Sattumalta tuli istuttua lauantai-iltana lähibaarissa kaljalasin ääressä. Väkeä oli vähän ja lyöttäydyinkin naapuripöydän seurueeseen, jossa istui kolme ruotsalaista miestä ja nainen sekä heidän maskottinsa. Maskotti oli Afrikasta Ruotsiin muuttanut maahantulija.

Nopeasti selvisi, että ruotsalaiset olivat melkoisia suvakkoja ja afrikaano oli heille pelkkä maskotti. He halusivat siis ikään kuin näytellä afrikaanoa, että katsokaa, olemme hyviä ihmisiä emmekä rasisteja. Meillä on jopa ihka aito afrikaano kaverina.

Ei kai siinä ole mitään ihmeellistä, että jollakin on afrikaano kaverina. Minullakin on ollut ja on nytkin. Silloin tällöin länkytämme läppää naapurin etiopiaanon kanssa pihalla ja vedämme posket lommolla tupakkaa. Välillä saatan käydä jäbän kanssa juomassa lasillisen kaljaa. Mukava mies ja entinen pitkän matkan juoksija. Hän ei ole kaverini sen takia, että on musta, vaan siksi, että tyyppi nyt vain sattuu olemaan ihan mukava ja reilu mies.

Baarissa ruotsalaisseurueen maskotti oli äänessä paljon. Hän jollakin ihmeellisellä tavalla syytti koko ajan valkoisia rasismista. Mitä tahansa asiaa hän puhui, niin jos ei päälauseesta, niin sivulauseesta tuli jollakin tapaa esille miten me valkoiset olemme pahoja ihmisiä ja rasisteja. Suvakot tietenkin myötäilivät, että tottahan se on. Me valkonaamat olemme kauheita rasisteja.

Yritin ensin hyvällä. Kerroin, että eihän tässäkään seurueessa ole sanottu mitään rasistista saastaa. Menikö läpi? Ei tietenkään. Seuraavana vedettiin orjakortti. Valkoiset ovat niin maan kauheita ihmisiä, että pitivät mustia orjina. Yritin sössöttää, että ainakaan kotimaassani Suomessa ei ole ikinä ollut mustia afrikkalaisia orjina eikä Suomi ole millään tavalla osallinen johonkin vuoden miekka ja kivi orjakauppaan. Keskustelu ei edennyt. Afrikaano olisi halunnut, että olen rasisti vaikka en puhunut rasistisia asioita. Hän halusi sitä siksi, että olen valkoinen.

Sitten afrikaano veti esiin Sverigedemokraatit ja oli sata varma, että minä äänestän SD:tä. Kiistin tämän ja sanoin, että en ole ikinä äänestänyt. Sen sijaan kerroin kuuluvani kannatusjäsenenä Alternativ för Sverige-puolueeseen. Kaivoin lompakosta AfS:n jäsenkortin ja näytin sitä.

Nyt alkoi raivokas hoosianna. Afrikaano tuuttasi suu vaahdoten rasismirasismirasismirasismi. Mies kilahti täysin. Suvakot jollakin tapaa jäykistyivät. Ihan kuin odottaen, että hyökkään heidän päälle tai jotain muuta. Meikäläisellä alkoi keittämään. Latasin aseen, vedin varmistimen taakse ja päästin lippaallisen ilmaan:

– Alkaa pikkuhiljaa vituttamaan tämä rasismisössötys ja tuo afrikaanohan se on rasisti jos joku. Se puhuu koko ajan paskaa valkoisista ja sössöttää umpityperiä juttuja jostakin vitun orjalaivoista 500 vuotta sitten. Ja te torspot vaan myötäilette. Afrikaano ei varmasti edes tiedä mitä rasismi tarkoittaa, mutta te suvakot olette varmasti opettaneet sille jotain sen suuntaista, että valkoiset nyt sattuvat olemaan jotakin ilkeitä rasisteja ja mustat afrikaanot jotain jeesuksesta seuraavia.

Kun lipas oli tyhjä, ryyppäsin kaljalasin tyhjäksi ja siirryi baaritiskille uuden täyden kaljatuopin ääreen omaan rauhaan nauttimaan elämän tärkeistä asioista, kylmästä kaljasta. Seurue pyysi minua takaisin pöytään ”keskustelemaan”, mutta sanoin, että keskustelut on keskusteltu ja nyt on aika kylmälle kaljalle.