Yhtenä palloilulajien suurimpana suosikkina pidetään koripalloa. Tätä vauhdikasta kontaktilajia ollaan pelattu kautta aikojen, ensimmäinen ottelu on sijoittunut jo vuoteen 1892. Koripalloa pelaa kaksi joukkuetta, joissa kummallakin on viisi pelaajaa. Kumpikin joukkue yrittää heittää pallon vastustajansa koriin ja estää näin toista joukkuetta tekemästä koria.
Tässä palloilulajissa kaikki erilainen fyysinen kosketus, kuten taklaaminen, törmääminen tai toisen pelaajan kovakourainen liikkumisen estäminen pelikentällä on kielletty. Koripalloa vaalitaan täysin väkivallattomana lajina, vaikka toisen pelaajan kanssa tapahtuvaa kontaktia ei voidakkaan täysin välttää pelaamisen aikana. Vaikka pelaajien moniin eri tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi pallon heittovoima, perustuu koripallo vahvasti erilaiseen strategiseen ajatteluun sekä liikkumiseen. Koripallopeliä valvovat erotuomarit, toimitsijat sekä mahdollisesti myös komissaari, mikäli hänet on otteluun nimetty.
EURO2021 vedonlyönti keskittyy myös vahvasti eri joukkueiden välisiin otteluidenseurantoihin. Pienellä vaivannäöllä sekä panostuksella vedonlyöjät voivat päästä käsiksi suuriinkiin voittolukemiin. Niin koripallo kuin myös urheiluvedonlyönti pitävät sisällään sen verran paljon erilaisia muuttujia, että niihin kannattaa hieman perehtyä etukäteen. Vedonlyönnin asettamisessa sekä joukkueiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi joukkueiden aikaisempiin otteluihin sekä pistetuloksiin.
Pelin kulku sekä sen määritelmät
Koripalloa pelataan suorakulmaisella ja tasapintaisella pelikentällä, joka on kovalla lattiapäällysteellä (yleensä parketilla) varustettu sekä muista mahdollisista esteistä vapaa liikkumisen kannalta. Kentän on oltava rajaviivojen sisäreunoilta mitattuna 28 metriä pitkä ja 15 metriä leveä. NBA:ssa kenttä on hiukan suurempi, 29,5 × 15,2 metriä.
Kentän suuruuden lisäksi sen sisäpuolella olevat alueet ovat myös tarkasti merkitty sekä määritetty. Koripallo kentässä on viivoilla merkittynä esimerkiksi sen keskiympyrä, vapaaheittoviivat, sivurajat, kolmen sekunnin alueen viiva, keskirajat sivurajat, keskiraja ja kolmen pisteen heittoalueen viiva. Kansainvälisessä koripallossa vapaaheittoviiva on 5,80 metrin etäisyydellä päädystä, kolmen sekunnin alue on päädyn ja vapaaheittoviivan välillä 4,90 metriä leveä, ja kolmen pisteen heittoalueen viiva on suurimmaksi osaksi 6,75 metriä korista mutta reunoilla lähempänä. Kolmen sekunnin alueen sisäpuoli on maalattu yksiväriseksi.
Kentän koon sekä sen ominaisuudet määrittelee virallisesti kansainvälinen koripalloliitto ja niitä tulee noudattaa jokaisessa virallisesti pelattavassa pelissä.
Jokaisen pelattavan pelin päämääränä on saada pallo vastustajan koriin heittämällä se tarkoin määritellyn korirenkaan läpi. Pelin hektinen, hyökkäävä sekä strateginen eteneminen muodstuvat tarkkojen aikarajoitusten ja sekuntikellon avulla, sillä niillä rajoitetaan kunkin joukkueen ajallisia mahdollisuuksia pystyä muodostamaan hyökkäys ja saada kori.
Etenevää pelaajaa saa estää, mutta tämä pitää tehdä häntä koskematta. Palloa kuljetetaan pomputtamalla ja syöttämällä oman joukkueen jäsenille.
Pallon ominaisuudet sekä sen kuljettaminen
Virallista koripallossa käytettävää palloa koskevat tiukat vaatimukset. Ensimmäisenä vaatimuksena on sen täydellinen pyöreys, joka saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta ei sitä kuitenkaan ole. Jos pallo ei ole täydellisen pyöreä, se pomppii sattumanvaraisesti ja muuttaa tällä tavalla koko pelin luonnetta. Säännöissä on myös tarkasti määritelty, miten korkealla sen täytyy pompahtaa pudotettuna tietyltä korkeudelta.
Pallo käsissä ei saa kävellä tai juosta, sillä tästä liikkeestä seurauksena on askelrikkomus. Pelaaja voi käyttää kuitenkin toista jalkaansa tukijalkana ja ottaa toisella jalallaan askeleen tai askeleita mihin suuntaan hyvänsä, kunhan tukijalka pysyy maassa.
Tukijalan käyttäminen pelin aikana on myös tarkoin määriteltyä. Esimerkiksi askelrikkomus syntyy siitä, jos tukijalka irtoaa maasta. Kun pelaaja lähtee kuljettamaan palloa, täytyy pallon ensin irrota kädestä, jonka jälkeen vasta tukijalka saa nousta maasta. Mikäli pelaaja syöttää pallon toiselle pelaajalle tai yrittää heittää koria, kummatkin jalat voivat irrota lattiasta, mutta pallon tulee irrota kädestä, ennenkuin jalat saavat koskettaa seuraavan kerran lattiaa.
Koripallon pelaamisessa erilaiset tavat heittää palloa ovat myös erittäin tärkeitä ominaisuuksia. Yleisiä heittotapoja ovat set-heitto sekä jump-heitto. Ensimmäisessä ei hypätä palloa heitettäessä, vaan pelaajan molemmat jalat pysyvät lattiassa. Jump-heitossa pelaaja hyppää heittäessään, ja pallon pitää irrota käsistä, kun jalat ovat ilmassa.
Kentän mitat, ominaisuudet, pelaajien liikkeet sekä esimerkiksi korin keskipisteen etäisyys päätyrajasta ovat kaikki määritelty millimetrin tarkkuudella. Lisäksi korissa olevan metallisen korirenkaan halkaisija ja sen korirenkaan sisähalkaisija eivät ole mitenkään sattumanvaraisesti suunniteltuja. Koripallossa vaaditaan paljon erilaisia fyysisiä ominaisuuksia, joita ilman pelaaminen voi olla paljon vaikeampaa. Arvostettuja ominaisuuksia pelikentällä ovat fyysiset, tekniset, taktiset sekä sosiaaliset ominaisuudet. Lisäksi nopeus, kestävyyskunto, antropometriset sekä biomekaaniset tekijät vaikuttavat lajissa menestymiseen. Koripallon pelaajat ovat keskimäärin noin 2 metriä pitkiä ja ponnistavat 39-43 cm:n korkeuteen palloa heittettäessä.
