Perussuomalaisten espoolainen eduskuntavaaliehdokas, ja kunnallisvaltuutettu Henna Kajava vastasi muutamaan kysymykseen koskien Espoon monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa.

Kajava on tullut tunnetuksi hyvin kriittisten mielipiteidensä takia, joissa Espoon maahanmuuttopolitiikkaa on kritisoitu. Kajavalla on näihin omat näkökantansa, jotka poikkeavat melko radikaalisti ns. virallisesta politiikasta, jossa maahanmuuttoa pyritään lisäämään. Muutama kysymys Kajavalle.

1. Miten koet, että Espoo on muuttunut nuoruutesi 1990-luvun kaupungista monikulttuuriseksi Nyky-Espooksi?

Kehitys on ollut hirveän nopeaa. Muistan, kun kävin Sepon koulun ala-astetta, eikä siellä ollut kuin yksi silminnähden Euroopan ulkopuolelta tullut oppilas – afrikkalaistaustainen poika. Yläasteellani Pohjois-Tapiolan yläkoulussa omalla luokallani oli jopa kaksi silminnähden Euroopan ulkopuolelta tullutta, mutta nämä taisivatkin olla koko koulun ainoat. Toinen oli Intiasta adoptoitu, ujo poika ja toinen oli jostain muslimimaasta, suhtautui tyttöihin vähän kyräilevästi.

Lukioajalta taas ei muistu mieleen yhtään silminnähden ulkomaalaistaustaista niistä kahdesta lukiosta, joita kävin perätysten. Yliopistoon mentyäni monikulttuurisuutta alkoi näkyä Kilon opiskelija-asunnoissa enemmänkin. Naapurissa asui pieni, ylivilkas pakistanilaismies opiskelijasolussa ja alhaalla intialaismies, jonka luona kävinkin teetä juomassa. Intialaismies alkoi yllättäen esitellä vyötään, joka roikkui seinällä ja kertoi kummallinen ilme naamallaan, että heidän kulttuurissaan naisille annetaan vyöllä piiskaa. Mies oli niin alistuvan ja hitaan näköinen, että uskaltauduin kylään, mutta kerta jäi viimeiseksi.

Somalimieskin ehti asua naapurin solussa ja laitoin hänelle kirjeen naisten sukuelinten silpomisesta, miten kauheana heidän perinnettään pidän. Sain vastauksen, jossa mies kirjoitti, että hänen mielestään paljon pahempaa on se, että tyttöjä naitetaan vastoin näiden tahtoa Somaliassa.

Espoon monikulttuurisuus on edennyt hyvin epätasaisesti, joten sitä on vaikeaa sen vuoksi kuvailla. Itse olen asustanut Espoossa vain Tapiolassa, joka alkaa olla pientaloalueiden ohella ainut pelastautumisen saareke monikulttuurisuudelta täällä Espoossa. En siksi ole paras mahdollinen kehityksen havainnoija. Mutta kun kaikki muut paikat, joissa on kerrostaloja, ovat jo monikulttuurisuuden nielaisemia, pelkään, että monikulttuurisuus ulottaa pian lonkeronsa myös tänne Tapiolaan. Nyt täällä oli ulkomaalaistaustaisten osuus noin 13 %, kun Espoon keskuksen vieressä Suvelassa osuus on 43%, eli yli kolminkertainen.

Oleellista on myös se, että täällä Tapiolassa asuvat ulkomaalaistaustaiset ovat lähinnä erityisosaajia ja Otaniemen opiskelijoita, eivätkä he erotu joukosta. Länsimetron rakentaminen Espooseen on ollut tuhoisa projekti, sillä se kiihdyttää valtavasti kaupungin monikulttuuristumista. Metron varrelle ja etenkin asemien ympärille rakennetaan tiiviisti kerrostaloja, joihin asutetaan maahanmuuttajia, koska suomalaista väestönlisäystä ei Espooseen juuri enää saada. Metro ei tietenkään olisi kannattava ilman runsasta väestöä metroasemien ympäristössä.

2. Onko monikulttuurisuus muuttanut kaupungin luonnetta?

Kyllä kaupunki on nykyään arvaamattomampi turvallisuuden kannalta. Katujengeistähän on kirjoitettu. Olen ollut itse sattumalta myös opettamassa siellä päin, missä katujengejä on pääasiassa kerrottu olevan. Ihmettelinkin, että miten järkyttävää meininki nimenomaan monikulttuurisissa luokissa siellä oli. En maalita koulua ja sano sen nimeä.

Afrikasta ja etenkin Lähi-idästä tulleet huusivat päälle, kun yritin opettaa. Niin pahaa menoa ei monikulttuurisilla luokilla yleensä ole ollut. Tarkistan yleensä luokan tsemppaavilta tytöiltä, että onko meno omankin opettajan kanssa samanlaista vai ovatko vaan villiintyneet sijaisesta. Vastaus oli, että aina oli samanlaista mesoamista.

Välillä on näkynyt Tapiolassakin uhkaavasti jopa autoon, sitä ajaessani, tuijottavia tummapintaisia jengejä. Saattavat olla metron tuomia, sillä tänne Helsingistä rakennetun länsi-metron myötä paska valuu helposti ja nopeasti meidän lintukotoihin. Kaikenlaista on sattunut ja jopa keskellä kirkasta päivää on lapsilta varastettu ja heitä lyöty täällä Tapiolan keskustassakin.

