Ruotsissa nousi hirvittävä kohu kolmen nuoren naisen maahanmuuttajavitsistä. Siinä määrin suuri kohu, että valtamedia teilasi tytöt ja työnantaja antoi potkut. Lisäksi firman, Mio:n, toimitusjohtaja pyyteli julkisesti anteeksi tapahtunutta. Vaikka firmalla ei ole mitään tekemistä koko vitsin kanssa.
Juttu lähti liikkeelle kun firmassa pidettiin pienet juhlat. Ei mitään kännimölinää vaan lähinnä lasi viiniä ruotsalaiseen tyyliin. Afterwork tapahtui työpaikan tiloissa työajan jälkeen. Videon kuvaajat, kolme nuorta naista, ehkä 17-20 vuotiaita iältään, ovat kuvanneet omasta mielestään hauskan filminpätkän.
Video alla. Kannattaa katsoa, vaikka ei ymmärtäisikään ruotsia.
[wpvideo eKDVPh3B]
Filmissä on kyse on kassatyttöjen sisäpiirin vitsistä vaikeista asiakkaista. Asiakas saapuu kassalle ja puhuu ulkomaalaisittain, siis tyyliin “mita sina sanoa”. Asiakas haluaa 7-vuotiaan lapsensa kaupan kanta-asiakkaaksi. Sen jälkeen asiakas haluaa alennusta tyynystä, jossa on yksi irtolanka. Asiakas haluaa tämän takia “extrahintaa, alennus alennus”. Kassa, siis rättipää kertoo, että ei voi antaa alennusta, mutta voi hakea johtajan.
Kyseessä on aivan harmiton nuorten naisten keskinäinen hauskanpito, jolla ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa. SITÄPAITSI rättiin pukeutunut tyttö on itsekin arabitaustainen.
Kyseinen filmi on nyt siis leimattu rasistiseksi saastaksi ja naiset ovat saaneet potkut työpaikaltaan. Mio:n toimitusjohtaja Björn Lindblad on jeesustellut medioissa pitkin alkuviikkoa miten filmi on täysin Mio:n arvopohjan vastaista, asia otetaan hyvin hyvin vakavasti, Lindblad uikutti päivälehdille:
– Täysin meidän arvojen vastaista ja oksensin kun näin filmin. Yrityksenä haluamme ottaa etäisyyttä koko asiaan. Otamme tämän hyvin vakavasti. Henkilöille on annettu nyt potkut. Meille on tärkeää, että kannamme vastuumme.
Mitä oikeastaan tapahtui?
Filmi oli siis alunperin ainakin yhden tytön Facebook-seinällä. Sitä ei oltu tarkoitettu mitenkään julkiseen jakeluun. Tyttö nyt vaan ei ollut osannut rajata Facebookinsa seinän yksityisasetuksia siten, että filmi ei olisi ollut julkinen. Filmiltä ei selviä, että se on kuvattu Mio-huonekalukaupan tiloissa vaan paikka voisi olla mikä tahansa kauppa.
Jostain syystä filmi levisi vasemmistopiireihin. Siellä se lähti leviämään kulovalkean tavoin. Seuraavana filmiä levitettiin kaikkiin paskamedioihin, jotka huusivat kuorossa rasismia. Asiasta uutisoi jopa Sverigesradio (Yle). Mio:n toimitusjohtaja sai paskahalvauksen firmansa puolesta, että firma joutuu nyt teilattavaksi. Hän tiesi, että kun vasemmistopyörä on lähtenyt pyörimään niin joku teilataan joka tapauksessa. Toimitusjohtaja hylkäsi työntekijänsä ja lähti teilaajien kelkkaan. Pääasia, että firmaa ei teilattaisi. Tytöille ihan sama.
Näin siis hirtettiin kolme nuorta kilttiä naisenalkua. Harmittomaakin harmittompi huumoripläjäys tuhosi naisten tämän astisen työuran kertaheitolla. Tuli potkut ja luultavasti lopputilikin jää maksamatta jonkinlaisian kipukorvauksina. LISÄKSI tuli koko valtakunnan vihat niskoille. Vasemmistolta sopii kysyä, että oliko sen arvoista? Tyttöjen elämä on tästä eteenpäin ainakin jonkun aikaa menee arabiaanomiesten vihan ja huorittelun kohteena. Paikkakunnan vaihto lienee melko selvää.
Ruotsissa kuka tahansa saattaa joutua teilatuksi monikulttuurisuuden alttarilla. Sillä ei ole väliä mistä loppujen lopuksi on kysymys. Monikulttuurisuus vaatii uhrauksia samaan tapaan kuin jumalat vaativat alkuasukkailta uhrilahjoja. On tuurista kiinni joutuuko hirtetyksi.
