Kävin vaihteeksi ulkoruokinnassa. Eväänä pihvi, perunaa ja kanttarelli-nyhtökaurakastike. Hyvää oli. Kaljan olisi vaatinut kyytipojaksi, mutta tällä kertaa mentiin raittiuslinjalla. Trangialla onnistuu.
21 thoughts on “Paavon retkiruokaohjelma ”Hiljaa, tai tulee pataan”: Pihvi ja kanttarelli-nyhtökaurakastike”
Comments are closed.
Tie joka ei tule mistään eikä johda mihinkään – paitsi maittavaan ateriaan a´la trangia
On kyllä kasvismiehellä eväät, voisin jopa kokeilla.
Kanttarellikastike mmmm…Hokasin eilen että kotipitsassakin saa nykyään kanttarellin täytteeksi. Pakko polkee joko pihvi kanttarellikastike tai pitsalinjalla pikapuoliin.
Toissapäivänä akka värkkäsi kanttarellikastiketta lisukkeineen kun tultiin vihervassari Suomeen… täytyypä sanoa notta hyvää oli 👍😁
Hauska tuo ”puoliuskovainen” tokaisu, josta puolet lienee totta :)). Mulla varmaan sama tianne, mutta toistepäin. Olen ollu jo 41 vuotta uskossa (siitä jopa 34 vuotta raivoraittiina). Mutta viimeiset 4 vuotta (toisen eron jälkeen) on kuppi tiuhaan maistunut ja ajatukset jonkinverran radikalisoitunu, jonka Paavoki moderaamaaan kerran kärjekkään kommenttini, ihan aiheesta, siitä kiitokset Paavolle. Häpesin seuraavana aamuna kun pönttö oli sen verran selvinnyt. Mutta sen verran neuvoa, että älä vaan hurahda uskoon, olen nimittäin sen verran nähny matkanvarrella näitä kovia kokeneiden hurahtamisia ja sen jälkeen ovat alkaneet kyykyttää entisiä veljiään, vaikkakin oma elämä on muuttunut positiiviseen suuntaan.
Tervetuloa joukkoon, en uskoani jätä, vaikka vähän tökkiikin.
Hyvä ruokaohjelma taas, kelpais´ varmaan YLE:llekin..
Maistuis varmaan mullekin ! Mutta mikä hemmetin se nyhtökaura on??? Ihan oikeasti en tiedä, onko se jotain kaalinlehtiporukan ihmeaineksia…
Nyhtökaura tehdään kaurasta ja härkäpavusta. En tarkkaan tiedä valmistusprosessia, mutta joka tapauksessa se on suomalainen keksintö ja saanut suurta suosiota sen proteiinipitoisuuden vuoksi ja muutenkin, koska helppo valmistaa ja hyvän makuista.
Voisi tosiaan sanoa, että se on kaalinlehtiporukan ihmeruokaa, ja meikäläinenkin sitä syö paljon. Ainoa ongelma, että sitä ei välttämättä aina saa kaupoista.
Ruotsissa sitä myydään nimellä ”Pulled Oats”, en tiedä löytyykö edes ruotsalaista nimeä? Luulen että nyhtökaura on jäänyt aika tuntemattomaksi, siksi sitä ei joka kaupassa ole. Kannattaa hamstrata ja pakastaa jos löytää.
Ruotsi on etnisten ravintoloitten maa.
Tuo Paavon restauranki on siellä niitä harvoja suomalaisia, vissiin ainoa kalevalainen ravintola.
Lienee täydet anniskeluoikeudetkin jos tarvitaan.
Mulla ei ole trangiaa, teen sipulikanttarillikermakastiketta ihan sähköhellalla.
Vanhanajan yskänlääkkeen mauste timjami on kai hyvä ruokiinkin. Itse suosin basilikaa.
Asetelmasta puuttuu vain ruokaseura. Luulen että noin jännittävään retkeen saisi seikkailunhaluisia keski-ikäisiä neitejä helpostikin.
Vois kokeilla tuota basilikaa, tykkään siitä ja se sopii moniin ruokiin..
Tee oma keittokirja, ”Tajukankaan Vegetaarinen Eräkeittiö ja Kiljumo” (vrt Panimo)
Ensin ruokareseptit ja sitten kiljureseptit. Kaikki vegeä.
Kiljukeittokirja?
Joo, KKK. Ei Kuk Klunks Klan Klan vaan
”KiljuKeittoKirja- Paavon Eräreseptit Trangialla”
Suppilovahveromuhennos on hyvää, vahverot, voi, sipulia, timjamia, suolaa ja kermaa.
Pottumuusi kuorineen keitetyistä perunoista, puolukkasurvos ja paistettua maksaa.
Jos tuolla annoksella ei sukat pyöri jaloissa niin kannattaa harkita syömisen lopettamista.
Sienet on erittäin hyviä, on vain yksi sieni mihin en ikinä koske ja se on, kanttarelli.
Lemuaa kun hajuvesi, sama paistaako vai miten tuon valmistaa.
Ainut hajuveden poistaja kanttarellista taitanee olla sipuli, mutta kun olen tuolle pahasti allerginen niin mieluummin jätän ko sienen valmistamisen kun heitän nirrini sipuliin.
Vaikea kuvitella että olisi likimainkaan yhtä maukasta kuin keharin tekemä.
Ei ole niin ilmavaa kuin keharin tekemä.
Riisi puuttuu eikä ole tarpeeksi mausteita kuten piri-piriä ja liraus kamelinpissaa kastikkeeseen.
Hyvä paikka. Ei matun matua. Missä svenssoneita, siellä myös matuja. Siksi kait osaksi harrastatkin retkeilyä ja ruuan valmistusta. Toki itsessään asui millaisessa ympäristössä hyvänsä luonnossa mieli palautuu, koska se on erityisesti suomalaiselle4 rakas paikka. Sapuskat olivat herkulliusta laatua. Nälkä tuli katsellessa.
Hyvä ruoka on yhtä juhlaa mutta hauska juttu tämäkin
https://www.stara.fi/?p=264615&utm_source=suomi24.fi&utm_medium=recommendation_widget