Varsinaisesti, jatkuvasti haittamaahanmuuttajia näkyy toistaiseksi Tapiolassa onneksi vain Woltin ja Foodooran kuriireina. Näissä näkyy paljon mustimmasta Afrikastakin tulleita, joten ehkä afrikkalaisväestö moninaistuu näiden kuriiripalveluiden seurauksena. Woltin ja Foodooran toiminta tulee varmasti kalliiksi Suomelle. En voisi kuvitellakaan käyttäväni tällaisia ruokalähettipalveluita.

Kieliongelmat näkyvät vahvasti myös kaupungissa. Nykyään jos joltain kysyy vaikka kelloa tai reittiä, on suuri todennäköisyys, ettei vastaantulija ymmärrä, mitä kysyy. Junissa Afrikasta tulleet molottavat usein kovaan ääneen puhelimeen, kun ajattelevat voivansa näin tehdä, kun muut eivät ymmärrä näiden kieltä. Nämä ovat kuitenkin pieniä ongelmia siihen nähden, jos saa monilapsisen perheen Somaliasta yläpuolelleen asumaan. Mekastusta kuulemma riittää öisinkin ja jos sattuu huonoihin väleihin näiden kanssa, saa myös helposti tahallista häirintää osakseen.

Nykyään on pelkona yksityisomisteisissa taloyhtiöissäkin, että osakas vuokraa asuntonsa haittamaahanmuuttajille. Siinä voi ajatella, että saa vuokran aina varmasti tililleen, kun sossu maksaa. Täytyy sanoa, että kyllä se aina mieltä lämmittää, jos kuulee, että vuokranantaja on saanut sitten muita ongelmia tämäntyyppisistä vuokralaisistaan.

Monikielisyys on lisännyt varmaan monien espoolaisten ulkopuolisuuden tunnetta, kun ei enää ymmärrä, mitä ympäristössä puhutaan. Eräs Espoon Suvelassa asuva rakennusmies kertoi minulle, että arvostaa asuinalueensa luonnonläheisyyttä, mutta monikulttuurisuus harmittaa. Hän joutuu työpaikallaan kuulemaan vieraita kieliä, joista ei ymmärrä mitään ja kun hän tulee kotiin, bussissakin kuulee vain kieliä, joista hän ei ymmärrä mitään.

Espoon keskuksessa huomaa, kuinka monista vanhoista kerrostaloista ovat hävinneet suomalaiset sukunimet miltei kokonaan. Vaalimainoksia ei kannata jakaa kerrostaloon, jossa on enää esimerkiksi kolme suomalaista sukunimeä koko talon porrastauluissa yhteensä. Espoon Suurpellossa olen löytänyt myös kerrostaloja, joista ei löydy enää yhtä ainutta suomalaista sukunimeä.

Kouluissa monikulttuurisuus näkyy tietenkin monin tavoin, mutta se on niin laaja aihe, että vaatisi oman haastattelunsa. Eräänä merkittävänä ongelmana luokkien rauhattomuuden kasvun lisäksi voisi kouluista mainita muslimityttöjen hunnuttautumisen, joka haittaa liikunnassa ja passiivisuus liikunnassa leviää helposti koko liikuntaryhmään, jos ryhmässä on useampia hunnuttautuneita tyttöjä, jotka kokevat liikunnan vieraaksi. Tähän liittyen voisi mainita myös islamilaisen häveliäisyyden ongelmat uimahalleissa, kun suihkussa ei käydä ilman uimapukua, kuten säännöt edellyttävät ja epähygieenisyys lisääntyy. Tästä oli juuri yleisönosaston kirjoitus paikallislehdessämme.

3. Mitä kaupungissa ajatellaan korkealla tasolla monikulttuurisuudesta?

Ongelmia myönnetään, mutta ilmeisesti ajatellaan, että monikulttuurisuudesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Virkamiehiin on vahvasti iskostettu se mantra, että Suomeen tarvitaan maahanmuuttajia, koska huoltosuhde heikkenee. Samalla kotouttamisen todetaan epäonnistuneen ihan virallisesti Espoon raporteissa. Ilmeisesti kuitenkin ajatellaan, että lopulta se onnistuu, kun maahanmuuttajien vanhoista, konservatiivisista sukupolvista päästää eroon ja suomalainen peruskoulu onnistuu kotouttamaan vieraskielisten lapset.

Maahanmuuttajataustaisten kantasuomalaisia selvästi heikompaan koulumenestykseen suhtaudutaan huolestuneesti. Opetustoimen johto on myöntänyt, että tähän ovat syinä ainakin kieliongelmat. Myös asuinalueiden etnisen segregoitumisen uhkaan suhtaudutaan puheissa vakavasti, mutta toisaalta virkamiehet ovat sanoneet useampaan kertaan, ettemme ole ns. Ruotsin tiellä, koska Ruotsissa maahanmuuttajat on asutettu samoille asuinalueille, eikä heitä ole pyritty hajauttamaan, kuten Espoossa.

Miten maahanmuuttajia sitten pystytään enää hajauttamaan, kun heidän osuutensa kasvaa nopeasti ja ohittaa tätä menoa kantasuomalaisten määrän täällä Espoossa?!

– – –

Henna Kajavaa voi äänestää Uudellamaalla perussuomalaisten listalta eduskuntaan kevään vaaleissa.