Tilastojen mukaan yhä useampi uusruotsalainen tekee rikosilmoituksen etnisestä syrjinnästä. Nyt on alettu puhumaan siitä, että voiko toista ihmistä ylipäätään kutsua sanoilla värillinen tai musta.

Vastaus on melko yksinkertainen. Jos kutsuu mustaa ihmistä mustaksi tai värilliseksi, niin kyseessä on rasismi, jos tällä ihovärillä ei ole relevanttia asiayhteyttä. Nykyään onkin alettu puhumaan ”demokraattisesta ihonväristä”.

Pottunokalle tämä voi olla hieman monimutkainen asia, mutta ei välttämättä. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun esimerkiksi lehdistö uutisoi jostakin negatiivisesta tapahtumasta (murhasta, terrori-iskusta jne.) niin ihonvärin kertominen tässä yhteydessä ei ole relevanttia. Jos mustaa ihonväriä painotetaan, niin saattaa sortua rasismiin.

Mustan ihonvärin mainitseminen voi kuitenkin olla joissakin asiayhteyksissä hyvinkin relevanttia. Esimerkiksi kun puhutaan syrjinnästä, niin mustan ihonvärin mainitseminen on oleellista. Miksi? Siksi, että eihän valkoihoista voi syrjiä, koska (Ruotsin) yhteiskunta perustuu ns. valkoisuusnormeille.

Tämä valkoisuusnormi taas on jotain sellaista, joka tarkoittaa, että se viittaa yhteiskunnallisesti vallitsevaan normiin tai odotukseen, joka suosii ja asettaa valkoisen ihonväriin liittyvät ominaisuudet etuoikeutettuun asemaan. Valkoisuusnormi perustuu ajatukseen valkoisuuden ylivallasta ja etuoikeudesta, joka voi ilmetä esimerkiksi taloudellisina, poliittisina, sosiaalisina tai kulttuurisina etuina.

Tämä normi voi vaikuttaa monilla eri tasoilla yhteiskunnassa, kuten instituutioissa, laeissa, median kuvastoissa, koulutusjärjestelmässä ja yksilöiden välisissä suhteissa. Valkoisuusnormi voi aiheuttaa syrjintää ja epätasa-arvoa vähemmistöryhmiä kohtaan sekä estää monimuotoisuuden tunnustamista ja hyväksymistä.

Tuliko selväksi?