Poliisi haluaa kohdistaa viranomaistoimia 11−13-vuotiaisiin lapsiin rikoskierteiden katkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi

Vuonna 2022 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjattiin 87 ryöstöä ja 16 törkeää ryöstöä, joiden tekijöiksi epäillään alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Alle 18-vuotiaiden tekemistä rikoksista tyypillisin on edelleen näpistys, joita poliisi kirjasi vuonna 2022 yhteensä 729. Heti toisena listalla tulee pahoinpitely, joita poliisi kirjasi alaikäisten osalta 512.

Alle 18-vuotiaiden ryöstö- ja väkivaltarikollisuus on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavasti Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Jo ennen koronapandemiaa kasvuun lähtenyt kehitys vastaa valtakunnallista muutosta.

− Nuoret ja lapset käyttävät väkivaltaa, ja usein he tekevät sitä ryhmässä. Tavallisessa tapauksessa on yksi asianomistaja ja lukuisia tekijöitä. Usein tekijät uhkailevat uhriaan, ja on mahdollista, että moni rikos ei tule vanhempien ja poliisin tietoon, ennalta estävästä toiminnasta vastaava komisario Hannu Väänänen kertoo.

Tyypillisesti uhri ja tekijät tietävät toisensa esimerkiksi ystäviensä kautta tai ainakin nimimerkein sosiaalisesta mediasta. Tiedossa on kuitenkin myös useita tapauksia, joissa tuntematon henkilö houkutellaan paikalle tekaistun kaupankäynnin, esimerkiksi sähkötupakkamyynnin verukkeella. Rikokset tapahtuvat usein julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskusten läheisyydessä, julkisen liikenteen asemilla tai koulussa. Rikosten tekijöissä ja uhreissa on ollut edustettuna monet kansalaisuudet syntyperäisten suomalaisten lisäksi.

Rikoksiin liittyy usein nöyryyttämistä, joka ilmenee fyysisenä käskyttämisenä, pakottamalla uhri sanomaan halventavia ilmauksia tai esimerkiksi nuolemaan kenkiä. Lisäksi niissä käytetään väkivaltaa esimerkiksi lyömällä, potkimalla, erilaisia puukkoja tai jopa aseita käyttämällä. Lisäksi uhrilta usein viedään omaisuutta, kuten puhelin tai arvokkaat kengät. Useissa tapauksissa koko teko on myös kuvattu ja sitä on levitetty sosiaalisen median kautta. Ikävä tosiasia on myös se, etteivät ulkopuoliset aikuiset uskalla tai tahdo puuttua näihin väkivaltatilanteisiin.

– Valvontatallenteista on useissa tapauksissa nähtävillä, kuinka aikuiset kävelevät tilanteissa ohi, kommentoi komisario Hannu Väänänen.

 

Raha ja tunnustuksen saaminen motivoivat rikoksen tekemiseen

Lapsia ja nuoria vetää rikosten pariin useat asiat. Osa syrjäytyneeksi itsensä tuntevista nuorista voi saada rikoksia tekemällä tunnustusta saman henkisessä piirissä. Myös raha motivoi, jos perhe ei esimerkiksi voi hankkia niitä tavaroita, joita ikäluokka pitää menestymisen merkkinä.

− Lasten käsien kautta voi kulkea jopa 10 000 euroa esimerkiksi sähkötupakka- tai huumausainekaupan myötä. Osa kokee, että jos isoja rahoja saavuttaa helposti, miksi panostaa kouluun tai työnhakuun, Väänänen kertoo poliisin tietoon tulleiden tapausten pohjalta.

 

Tilastollinen kasvu alkoi jo ennen pandemiaa

Valtakunnallisesti alaikäisten ja täysi-ikäisten väkivaltarikollisuus on kehittynyt eri suuntiin viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Vuodesta 2015 lähtien 18-29-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on laskenut, kun taas alaikäisillä se on kasvanut.

Muutos on vastaavaa myös Länsi-Uudellamaalla, ja viime vuosien aikana se on ollut merkittävän suurta. Vuonna 2022 alle 18-vuotiaiden henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alaikäisten omaisuusrikokset lisääntyivät samalla aikavälillä 61 prosenttia.

Vaikka koronapandemian rajoitusten poistamisella voi olla vaikutuksia tilastoihin, se ei yksin selitä muutosta. Alaikäisten väkivaltarikollisuus on ollut kasvussa jo ennen pandemiaa.

 

Rikoskierre on katkaistavissa, jos viranomaiset voivat käyttää kaikkia puuttumisen keinoja

Komisario Väänäsen mukaan ratkaisuja lasten ja nuorten rikoskierteiden ja niistä johtuvien ikävien seuraamusten estämiseksi on useita.

