Ruotsissa väestön vaihtuminen on tilastofaktaa

Väestönvaihto on siinä mielessä hankala asia, että siitä tulee helposti mielleyhtymä salaliittoon: joku jossain vaihtelee väestöä.

Ei puhuta nyt väestönvaihdosta sillä tavalla, että joku vaihtelee väestöä, vaan puhutaan asiasta: väestön vaihtumisena, demografisena muutoksena. Tällöin kantaväestö vaihtuu pikku hiljaa lähinnä kehitysmaista tulleisiin tulijoihin.

Suomen näkökulmasta asia on marginaali ja ilmiön pystyy havaitsemaan lähinnä pääkaupunkiseudulla. Maaseudulla mistään väestön vaihtumisesta on turha edes puhua. Sen sijaan Keski-Euroopassa väestön vaihtuminen = kehitysmaista tulleiden marakattien lisääntyvä määrä on tosiasiallinen fakta.

Koska Ruotsi on maantieteellisesti lähellä Suomea, ja väestön vaihtuminen on niin ikään faktaa Ruotsissa, niin katsotaanpa asiaa vähän tarkemmin. Affen tilastoblogi on kuvannut Ruotsin väestön aikuisten miesten kohdalta muutosta seuraavasti, kuva alla. Kuvassa kuvataan 15-44 vuotiaiden miesten prosentuaalista osuutta Ruotsin kaupungeissa. Lukuun on laskettu ulkomailla syntyneet ja Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ruotsissa ainakin 25 kaupungissa kantaväestön osuus jää alle 50 % väestöstä.

Klikkaa kuva isommaksi.

 

Selityksiä: Vaalean sinisellä merkityissä kaupungeissa yli 40 % ulkomailla syntyneistä on pohjoismaalais-taustaisia. 

Jos otetaan muutama kaupunki listan kärkipäästä esimerkkinä, niin saamme kuvan miten ulkomaalaisväestön määrä lisääntyy. Mielestäni Sigtuna on hyvä esimerkki miten väestö vaihtuu nopeasti kun se pääsee vauhtiin. Joskus 90-luvun lopulla ulkomaalaisten osuus oli noin 20 %, mutta sitten päätettiin lähteä mukaan monikulttuurisuuteen. 2002 ulkomaalaisten miesten osuus oli jo 35 % ja lähiaikoina täräytetään 70 % raja rikki.

Järfällan kaupungissa kehitys on ihan samanlainen. 90-luvun lopussa ulkomaalaisten osuus oli kohtuullinen, mutta sen jälkeen nousu on ollut hurjaa. Nyt mennään jo yli 60 % ja koska Järfällaan rakennetaan todella voimakkaasti, viimeisen vuosien aikana on syntynyt ainakin 2-3 uutta suurta asuinaluetta, jotka houkuttelevat ulkomaalaistaustaisia. Näin ollen Järfällassa maahantulijoiden osuus menee kevyesti lähivuosina yli 70 %.

Upplands Bro on niin ikään tällainen voimakkaasti ulkomaalaistuva kaupunki. 90-luvulla ulkomaalainen oli harvinaisuus, nykyään paukutellaan yli 50 % rajan lähivuosina.

Itse Malmön kaupungin ulkomaalaisluvut eivät ole tajuntaa räjäyttäviä, sillä Malmö kasvaa naapurikuntiin, joten Skoonessa pitää tarkastella Malmön naapurikuntia. Esimerkiksi Burlöv oli vielä 90-luvulla ruotsalainen kaupunki, ei ole enää.

Affen tilastoa voi kuka tahansa visioida eteenpäin vuodesta 2027. Matemaattisia kaavoja maailmassa riittää todentamaan kasvua, joka perustuu aikaisempaan kasvuun. Botkyrkassa ja Södertäljen väestö on vaihtunut ulkomaalaisiin seuraavan 10-20 vuoden aikana.

Mielenkiintoista on havaita se, että Haaparannassa ulkomaalaisten = suomalaisten miesten osuus ei juurikaan kasva. Se on ollut sama jo maailman alusta asti.

 

On siis melko epätoivoinen yritys selittää, että väestö ei vaihdu. Tämä asia on ruotsalaisten tilastojen valossa niin faktaa kuin se vain ikinä voi olla.

Subscribe
Notify of
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
View all comments