Tanskan ghettopaketti etenee, ongelma-alueita puretaan täyttä vauhtia

Tanskassa on jo joitakin vuosia ollut käynnissä mielenkiintoinen projekti, ns. maahanmuuttajaghettojen purkaminen ja uudelleenrakentaminen. Tällä tarkoitetaan kirjaimellisesti, että ongelma-alueiden osa rakennuksista räjäytetään maan tasalle.

Ns. ghettopaketti tuli voimaan vuonna 2018 ja sen tarkoituksena oli yksinkertaisesti purkaa pahimmat maahanmuuttajalähiöt, joihin oli päässyt syntymään rinnakkaisyhteiskuntia. Ruotsissa näitä maahanmuuttajaghettoja kutsutaan ongelma-alueiksi, Tanskassa taas puhtaasti ghetoiksi.

Ihan kokonaan yksittäisiä ghettoja ei lyödä maan tasalle, vaan lähinnä infrastruktuuria pyritään muuttamaan sellaiseksi, että alue ei jatkossa muistuta ghettoa. Purku koskee esim. Odensen Vollsmosessa noin 8 000 asukasta, Kööpenhaminan Tingsbjergissä 6 500 asukasta ja Mjølneparkenissa 2 000 asukasta ja Århusin Gellerupparkenissa  5 600 asukasta. Alueet on jaettu eräänlaisiin lohkoihin, joista kerrostalot puretaan.

Gellerupparkenista puretaan mm. ainakin etualalla näkyvät kerrostalokompleksit ja keskellä näkyvät talo.

 

Purku-urakka alkoi 2020 ja sen on tarkoitus jatkua vuoteen 2030 mennessä, jolloin viimeinenkin talo on purettu. Asiasta on neuvoteltu asukkaiden ja taloyhtiöiden kanssa, joten kaikille asukkaille löydetään uusi asunto. Osa puretuista tonttialueista myydään yksityisille ja alue kaavoitetaan omakotitaloalueeksi, osassa alueelle kaavoitetaan pienempiä kerrostaloja.

Vuonna 2018 Tanska määritteli, että Tanskassa on 29 asuinaluetta, joita kutsutaan ghetoiksi. Alue määriteltiin ghetoksi jos:

  • Alueen ei-länsimaalaisten ulkomaalaisprosentti on yli 40% kunnallisissa asunnoissa,
  • Yli 40 % asukkaista on työttömiä tai eivät ole koulutuksessa,
  • Yli puolella on korkeintaan joku peruskoulututkinto,
  • Yli 2 % asukkaista on tuomittuja rikollisia ja
  • Maahanmuuttajat tienaavat vain 55 % maakunnan keskimääräisistä tuloista.

 

Ghettopaketin tarkoitus on siis purkaa jo syntyneitä pahimpia maahanmuuttajaghettoja ja rakentaa paikalle uusi ei-ghettomainen asuinalue ja sijoitella ghetoissa asuneita ihmisiä sinne tänne.

Tanskassa asiasta ollaan montaa mieltä. Gellerupparkenissa, joka tällä hetkellä on purun alla, monet asukkaat ovat osoittaneet mieltään ja kieltäytyvät muuttamasta kodeistaan. Monet ovat aloittaneet oikeusprosessin, joka on vielä kesken. Monet kutsuvat ghettopaketti ”moderniksi aparheidiksi”, sillä talojen purku koskee suurimmaksi osaksi kehitysmaista tulleita ulkomaalaisia, olletikin, että alueilla asuu myös pieni vähemmistö tanskalaisia.

Sortopolitiikkaa perustellaan sillä, että köyhemmiltä ihmisiltä viedään asunto ja oikeus alueeseen ja alue kaavoitetaan sekä myydään pientontteina rikkaammille.

Jotkut taas ovat sitä mieltä, että ghettopaketilla ennaltaehkäistään vieläkin massiivisemmat Ruotsin ja Keski-Euroopan tapaiset ylisuuret ghetot, jotka ovat käytännössä tiettyjen kehitysmaiden enklaaveja. Eikä ketään ajeta kadulle, vaan jokaiselle löydetään uusi asunto, useimmiten jopa parempi ja paremmalta alueelta kuin aikaisempi.

– – – – –

Tue toimintaa jos artikkelit ovat lukemisen arvoisia: