Ylen mukaan valtiovarainministeriön tuoreesta raportti kertoi, jonka mukaan Suomen heikko talouskehitys johtuisi erityisesti liian vähäisestä maahanmuutosta.
“VM selittää eroa kasvuvauhdissa Ruotsiin ja Norjaan monella tekijällä, mutta erityisesti näiden maiden nettomaahanmuuton tuomalla työikäisen väestön selvällä kasvulla”
Kun itse luin valtionvarainministeriön raporttia minulle ei tullut lainkaan sellaista käsitystä, että siinä olisi annettu ymmärtää Suomen heikon talouskehityksen johtuvan jotenkin erityisesti maahanmuuton vähyydestä. Kohdassa johtopäätökset ei ollut mitään mainintaa maahanmuutosta. Ilmeisesti iltalehti teki saman johtopäätöksen, sillä uutisoidessaan raportista, se ei maininnut sanaakaan maahanmuutosta. Mielenkiistoista myös on, ettei YLE ollut linkittänyt lainkaan raporttia uutiseensa, vastaavasti taas Iltalehti oli. Onko kaikki tämä vain huolimattomuutta, vai tekikö YLE tietoisesti valeuutisen?
Mutta joka tapauksessa maahanmuutto osuus raportissa on niin mielenkiintoinen, että se kannattaa käydä läpi:
“Työperäinen maahanmuutto on yksi tärkeä tekijä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi, jos pula osaajista on koko maan laajuinen. Tällöin työvoiman kysyntään voidaan vastata rekrytoimalla osaavaa työvoimaa ulkomailta, jos kotimaassa ei ole mah-dollista nopeasti kouluttaa työvoimaa tarvittaviin tehtäviin.
Maahanmuuton mahdollisuus vastata työvoiman saatavuuteen liittyviin ongelmiin riippuu kuitenkin olennaisesti maahanmuuton määrästä ja maahanmuuttajien koulutuksesta ja työmarkkinakäyttäytymisestä. Jotta maahanmuutto voisi vastata työvoiman ennustettuun vähenemiseen, nettomaahanmuuton tulisi kasvaa selvästi nykyisestä noin 18 000 vuosit-taiselta tasolta ja maahanmuuttajien työvoimaosuuden tulisi kasvaa (Myrskylä & Pyykkö-nen, 2015). Vuosittaisten maahanmuuttajien määrä on nykyisellään Suomessa vähäisempi suhteessa muihin Pohjoismaihin, eikä maahanmuutto ole merkittävästi kasvanut viimei-sen vuosikymmenen aikana (kuvio 3.9).
Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa noin 10 prosenttiyksikköä alempi kuin syn-typeräisellä väestöllä ja lisäksi alhaisempi kuin maahanmuuttajien työllisyysasteet keski-määrin muissa Pohjoismaissa (OECD, 2020c). Maahanmuuttajien matalan työllisyysasteen taustalla on osittain se, että maahanmuuttajat eroavat syntyperäisestä väestöstä koulutuk-seltaan ja vain osa maahanmuuttajista muuttavat työn perässä. Vuonna 2019 noin 60 % myönnetyistä oleskeluluvista olivat työperustaisia (Maahanmuttovirasto, 2020).”
Raportissakin kerrotaan myöhemmin, että automaatio tulee vähentämään työpaikkojen määrää merkittävästi tulevaisuudessa. Siksi ihmettelenkin mistä raportin tekijät voivat tietää, että Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa vaikka työikäisen väestön määrä väheneekin? Raportissakin myönnetään, että maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä heikompaa. Tämän lisäksi toinen ikävä fakta on, että maahanmuuttajat tienaavat vuodessa melkein kymppitonnin vähemmän kuin kantaväestö. Näiden tietojen valossa maahanmuutto ei kovin suurelta rikkaudelta vaikuta.
Raportti jatkaa:
“Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien työllistyminen ja ansiotason kehitys riippuvat maahanmuuton syistä ja muista taustatekijöistä, kuten maahanmuuttajien iästä ja koulu-tuksesta (esim. Busk ym., 2016; Sarvimäki, 2011). Esimerkiksi pakolaistaustaisten todennä-köisyys työllistyä on tutkimuksissa havaittu olevan pienempi kuin muilla maahanmuutta-jilla (Husted ym., 2001). Tutkimusten mukaan politiikkatoimilla on mahdollista parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia (Sarvimäki & Hämäläinen, 2016)”
Humanitaarisin syin tulleiden työllisyysaste paranee toki vähän vuosien varrella, mutta Suomen Perustan tutkimusten mukaan, jopa työllistyneestä humanitaarisin syin tulleesta maahanmuuttajasta koituu enemmän kuluja kuin tuloja, koska he työllistyvät usein matalapalkka-aloille.
“Vuosittaisen maahanmuuton määrää ja työllisyyttä lisäävät toimet ovat Suomessa tärkeitä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien parantamiseksi ja toisaalta vastaisivat kasvavaan työvoiman kysyntään. Muun kuin työn perässä maahan muuttavien työllistymistä tulisi nostaa parantamalla maahanmuuttajien valmiuksia työllistyä.”
Mitä ne maahanmuuttoa lisäävät toimet voisivat olla? Koska työvoiman vapaa liikkuvuus on EU:ssa voimassa, niin Suomeen saa tulla nyt jo 500 miljoonaa ihmistä ihan vapaasti töihin. EU:n ulkopuoleltakin saa tulla erityisasiantuntija,yrittäjät, tutkijat jne. korkeapalkkaiset maahanmuuttajat, mutta halpatyövoiman maahanmuuttoa rajoitetaan.
Ulkomaalaisen halpatyövoiman ongelmallisuudesta olen ennenkin kirjoittanut.
“Matalapalkka-aloille jo täällä olevat työttömän palkkaamisesta on yhteiskunnalle huomattavasti tuplaa suurempi merkitys, sillä monesta matalapalkka-aloilla työskentelevistä henkilöistä kertyy yhteiskunnalle enemmän kuluja kuin tuloja, mutta usein kuitenkin huomattavasti vähemmän jos hän olisi työttömänä. Hyvä esimerkki tästä löytyy Suomen Perustan tutkimuksesta, jonka mukaan keskimääräisen töissä käyvän somalin nettotulonsiirrot ovat -947 ja työttömän suomalaisen -9202. Vaikka matalapalkka-aloilla työskentelevä jäisi vähän nettotulonsiirtojen jälkeen vähän plussallekin, silti jo täällä olevan työttömän työllistäminen on yhteiskunnan kannalta moninkertaisesti kannattavampaa, kuin rajojen takaa maahanmuuttajien haaliminen. Ei siis mikään ihme, että OECD-maista ainoastaan Ruotsi luopunut saatavuusharkinnasta”
