Alaikäisten ryöstörikollisuus on yksi eniten Helsingin poliisin nuorisoryhmää työllistävistä rikoslajeista. Esitutkinnan vaativuus johtuu esimerkiksi siitä, että tapauksissa on yleensä useita epäiltyjä.

Lisäksi alaikäisten kohdalla pakkokeinojen käyttökynnys on täysi-ikäisiä korkeampi, joten esitutkintaa ei välttämättä pystytä turvaamaan pidättämisellä tai vangitsemisella samaan tapaan kuin täysi-ikäisten kanssa.

Ryöstö on rikoksena vakava. Ryöstörikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun epäilty käyttää väkivaltaa tai uhkaa sillä ja anastaa samalla uhrilta omaisuutta.

Perusmuotoisesta ryöstöstä voi saada vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Törkeäksi ryöstön voi tehdä esimerkiksi uhrille aiheutetut vakavat vammat, raaka tekotapa tai teräaseen käyttö. Törkeän tekomuodon rangaistushaarukka on kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta.

Kohteena nuorten ryöstöissä ovat yleensä toiset alaikäiset. Nuoret ryöstävät ikätovereiltaan muun muassa käteistä rahaa, erilaisia vaatteita ja asusteita, puhelimia, kuulokkeita sekä muuta helposti päältä vietävää omaisuutta. Joskus epäillyt sopivat uhrien kanssa tavaroiden tai huumausaineiden kaupasta verkossa tai somessa ja anastavat tuotteet tai rahat myyntitilanteessa.

Tyypillisesti nuoret tekevät ryöstöjä ryhmässä, kun taas täysi-ikäiset suorittavat ryöstön yleensä yksin. Ryhmässä ryösteleviä nuoria yhdistää esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, lastenkotitausta tai asuinalue. Lähes aina epäilty on poika.

Suuri osa ryöstörikoksia tekevistä nuorista on 15–17-vuotiaita. Joissakin harvoissa tapauksissa epäilty voi olla jopa alle 12-vuotias.

– Toisinaan nuoret käyttävät ryöstöissä apuna fyysistä väkivaltaa, mutta tavallisempaa on pelkkä uhkaaminen. Törkeäksi tekomuodon tekee yleensä se, että teossa on käytetty uhkaamiseen teräasetta. Näitä on noin viidesosa kaikista ryöstöistä, sanoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisin nuorisoryhmästä.

Ryöstörikosten tutkinnassa alkaa olla tyypillistä, ettei asianomistaja, todistaja tai kanssaepäilty halua kertoa asiasta. Yleensä syynä on pelko kostosta tai ”vasikan” maineen saamisesta.

– Henkilön velvollisuus kertoa tapauksesta on asemasta riippuen erilainen. Siinä missä rikoksesta epäilty saa vaieta koko esitutkinnan ajaksi ja asianomistaja kertoa vain sen minkä haluaa, todistajan täytyy kertoa totuudenmukaisesti kaikki rikosepäilystä tiedossa olevat seikat, toteaa Forss.

Ryöstöjen lukumäärät vaihtelevat vuosittain

Poliisin tilastoissa alaikäisten ryöstörikosten lukumäärät vaihtelevat paljon vuosittain. Vaihtelu johtuu ensinnäkin siitä, että uusia ikäluokkia kasvaa ikään, jossa rikosaktiivisuus lisääntyy. Toiseksi yksi ikäluokka siirtyy joka vuosi täysi-ikäisten tilastoihin.

Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmälle on kirjattu 65 ryöstörikosilmoitusta tammi-huhtikuussa 2022. Yllä olevassa tilastossa (Kuva 1.) luku on kuitenkin vain 48 tapausta. Syynä erotukseen on, että poliisin tilastoissa alaikäisyys näkyy vain silloin, jos rikosilmoitukseen on merkitty alaikäinen epäilty.

– Rikosilmoituksia on kirjattu nimenomaan nuorisoryhmälle, koska rikosilmoituksen tiedoista pystyy päättelemään, että epäillyt ovat todennäköisesti alaikäisiä, sanoo rikoskomisario Marko Forss.

Ryöstörikosten määrä on kasvanut Helsingin alueella kevään aikana. Poliisi on kirjannut toukokuussa lähes 20 rikosilmoitusta, jotka eivät näy yllä olevassa tilastokuvassa.

