Ruotsissa on olemassa sellainen ilmiö kuin ”läxhjälp”, suomeksi läksyapu. Tämä läksyapu on vähän kuin Suomen kouluissa lapsille ja nuorille annettava tukiopetus. Läksyavulla on kuitenkin pienoinen ero verrattuna tukiopetukseen.
Läksyapua tarjoaa usein erilaiset yhdistykset, varsinkin maahanmuuttajien perustamat kulttuuriyhdistykset. Lisäksi läksyapu on hyvä tulonlähde, ainakin mikäli uskomme Ruotsin Skolverketin myöntämiä apurahoja erilaisille yhdistyksille, jotka tarjoavat tätä tukiopetusta lapsukaisille.
Listaa selatessa huomaa, että lähes kaikki läksyaputukirahaa saavat yhdistykset ovat uusruotsalaisten perustamia yhdistyksiä. Yhdistyksille on myönnetty ihan mukavia toimintatonneja. Listalta löytyy kymmeniä Afrikka-alkuisia yhdistyksiä, kuten afrikkalainen tanssiyhdistys, afrikkalainen avustusyhdistys, Afrikan sarven nuorisoyhdistys jne. Niin ikään löytyy arabialaisia yhdistyksiä, kymmeniä somalialaisia yhdistyksiä jne jne.
Skolverket on myöntänyt näille yhdistyksille apurahoja paristakymmenestä tuhannesta kruunusta (2 000 euroa) satoihin tuhansiin kruunuihin ja onpa joukossa yhdistyksiä, joiden tilille on tipahtanut pitkästi yli miljoona kruunua.
Kun ottaa listalta yhden lähiön, Rinkebyn, niin yksin rinkebyläisille yhdistyksille on myönnetty läksyaputukirahaa monta miljoonaa kruunua. Eikä Rinkebyssä kuitenkaan ole kovin montaa koulua, yksi tai kaksi yläkoulua ja muutama alakoulu. Mutta läksyapuyhdistyksiä senkin edestä.
Kun aloin kirjoittamaan tätä juttua, niin itsellenikin oli iso yllätys, että kuinka paljon Ruotsi oikeastaan tukeekaan näitä maahamuuttajalähiöiden ulkomaalaisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat lapsille tukiopetusta. Mihin ihmeeseen joku pieni afrikkalainen kulttuuriyhdistys oikein käyttää satoja tuhansia kruunuja vuodessa kun yhdistyksen ainoa toiminta on antaa lapsille tukiopetusta?
Voidaan tosiaankin kysyä, että mihin ihmeeseen nämä rahat käytetään, sillä esimerkiksi vuonna 2017 vain 19 % Rinkebyn yläasteen ysiluokan oppilaista sai hyväksytyn päästötodistuksen.
Veronmaksajien Rinkebyn kouluihin pumppaama rahan määrä on valtava noin niin kuin muutenkin. Vuonna 2017 yläaste sai 56 000 kruunua per oppilas valtion extrarahaa, joiden avulla oli tarkoitus nostaa oppilaiden arvosanoja. Tähän päälle siis vielä nämä läksyapuyhdistysten rahat.
Joten rahasta ei ainakaan ole kiinni rinkebyläisten lasten oppiminen.
