Ruotsissa arvioidaan oleskelevan 40 000 paperitonta kehitysmaista tullutta tulijaa. He elävät useimmiten jonkinlaisissa maanmiestensä järjestämissä kommuuniasunnoissa ja maanmiehensä käyttävät heitä hyväkseen työmarkkinoilla. Palkkaa ei makseta kuin nimeksi, mutta töitä kyllä joutuu tekemään. Kunnon nykyaikaista orjatoimintaa.
Useimmat tulijat tulivat 2015 syksyllä Suomeen ja Ruotsiin monen maan kautta. Moni on nyt viiden vuoden jälkeen saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen ja kaikki oikeusasteet ja valitukset on käyty läpi. Edessä olisi kotiinpaluu. Moni päättää kuitenkin mennä “maan alle”, sillä viisi vuotta ilmaista elämää on antanut toivon, ja jonkinlaisen varmuuden, että aina löytyy joku kikka kakkonen, jonka avulla kotiinpaluun voi välttää. Loppujen lopuksi on melko huonoa tuuria, että joutuu Maahanmuuttoviraston säilöön ja lentokoneeseen.
Länsimaalainen pelote kotiinpaluusta ei siis ole ihan sellainen pelote kuin sen soisi olevan. Tulijat tietävät, että ei heitä lähetetä kotiin kuin vain ani harvoin.
Mitä paperittomuus tosiasiassa tarkoittaa?
Ensinnäkin jokaisella paperittomallakin on paperi. Niissä papereissa lukee “pakkopalautus”. Toiseksi, kenenkään ulkomaalaisen paperittomuus ole meidän aiheuttama ongelma vaan paperittoman itse itselleen aiheuttama ongelma.
Kaikista alikehittyneimmissäkin maailman maissa on henkilötodistussysteemi. Joitakin harvoja sademetsien heimoja lukuunottamatta useimmat maailman ihmiset saavat kotimaastaan jonkinlaisia papereita, ainakin syntymätodistuksia. Niistä maista, josta Eurooppaan tullaan sotapakolaisina; Irak, Afganistan, Somalia jne, näissä kaikissa maissa on olemassa jonkinlainen henkilöpaperi-, ajokortti- ja passisysteemi siinä missä suurimmassa osassa maailman maita. Jos suomalaisen on vaikea elää ilman papereita Suomessa, ei irakilaisen paperittoman elämä Irakissa ole yhtään sen helpompaa. Heillä on ollut siis paperit. Oikeastaan kehitysmaissa on tärkeämpää kantaa jotain paperia mukana kuin yhdessäkään Euroopan maassa.
Esimerkiksi Irakista tulevien tulijoiden matka Suomeen ja Ruotsiin menee Turkin kautta. Vaikka Euroopan läpi voi lonnia ilman papereita niin Irakista ei pääse Turkkiin ilman passia. Jokaisella euroreilaajalla on vielä tässä vaiheessa paperit, mutta ne on sen jälkeen hävitetty. Paperit on hävitetty taas sen takia, tuolloin 2015 aikaan arabien ja muiden tulijoiden keskuudessa ymmärrettiin, että paperittomuuden avulla taustoja ei voi tutkia. Kuka tahansa voi siten tulla Suomeen esittäytyen millä nimellä haluaa ja sepittää millaisen tarinan sattuu keksimään. Kun taas jos henkilöllä on paperit, on taustojen tutkiminen helpompaa ja jos turvapaikalle ei ole tarvetta, se tulee ilmi helpommin.
Kaikilla Eurooppaan tulleilla henkilöillä on ollut paperit, mutta ne on hukattu siksi, että he ovat yrittäneet huijata eurooppalaisia. He ovat kuvitelleet olleensa ovelia, luulivat ällyttävänsä eurooppalaisia. Henkilöillä, joilla on oikea pakenemisen tarve, ei ole tarvetta hävittää papereitaan. Jos henkilön nimi on se, miksi hän itseään väittää, miksi he ovat hukanneet paperinsa? Tietenkin siksi, että tarina ei ole totta. Jos tarina olisi totta, ei taustaa tarvitsisi salata.
