Tietyt mediat eivät ikinä anna periksi, vaan jatkavat maailman loppuun asti ylistämällä maahanmuuttajia, kuten Aftonbladet.

Itse en yleensä edes avaa tarjottuja linkkejä Aftonbladetin sivuille, mutta nyt hetken mielijohteesta päätin lukea yhden artikkelin, joka oli otsikoitu ”Maahanmuutto on nykyajan menestystarina”. Ei olisi pitänyt lukea, silmät alkoivat vuotamaan verta. Artikkeli on naamioitu jonkinlaiseksi mielipideartikkeliksi, vaikka sen kirjoittaja Johanna Frändén on töissä Aftonbladetissa jo vuodesta 2006 alkaen. Ja kirjoittanut vaikuttavan määrän upeita artikkeleita maahantulijoista.

Tällä kertaa lähdetään polkemaan suoralla ylistyksellä:

– On aivan uskomatonta, että maahanmuuttajilla menee näin hyvin Ruotsissa. Heillä on yleensä huonommat lähtökohdat, tulevat ylikansoittuneista maista, ruotsin kielitaidon puute eikä vähiten se, että poliittisesta ilmapiiristä johtuen heitä kohdellaan karkotettuina henkilöinä. Ja kuitenkin; maahanmuutto on todellakin moderni menestystarina, Frändén tykittää.

– Jos olet eri mieltä tästä, niin se voi johtua siitä, että saat tietosi ruotsalaisista medioista. Ne, eli siis me, olemme huonoja kirjoittamaan pitkän aikavälin trendejä. Uutinen on aina enempi uutinen kun kirjoitetaan jengisodasta, joka raivoaa pääkaupunkiseudulla, kuin se, että suurin osa Ruotsin maahanmuuttajista käy töissä tai opiskelee.

– Toinen vaihtoehto on se, että kuuntelet liikaa ruotsalaisia politiikkoja, jotka ovat viime aikoina yrittäneet korostaa maahanmuuttoa ongelmana. Pääministeri Ulf Kristersson on kutsunut sitä jopa ”taakaksi”. Tämä on outoa, sillä maahanmuutto on yleensä pitkällä aikavälillä taloudellinen menestystarina. Lisäksi viime vuosina maahanmuuton suurimmat voittajat ovat ruotsalaiset, joilla on nyt hyvä talous. Eli Ulf Kristerssonin perinteinen äänestäjäkunta, Frändén kirjoittaa.

Sen jälkeen tulee tulikivenkatkuista faktaa, johon pahimmallakaan rasistilla ei ole mitään vastaansanomista.

– Taloustieteen professori Eskil Wadensjö totesi hiljattain Dagens Nyheterissä, että Afganistanista yksin tulleet pakolaislapset ja myöhemmin miehet, ovat päässeet yllättävän nopeasti mukaan Ruotsin työmarkkinoille. Siitäkin huolimatta, että tietyt aggressiiviset keskustelijat yrittivät maalata lähes pakkomielteisesti afgaaneista kuvaa uhkana länsimaiselle yhteiskunnalle. He tulevat kaukaa ja heiltä puuttuvat arvomme. Mutta miten kävi, afgaanit oppivat kielen, saivat koulutuksen ja menivät töihin. Kuten kaikki maahanmuuttajat, eli he integroituivat.

Eikä siinä vielä kaikki:

– On totta, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat yliedustettuna huonojen akateemisten tulosten joukossa, joka johtuu tietenkin huonosta kielitaidosta, mutta tilanne muuttuu aivan toiseksi mitä korkeampia opinnot ovat. Sekä miehet että naiset, joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa, suorittavat enemmän korkeakoulututkintoja kuin ruotsalaistaustaiset opiskelijat.

Ja lisää faktaa:

– Moni voi ajatella, että tämä on yksittäinen ilmiö. Mutta ei todellakaan ole. Ranskassa, jossa on historiallisesti paljon maahanmuuttoa arabimuslimimaista, suuntaus on sama. Yhdessä sukupolvessa pohjois-afrikkalaisten maahanmuuttajien lapset ovat saavuttaneet jo saman tason korkea-asteen koulutuksessa kuin ranskalaiset lapset. Politologi (=politiikan tutkija) Arnaud Lacheret kertoo Le Mondelle, että useissa tutkimuksissa keskitytään aivan liikaa integraation puutteeseen, islamismiin ja segregaatioon ja sen takia aivan ilmeinen asia jää huomaamatta: Pohjois-Afrikasta tullut maahanmuutto on suurelta osin aivan sanoinkuvaamaton menestys.

– Ja se, mitä Ranska tarvitsee, on lisää maahanmuuttoa, jolla ratkaistaan työvoimapula sekä väestön ikääntyminen. Ruotsin suuren maahanmuuton takia 2010-luvun jälkeen tekee sen, että Ruotsi on paremmin varautunut kuin monet muut EU-maat.

Artikkeli loppuu:

– Tämä saa minut jopa ajattelemaan, että 1990-luvun vastalause ”He tulevat tänne ja vievät työmme” ei todellakaan ole turha. He jopa tulevat tänne, alkavat työskentelemään ja ohittavat ruotsalaiset akaateemisessa maailmassa.

– Vievätkö he myös tyttömme? Valitettavasti joudumme tähän sopeutumaan, sillä ulkomaalaiset pojat suorittavat enemmän korkeakoulututkintoja kuin ruotsalaiset pojat, ja korkeasti koulutetut miehet ovat avioliittomarkkinoiden kärjessä.