Poliisin tilastojen hahmottamista vaikeuttaa se, että luvut tilastoissa kasvavat, kun tapaukseen on merkitty useita epäiltyjä. Jos poliisi kirjaa yhteen rikosilmoitukseen neljä epäiltyä, myös luku tilastossa lisääntyy neljällä.

Esimerkiksi taannoinen piikki alle 15-vuotiaiden törkeissä ryöstöissä johtui osaksi siitä, että rikosilmoitukseen oli kirjattu molemmille asianomistajille nimikkeinä omat törkeät ryöstöt. Ryöstössä oli lähes 10 epäiltyä. Kyse oli siis yhdestä rikosilmoituksesta, joka kuitenkin nosti lukumäärää tilastossa 20:llä.

Valtakunnallisesti Suomessa selvitetään yleensä vuosittain noin puolet kaikista ryöstörikoksista. Tällä hetkellä nuorisoryhmän rikosilmoituksista noin kahteen kolmasosaan on kirjattu ainakin yksi epäilty, joten tilanne on siltä osin suhteellisen hyvä.

Alaikäisten ryöstörikoksilla ei ole suoraa yhteyttä katujengeihin

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon niin sanotuista katujengeistä. Katuryöstöjä tekevät alaikäiset liittyvät harvemmin katujengi-ilmiöön.

Ryöstöistä epäillyt eivät ole järjestäytyneet samalla tavalla kuin katujengien jäsenet, vaikka ryöstelijöitä saattaa yhdistää esimerkiksi asuinalue. Katujengit eivät myöskään yleensä muodostu alaikäisten ryhmittymien ympärille, ja esimerkiksi taannoin neljästätoista katujengioikeudenkäynnissä tuomitusta vain yksi oli alaikäinen.

Ryöstöihin osallistuvilla lapsilla on kuitenkin riski ajautua helpommin jengien jäseneksi kuin nuorilla, jotka eivät tee rikoksia.  Lisäksi alaikäisen riski liittyä katujengiin on selvästi korkeampi kuin osallistuminen perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien toimintaan.

– Syynä tähän on esimerkiksi katujengien vahva näkyvyys sosiaalisessa mediassa, minkä perusteella nuoret voivat alkaa ihannoimaan jengien toimintaa. On esimerkiksi suhteellisen yleistä, että huumausainekauppaa tekevien lasten puhelimista löytyy laite-etsinnässä kuvia rahatukoista ja jengeille tyypillisiä poseerauksia eri rekvisiitan kanssa, sanoo rikoskomisario Marko Forss.

Hatkaaminen on yksi syy rikoskierteen jatkumiseen

Ryöstöistä epäillyt alaikäiset ovat usein niin sanotusti hatkassa, eli poistuneet ilman lupaa lastensuojelulaitoksesta tai jättäneet palaamatta sinne. Esimerkiksi vuonna 2021 pelkästään Helsingissä kirjattiin 600 virka-apupyyntöä sen takia, että lapsi oli hatkannut.

– Toissa vuonna luku oli noin 800, mutta vaikka luku on laskusuunnassa, on se edelleen aivan liian suuri ja säteilee poliisin toimintaan, sanoo rikoskomisario Marko Forss.

Lastensuojelulaista löytyy keinoina esimerkiksi liikkumisvapaudenrajoitus (LVR) ja erityisen huolenpidon jakso (EHO). LVR ei toimi poliisin näkökulmasta, koska lapsi voi hatkata yhä uudelleen ilman tiukennusta rajoitustoimeen.

EHO-jaksoilta nuoret karkaavat harvemmin, mutta pääseminen kyseiselle jaksolle on hidasta ja paikkoihin on yleensä useiden kuukausien jonot.

– Lastensuojelun resurssit ja keinot puuttua lasten hatkaamiseen, päihdekierteeseen tai terveyttä vahingoittavaan käyttäytymiseen näyttäytyvät osittain tehottomina meidän suuntaamme. Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa toimii muutoin hyvin. Valitettavasti osa lapsista joudutaan vangitsemaan rikoskierteen takia, koska lapsella ei ole ollut mahdollisuutta EHO-paikkaan. Esimerkiksi Virossa tuomioistuin voi vangitsemisen sijaan määrätä lapsen koulukotiin, jolla pystytään yleensä välttämään vangitseminen, kertoo rikoskomisario Marko Forss.