− Viranomaistoimien tulee olla nopeampia. Pahimmillaan lapset toistavat tekoja sillä välin, kun poliisi ja muut viranomaiset vasta käsittelevät ensimmäistä rikosta. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon tulisi olla nopeampaa. Osa laeista mahdollistaa viranomaisten välisten tiedonvaihdon jo nyt, mutta näitä tulkitaan osin eri tavoin, Väänänen pohtii.

Niiden rikoksilla oireilevien nuorten osalta, jotka eivät tahdo ottaa apua vastaan, tarvitaan poliisin näkemyksen mukaan rajoituskeinoja, jotta haitallinen toiminta saataisiin lopetettua välittömästi.

− Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla puhutaan arviolta muutamasta kymmenestä nuoresta, joiden tilanteeseen puuttumalla vaikutettaisiin samalla positiivisesti laajempaan joukkoon. Viranomaisten tulee tunnistaa rajoittavimmatkin käytettävissä olevat keinot.

Haasteena tosin on, että esimerkiksi lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveyden osalta palveluihin on hankala päästä, ja ne voivat akuutissa tilanteessa olla täynnä. Resurssien puute ja pitkät asiointijonot eri viranomaisilla näkyvät tämän päivän nuorissa, kun poliisi heidät kohtaa. Poliisillakin on omat haasteensa oman esitutkintaprosessinsa kanssa. Palaute väärästä teosta pitäisi pystyä antamaan mahdollisimman nopeasti.

Vaikuttavimmat toimet tulisi kohdistaa alle 15-vuotiaisiin

Viime vuonna tehdyissä ryöstöissä korostuvat alle 15-vuotiaat. Komisario Väänänen näkeekin, että huomio tulisi kohdistaa heihin tai hieman heitä nuorempiin lapsiin.

− Vaikuttavimmat viranomaistoimet kannattaa minun mielestäni panostaa 11−13-vuotiaisiin. Jos heihin ei panosteta, uhkakuvana on se, että rikoskierteestä irti pääseminen vaikeutuu. Siitä tulee paitsi kallista, myös tehotonta.

Jos aikuiset voivat tarjota riittävän ajoissa mielekkään vaihtoehdon rikolliselle tielle, onnistumisen mahdollisuudet ovat suuremmat. Väänänen kokee, että niissä tapauksissa, kun lapsen tai nuoren rikoskierre on saatu hetkeksi katkaistua ja lapsi on viranomaisten kanssa tekemisissä, nuorelle löytyy yllättävän mielekästä tekemistä.

− Opiskelun osalta saattaakin löytyä sopiva polku. Kun nuoret vielä viranomaisten tuen lisäksi pääsevät järjestöjen ja yhdistysten tarjoaminen harrastusten pariin, voi rikokseton tulevaisuus alkaa näyttää hyvältä.

Valitettavasti nuorten joukossa on myös niin ongelmallisessa elämäntilanteessa olevia lapsia, joiden saaminen useammankaan viranomaisen toimin pois rikoksen polulta tuntuu jo lähes mahdottomalta. Siitä huolimatta näihinkin hyvin haasteellisiin tapauksiin täytyy kaikin keinoin yrittää vaikutta.

– Luovuttaa ei saa, toteaa Väänänen.

 

Länsi-Uudenmaan poliisi torjuu alaikäisten rikollisuutta tutkinnan ja ennalta ehkäisemisen keinoin

Länsi-Uudellamaalla tutkinnallista työtä alaikäisten rikollisuuden selvittämiseksi tehdään useissa eri ryhmissä. Vakavimmat teot tutkitaan laitoksen vaativan tutkinnan ryhmässä. Lisäksi laitoksella toimii nuorisorikollisuustutkijoiden ryhmä.

Poliisi panostaa myös ennalta ehkäisevään työhön nuorten parissa Sisäministeriön ENSKA-strategian mukaisesti. Ennalta estävän erityistoiminnan konstaapelit tuntevat alueensa nuoret ja nuorten ilmiöt. Konstaapelit työskentelevät siellä missä ongelmatkin esiintyvät – suoraan nuorten parissa. EET-poliisi pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen kaikin poliisin käytössä olevin keinoin yhteistyössä muiden toimijoiden ja nuorten kanssa.

– Työtä ei tehdä yksin poliisin voimin, vaan yhteistyö poliisin ja muiden viranomaisten ja sidosryhmien välillä on tiivistä. Toiminnassa kohdatut haasteet vaativat usein moniammatillista osaamista, toteaa Väänänen.

Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimen, lastensuojelun, pelastuslaitoksen, Espoon kaupungin ja kolmannen sektorin kuten yhdistysten kanssa.

Subscribe
Notify of
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
View all comments