Göteborgin Angeredin takavuosien kamelikeskus on luultavasti tullut nyt lopullisesti tiensä päähän. Kamelikeskuksen johtoa vastaan on nostettu syytteet törkeistä kirjanpitorikoksista ja petoksista.

Kamelikeskuksen idea lähti liikkeelle lennokkaasti vuonna 2014. Joukko somalialaisia miehiä sai liikeidean; tuodaan Ruotsiin kameleita, perustetaan kamelikeskus ja samalla edistetään uusruotsalaisten integraatiota eli kotoutumista Ruotsiin.

Kukaan ei tuolloin kysellyt, että miten Ruotsiin perustettu kamelifarmi auttaisi uusruotsalaisia integroitumaan. Päinvastoin suvakkopiireissä huudettiin iloista hoosiannaa: voiko enää parempaa integroimisideaa olla. Kamelikeskusta esiteltiin medioissa hurmaavana ideana: kun afrikkalaisella oli vaikeaa, ja koti-ikävä, hän saattoi mennä kamelikeskukseen paijaamaan kameleita. Tai jos Lähi-idästä tullut nuori koki rasismia, hän saattaisi mennä kamelifarmille. Kamelit eivät rasisteeraa. Ne eivät katso ihonväriä, taustaa eikä uskontoa.

Hoosianna oli niin kovaa, että kun kamelikeskuksen johto esitteli ideansa Göteborgin kaupungille vuonna 2015, niin kunta ja Työvoimatoimisto lähtivät rahoittamaan kamelikeskusta 500 000 kruunulla. Tällä rahalla piti valaa kamelikeskuksen kamelitallin perustukset ja saada kamelitalli valmiiksi.

Muitakin rahoittajatahoja on ollut, mm. joitakin säätiöitä, joiden toimintaidea pyörii kaikissa niissä asioissa, joissa mainitaan integraatio, rasismi ja sen sellaista.

Saatiinko rahoille vastinetta, eli kamelitalli?

Ei saatu. Somalimiehet nimittäin eivät ehkä tienneet sitä, että raha oli korvamerkittyä rahaa ja rahoja ei olisi saanut käyttää esimerkiksi discoihin, huoriin, viinaan ja tupakkaan. Eikä kameliyhdistys ollut edes hakenut koko rakennuslupaa, joten miten sitä kamelitallia rakentaa kun ei ollut edes rakennuslupaa.

Kun kaupunki alkoi vaatimaan takaisin rahoja, niin kameliyhdistys väitti, että puolet masseista oli käytetty niin kuin oli sovittu. Mutta kaupunki ei enää uskonut, iloinen hoosianna oli muuttunut haikeaksi ja rahat piti maksaa takaisin.

Kameliyhdistys hakeutui nyt konkurssiin ja velkoja oli yli 800 000 kruunua. Varoja yhdistyksellä oli: yksi jääkaappi ja joku nauharullaaja yhteisarvoltaan 4 695 kruunua.

Kaupunki ja sosiaalitoimi yrittivät tehdä kaikkensa auttaakseen miehiä saamaan kamelikeskus pystyyn. Alussa idea oli suvakkojen päässä niin huikea, että miten jotain sellaista ei ole aikaisemmin edes keksitty. Mutta asenne muuttui nopeasti, kun virkamiehet huomasivat, että mitään kamelikeskusta ei tule ja heiltä oli kupattu vain rahaa aivan helvetin typerällä idealla.

Syyttäjän mukaan kameliyhdistyksen tilille sisään on rullannut vuosien 2014-2017 aikana 2,5 miljoonaa kruunua, ja yhtä paljon tililtä on otettu ulos. Näistä nostoista ei ole tehty minkäänlaista selvitystä, kuten koko rahaliikenteestä ei ole olemassa minkäänlaista kirjanpitoa.