Poliisi pystyy puuttumaan nuorten hatkaamiseen, päihteidenkäyttöön ja mahdolliseen rikoskierteeseen pakkokeinoilla. Ne ovat yleensä lyhytaikaisia keinoja, ja päätavoitteena on aina oltava rikosten ennalta estäminen.

Sosiaaliviranomaisen ja erilaisten sidosryhmien tehtävä on tarjota pitkäaikaista tukea, joskin poliisin ennalta estävä toiminto voi tehdä myös pidempiaikaista toimintaa nuoren rinnalla. Esimerkiksi Aseman Lapset ry on tehnyt Helsingin poliisilaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä.

Poliisi voi määrätä nuoren matkustuskieltoon. Tuomioistuin päättää tehostettuun matkustuskieltoon määräämisestä ja viimesijaisesta vaihtoehdosta, eli vangitsemisesta.

– Voidaan vielä erikseen painottaa, että kyseessä ei ole rangaistukset, vaan pakkokeinoilla pyritään turvaamaan rikoksen selvittämistä tai katkaisemaan rikoskierre. Siinä mielessä ne rinnastuvat lastensuojelulain mukaisiin rajoitustoimiin rikoskierteen katkaisemiseen liittyen, toteaa Marko Forss

Matkustuskiellon molemmissa muodoissa voidaan määrätä erilaisia rajoituksia lapselle. Tehostettu matkustuskielto eroaa perusmuotoisesta siten, että lapsen sijaintia valvotaan sähköisesti jalkaan asennettavalla pannalla.

Matkustuskiellon molemmissa muodoissa on mahdollista määrätä, että lapsen täytyy pysyä tai pysyä poissa tietyltä alueelta. Lisäksi lapselle voidaan määrätä asunnossa pysymisvelvoite kotona tai lastensuojelulaitoksessa esimerkiksi kello 18–06 väliseksi ajaksi. Lisäksi voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus poliisiasemalle ja kieltää yhteydenpito rikokseen liittyviin henkilöihin. Jos lapsi rikkoo kieltoja, voidaan hänet pidättää ja vangita.

Edellä kuvailtu matkustuskieltojen toimintamalli on osoittautunut poliisin näkökulmasta useassa tapauksessa tehokkaaksi tavaksi saada alaikäinen rauhoittumaan lastensuojelulaitokseen.

Nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto tekevät yhteistyötä

Helsingin poliisin nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto (EET) auttavat toisiaan nuorten asioiden selvittämisessä. Tavoitteena on päästä puuttumaan alaikäisten väliseen rikollisuuteen entistä paremmin.

– Rikoksesta epäiltyjä alaikäisiä nuoria, mutta myös rikosten uhreja, otetaan moniammatillisen Ankkuritiimin asiakkaaksi. Tiimissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen sairaanhoitajan ja poliisien tavoite on löytää ratkaisuja rikoskierteen katkaisemiseksi sekä tarvittavan avun löytämiseksi yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä pystytään tehokkaasti vaikuttamaan nuorten tekemien rikosten vähentämiseen, kertoo komisario Katja Nissinen ennalta estävästä toiminnosta.

Ennalta estävän toiminnon partiot jalkautuvat nuorten keskuuteen paikoille, jossa nuoret viettävät paljon aikaa ja joissa ryöstörikoksiakin on tapahtunut. Usein ryöstöt sijoittuvat ilta-aikaan joukkoliikenneasemille ja kauppakeskuksiin. Ryöstöjä tapahtuu silti ympäri Helsinkiä, ja poliisi valvoo nuorten tilannetta samalla, kun ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta kaupungilla.

Osa EET:n poliiseista työskentelee sosiaalisessa mediassa, ja heillä on niin kutsutut virkaprofiilit. Poliisin on tärkeää olla kaupungin lisäksi läsnä kanavissa, joissa nuoret kuluttavat vapaa-aikaansa. Somepoliisit viestivät nuorille esimerkiksi alaikäisten keskuudessa ajankohtaisista rikosilmiöistä ja rikosten seurauksista.