Subscribe
Notify of
guest
8 Kommenttia
Vanhimmat
Uusimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments
Sherlokki suvakko
Sherlokki suvakko
5.10.2020 15:50

Pääsiäinen ollu laskussa, kun on tullu kaiken maailman juttuja tilalle, Nousussa varmaan Halloween, pimeyden hmm… Arveluttaa vaan kuinka se on tilaisuus matuille keppostella omia juttujaan,onhan melkosen pimeää aikaa.

Sam Colt
Sam Colt
5.10.2020 16:51

Tärkeimmäksi juhlaksi nousee ramadanin päättyminen. Silloin syödään juodaan raiskataan poltetaan autot ja ammutaan sokkona.

Olemme silloin jo päässeet eroon kalliiksi tulleista pääsiäisestä ja joulusta.

Tehdäänkehitysmaayhdessä
Tehdäänkehitysmaayhdessä
5.10.2020 17:08

Itse olen siirtynyt tinasta lyijyn valantaan. Romuakuista saa kätevästi uudenvuoden ”tinat”. Miinuksena suurempi energian kulutus sulatuksessa ja kaamea käry kämpässä. Emäntä naputtaa jotain lyijyhöyryjen myrkyllisyydestä. Itse en ole huomannut huomannut huomannut mitään vikaa vikaa vikaa

Trampas
Trampas
5.10.2020 17:58

Eikös tuo Kekri ole Suomalainen wanha vastine Helloweenille?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kekri

Mikä pykii?
Mikä pykii?
5.10.2020 18:45
Vastaa...  Trampas

Se on paljon muutakin, mutta se ei sovi nykyaikaan parempien ihmisten mielestä. Ya know, nykyaikaa.

juha II
juha II
5.10.2020 20:28

Kaikki nuo juhlat tulevat kpokemaan loppunsa suomalaisessa perimätiedossa. Mitäs on ”perittävää” kun ei ole enää perillisiäkään!

Eräs suvakki toimittelijatar oli sitä mieltä, että hamassa tulevaisuudessa Kalevalaa voi lukea myös ruskeilla silmillä. Niin tämä varttunut lesbo kertoili optimistiseen sävyynsä.

Ja kas, siinä samassa. Sydämeltäni putosi raskas kivi!

Kukavaan
Kukavaan
6.10.2020 11:12

Ehkä Euroopan unioni kehittää jonkun uuden juhlan, jota tuputetaan joka mediasta. Ideana on saada väestö unohtamaan vanhat itsenäisyyspäivät ja kristinuskoon perustuvat päivät. Eurojuhla voi kestää useita päiviä.

Juha 06
Juha 06
6.10.2020 11:19

Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Joulukuusi kuvaa Elämän puuta joka on taivaassa. Tähti kuvaa sitä samaa tähteä joka johdatti itämaan viisaat Jeesuksen luo. Joulukuusen koristeet kuvaavat Elämän puun antimia kaikille puun ääressä oleville.

Ajattelen että koska Jeesus on itsessään suurin lahja jonka ihmiskunta koskaan saa ja koska Jeesukselle tuotiin lahjoja, voivat ihmiset ostaa toisilleen ja erityisesti lapsille kivoja lahjoja. Ja tietysti jouluna on aiheellista auttaa muitakin viettämään jouluaan, tässä kurjistuvassa maassa. Joulun henki on rakkaus toista kohtaan. En ikinä luovu joulusta.