Tuulivoima ei ollut sittenkään mikään kultakaivos. Ainakaan Ruotsissa, jossa tuulivoimaa on moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa. Silti ruotsalaiset tuulivoimayhtiöt ovat konkurssikypsiä firmoja.
Monin kuvittelee virheellisesti, että tuulivoima tuottaisi ilmaista energiaa. Että kun tuulee, niin propellit työntävät ilmaista sähköä verkkoon ja kaikilla on mukavaa.
Ensinnäkin tuulivoimayhtiöt ovat osakeyhtiöitä, joiden ensisijainen tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajille voittoa – tuulivoimasähkön avulla. Firman tarkoitus ei toisin sanoen ole pelastaa maailmaa tai tuottaa vihreää sähköä, vaan tuottaa voittoa. Vihreä sähkö taas on pelkkä mainosslogani, joka uppoaa tyhmiin ihmisiin.
Ruotsin TV4 ajankohtaisohjelma Kalla Fakta tutki ruotsalaisten tuulivoimayhtiöiden rahakuvioita, ja selvisi, että kolme kymmenestä oli valmiita konkurssiyhtiöitä. Loputkin olivat matkalla kohti konkurssia tai jotain muuta päätöstä lopettaa toiminta.
Tutkimuksen myötä selvisi myös, että jos tuulivoimayhtiö ajautuu konkurssiin, niin propellien ja propelleita varten tehtyjen betonijalustojen ja muun infran purkamisen kustannukset saattavat jäädä maanomistajien vastuulle. Riippuu tietenkin sopimuksesta, joka tuulivoimayhtiön kanssa on allekirjoitettu.
Tuulivoiman tuulimyllyt on rakennettu yleensä jonkun paikallisen maanomistajan maille. Tuuliyhtiö on sitoutunut rakentamaan infran ja tietenkin propellin. Maanomistaja saa sitten riippuen sopimuksesta joko vuokrarahaa maansa vuokrasta tai osakkeita tuuliyhtiöstä sillä oletuksella, että yhtiöstä voidaan jakaa osinkoja. Monet maanomistajat eivät ole ajatelleet sopimusta kirjoittaessa, että jollakin taholla on myös vastuu propellien purkamisesta siinä tilanteessa, että yhtiön toiminta jollakin tavalla loppuu, vaikkapa konkurssin muodossa. Koska tuulivoimaa on rakennettu melkoisen hypetyksen säestämänä, niin yhtiöiden mahdolliset konkurssit ja infran purkaminen ei ole tullut monillekaan mieleen.
Jos tuuliyhtiön ja maanomistajan välisessä sopimuksessa ei ole selvää merkintää siitä, että yhtiö vastaa propellien ja infran purkamisesta, niin silloin vastuu jää maanomistajalle. Jos maanomistaja ei pysty itse purkamaan propelleja, niin työ teetätetään ulkopuolisilla ja maan omistaja vastaa kokonaisuudessa kustannuksista.
Suomessa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä menossa kymmeniä tuulivoimaprojekteja. Nyt sopii kysyä, että jos Ruotsin tunturialueilla sijaitsevat tuulivoimalat eivät tuota voittoa sen vertaa, että yhtiöt eivät olisi konkurssikypsiä yhtiötä, niin miten on mahdollista, että Pohjanmaalla, jossa kovilla pakkasilla, jolloin sähköä juuri tarvitaan, ei tuule ollenkaan, niin miten vastaavat yhtiöt voivat Pohjanmaalla tuottaa voittoa?
Juuri näin.
Asiantuntijat tuomitsevat tuulivoiman taatusti tappiolliseksi liiketoiminnaksi
Mielipidekirjoituksessa useat raskaansarjan liiketoimintaprofiilit, mukaan lukien muun muassa Leif Östling – Scanian entinen toimitusjohtaja ja verohyödyistä vastaavan komission puheenjohtaja, ovat yhdistäneet voimansa varoittaakseen tuulivoimainvestoinneista.
Kvartetti vastustaa kahdeksan professorin väittämää, jotka aiemmassa artikkelissaan puolustavat, että tuulivoima on halvempaa kuin ydinvoima.
Testatakseen väitteen todenperäisyyttä he vertasivat ydinvoiman investointikustannuksia merituulivoiman kustannuksiin, tuulivoiman kustannuksiin, jotka perustuvat toteutettuihin hankkeisiin, joiden teho on vertailukelpoinen.
Laskelmista kävi ilmi, että ydinvoima on sähkönmyynnistä saaduilla tuloillaan maksanut investoinnin takaisin alle kymmenessä vuodessa, mikä tuulivoiman kohdalla kestäisi vähintään 120 vuotta – ja huomautetaan, että tuulivoimaloiden käyttöikä on vain 15-20 vuotta.
Lopputulos on, että kun tuulee, kaikki tuulivoimalat voivat tuottaa sähköä ja hinta laskee huimasti, alimmalle tasolle. Kun ei tuule, sähkön hinta nousee, mutta tällöin tuulivoima ei pysty toimittamaan sähköä. Toisin sanoen tuulivoima on taattua tappiollista liiketoimintaa, joka on sitä taatumpaa, mitä enemmän tuulivoimaa rakennamme.
Yhdessä Leif Östlingin kanssa Per-Olof Eriksson, Sandvikin entinen toimitusjohtaja ja entinen puheenjohtaja Sandvikin ja Svenska Kraftnätin entisen puheenjohtajan, insinööri Peter Mellbergin ja Karl-David Peter Mellberg ja Karl-David Sundberg, SKF Steelin entinen toimitusjohtaja, allekirjoittivat artikkelin.
https://samnytt.se/tunga-experter-domer-ut-vindkraft-som-garanterad-forlustaffar