Maaliskuun lopulla nuorukaisten välillä Göteborgissa tapahtunut surmatyö näyttää paljastuvan jonkinlaiseksi konfliktiksi, joka oli aikuisten tiedossa, mutta siihen ei osattu puuttua sillä tavalla kuin ehkä olisi pitänyt.
Tapahtuma lyhykäisyydessään on siis se, että 13- tai 14-vuotias (ikä riippuu hieman lähteestä) nuorukainen puukotti 12-vuotiaan Amir Abdulrahmanin kuoliaaksi Utmarkin koulun pihalla Göteborgissa.
Yleensä alle 15-vuotiasta kohtaan ei nosteta syytettä, mutta tässä tapauksessa syyttäjä tekee poikkeuksen ja asia istutaan oikeudessa eräänlaisena “näyttöoikeudenkäyntinä”, jollaisen Ruotsin laki sallii. Oikeudessa asia siis käydään läpi ikään kuin normaalina oikeudenkäyntinä, jossa syyllisyys- yms näyttökysymykset käydään läpi, mutta koska epäilty on alle 15-vuotias niin mitään rangaistusseuraamuksia hänelle ei koidu. Oikeudessa halutaan selvittää, että mitä oikein tapahtui.
Luultavasti tässä on takana se, että monista eri lähteistä tulee selville, että nuorukaisten välillä oli ollut kahakointia jo pitkän aikaa. Uhrin kerrotaan olleen kiusaaja ja tekijä oli kiusattu. Koulun opettajat tiesivät tämän. Lisäksi tiedettiin, että näiden kahden nuorukaisten lisäksi kiusaajien poolissa oli kuusi muuta nuorukaista, jotka häiriköivät koulun muita oppilaita.
Vain joitakin minuutteja ennen puukotustilannetta koulun muut oppilaat olivat kertoneet opettajille, että ovat huolissaan mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Esimerkiksi rehtori oli sanonut muutamalle huolissaan olevalle nuorukaiselle, että kyse on varmastikin vain poikien hevosenleikistä eikä ollut puuttunut asiaan sen kummemmin.
Huomioitavaa on se, että kuusikko, johon menehtynyt nuorukainenkin kuuluu, oli ollut viimeisten kuukausien aikana useaan otteeseen monenlaisissa “sopijaisissa” kun nuorukaisia yritettiin saada käyttäytymään edes miten kuten.
Kaiken kaikkiaan kyse koko tapahtumasta on kai siitä, että tietty joukkio häiriköi ja kiusasi kaikkia muita koulun oppilaita. Yksi nuorukainen, joka luultavasti oli häirikköjoukon kohteena erityisen tiheään, sai tarpeekseen ja tuikkasi puukolla yhtä kiusaajaansa. Kamelin selkä oli katkennut.
Kaikki osalliset nuorukaiset ovat ulkomaalaistaustaisia.
Pt-median koulumaailman asiantuntija kertoo, että ei tunne kyseistä tapahtumaa, mutta yleisesti hän osaa kertoa:
– Monikulttuurisissa kouluissa opettajilla ei ole mitään auktoriteettiä. Varsinkin häirikköoppilaat tietävät tämän. Häirikkönuorukaiset osaavat käyttää rasismi-korttia taitavammin kuin jalkapallopelin tuomari punaista korttia. Käytännössä opettaja ei voi tehdä mitään, esimerkiksi nuhdella, ojentaa tai saada nuorukaisia hiljaiseksi, sillä he sihauttavat heti suustaan “rasismia”. Opettajat pelkäävät kuollakseen joutuvansa johonkin tutkintaan mahdollisesta rasistisesta toiminnasta. Vaikka mitään sellaista ei olisi tapahtunutkaan niin ura voi olla katkolla jos “Mohammed” vain keksii tehdä valituksen rasismista.
– Koko koulumaailma on muutenkin kuin pitäisi sonnilaumaa aisoissa. H i t a a s t i ja rauhallisin liikkein sonnilaumaa voi pitää aisoissa, mutta pieninkin risahdus pillastuttaa lauman ja sitten mennäänkin loppupäivä yrittäen saada laumaa takaisin aisoihin.
