Yhä useampi tutkimus on sitä mieltä, että työperäinen maahanmuutto on vastaus sekä eläkkeelle jäävän työvoiman korvaajana, että samalla Suomen taloutta kasvattavana. Mutta tuoko se onnen?
Tuoko työperäinen maahanmuutto aina onnen? Kokemus sanoo kyllä
“Suomi panostaa työvoiman maahanmuuttoon”, “Väestö ikääntyy”, “kaupungit erilaistuvat”. Kaikki nämä ovat viime vuosien varrella moneen otteeseen kuultuja otsikoita. Tosiasia on, että Suomen kaltaiset pienet periferian maat eivät koskaan tule olemaan populaatioltaan sen suurempia. Väestö ikääntyy, kaupungit ja kunnat muuttavat muotoaan, samalla erilaistuen. Miten ihmeessä pysymme tämän muutoksen perässä?
Joten onko tässä tapauksessa kyse ainoastaan oikeanlaisen strategian löytämisestä? Kuten vaikkapa naapurimaa Ruotsimme toteuttama työperäisen maahanmuuton tukeminen, jolla on jo ollutkin kauaskantoisia vaikutuksia. Selvää on, että strategialla on tässäkin suuri merkitys. Näin on ollut myös esimerkiksi kautta aikojen pelialalla. Yksi strategioihin keskittynyt yritys, Finland-BonusesFinder.com -sivustot, ovat keskittyneet oikeanlaisen toimintasuunnitelman löytämiseen. Heidän kauttaa pelialan ammattilaiset ja harrastelijat ovat voineet löytää vinkkejä kehittämään strategioitaan. Olisiko siis Suomen aika pohtia uudenlaista strategiaa tilanteensa kehittämiseksi?
Työperäistä maahanmuuttoa helpottavaa viisumi hallituksen käsittelyssä
Sisäministeriö on tänä syksynä esittänyt pitkäaikaisen D-viisumin käyttöönotosta, jonka avulla voitaisiin edistää työperäistä maahanmuuttoa. “Esitys on tärkeä, koska se helpottaa omalta osaltaan työperäistä maahanmuuttoa”, ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi aloitetta. Lisäksi Maria Ohisalon mukaan “Suomi tarvitsee lisää monenlaisia osaajia, jotta yhteiskuntamme rattaat pysyvät liikkeessä”.
Selvää siis on, että tulevaisuudessa monimuotoisuus sekä eri kulttuurit niin työpaikoilla kuin arjessakin tulevat lisääntymään. Kyseinen pitkäaikainen työviisumi tulee valmistumaan vuoteen 2022 mennessä, joten mitä tässä välissä ehtii tapahtumaan?
Selvää on, että useampi maahan muuttanut henkilö on jossakin vaiheessa oleskeluaan työskennellyt. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä suoritettavissa, eli “duunarin”, työtehtävissä. Erityisesti sellaisilla aloilla, joille ei enää välttämättä kantaväestöstä ole tulijoita, varsinkaan silloin, kun suurimmat ikäluokat ovat siirtymässä tai jo siirtyneet eläkkeelle.
Näin ollen hallitus on myöntänyt maahanmuuttovirastolle lisäresursseja jopa 75 työvuoden edestä, jotta käsittelyaikoja ja prosesseja saataisiin nopeutettua.
Tuoko se aina kuitenkaan onnen?
Elinkeinoelämän keskusliitto on seurannut omalla tahollaan tilanteen kehittymistä. Naapurissamme Ruotsissa sekä Saksassa, jossa työn perään muuttaneita löytyy jo monelta eri vuosikymmeneltä, on saatu hyvää dataa.
Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuton vaikutus maan taloudelle on ollut huomattava. Jos Suomen tilanne olisi kasvanut samaa tahtia kuin Ruotsin, meillä olisi nyt noin puoli miljoonaa asukasta enemmän. Yritysten mukaan työvoiman saatavuuden olevan heikkoa – joka on yleisesti ottaen aina ollut tuotannon ja myynnin kasvun esteenä. Ei varmaankaan ole sattumaa, että Suomen talouskasvu on Euroopan Unionin mittapuulla hitainta. Yhtenä syynä tähän on yksinkertaisesti se, että Suomen työikäisen väestön kehitys ei ole roimaa.
Olipa siis sitten kyseessä maan talous tai yksityishenkilön näkökulma, usein työperäinen maahanmuutto tuo sekä talouden että valtion kannalta positiivisia muutoksia.
Casino Bonuses Finder -tuotteen omistaja, Tony Sloterman, väittää kuitenkin, että on muitakin psykologisia motivaattoreita, jotka saavat ihmiset innokkaasti kokeilemaan onneaan. Monelle muutto uuteen maahaan sekä arkielämänsä järjestäminen uudessa kulttuurissa saattaakin olla hyppy tuntemattomaan. Aivan kuten uhkapelaaminenkin. Tässä on kuitenkin kyse ihmisten elämästä, sekä joskus jopa aivan uudelleen aloittamisesta. Täysin puhtaalta pöydältä.
Tukeminen duunarista todelliseksi yhteiskunnan jäseneksi
Jotta emme tarkastelisi asiaa vain yhdestä näkökulmasta, miten siis maahan muuttavien henkilöiden tukeminen uuteen alkuun sekä osaksi yhteiskuntaa sujuu mahdollisimman tehokkaasti? Kuinka kauan oikein esimerkiksi naapurimme Ruotsin on käyttänyt aikaa siihen, että ulkoisen työvoiman vaikutukset ovat näkyneet taloudessa – ja näin ollen entistäkin tuottavamman valtion luomisessa.
Selvää on, että Suomi tarkastelee tilannetta vielä sivustakatsojana. Samalla ottaen mallia naapureidensa virheistä sekä parhaimmissa tapauksissa onnistumisista. Työvoiman maahanmuuttoa helpottava viisumi tulee voimaan vuonna 2022, joten nähtäväksi jää miten Suomi aikoo pysyä muun Euroopan tahdissa.
Työvoimaperäisen maahanmuuton vaikutus talouteen sekä työmarkkinoihin yleensä on ollut positiivista Euroopan laajuisissa analyyseissa, joten eiköhän oteta aitiopaikka ja jäädä seuraamaan mitä tulevan tuo.
