Ruotsin ehkä kummallisin murhaaja Jackie Arlöv jatkaa elinkautisen istumistaan. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden määräaikaisen vankeuden takaisin elinkautiseksi.

Arlöv syntyi Liberiassa 1972 ja hänen ollessa kolme vuotias, ruotsalainen perhe adoptoi hänet Ruotsiin. Teini-iässä Arklöv kiinnostui natsismista ja häntä onkin kutsuttu Ruotsin mustaksi natsiksi.

Ollessaan 19 vuotias, Arklöv osallistui 1990-luvulla Jugoslavian hajoamissotaan palkkasotilaana, ja tuli tuomituksi sotarikoksista jälkeenpäin. Tarinan mukaan Arklöv liittyi ensin muukalaisarmeijaan, mutta kun sai tietää, että ei pääsekään sotatoimiin tosissaan, niin lähti sieltä Jugoslaviaan.

Tietojen mukaan Arklöv oli osallistunut siviilien teurastamiseen ollen mukana joukko-osastossa, joka heitteli kranaatteja taloihin ja sen jälkeen ammuttiin eloonjääneet.

Jugoslavian sodan seurauksena Arklöv pidätettiin Bosniassa ja tuomittiin 13 vuodeksi vankeuteen sotarikoksista, mm. siviilien kiduttamisesta. Arklövin suurta huvia oli ollut raskaana olevien naisten kiduttaminen. Bosnialainen tuomioistuin tuomitsi hänet vankeuteen, joka myöhemmin muutettiin 8 vuodeksi vankeutta. Suurimman osan vankeudesta hän vietti Bosniassa vankilassa, mutta pääsi loppuajasta Ruotsiin.

Arklövin vaiheissa pyörii vaikka minkälaista fantasiaa ja hämärän rajamailla olevaa visiota. Välillä oltiin perustamassa sotilaallista ”kansanrintamaa”, välillä Arklöv eli jossakin todellisuuden ja hallusinaation rajamaailmassa.

Keväällä 1999 Arklöv ja pari muuta kilipäätä oli ryöstöturneella Götanmaalla, joka päättyi siihen, että Arklöv ja pari ruotsalaista miestä ryösti Kisa-nimisessä kylässä pankin. Pankista saatiin pari miljoonaa kruunua käteistä ja alkoi pako. Epäonneksi yksi poliisi sattui olemaan lähistöllä ja sai tiedon asiasta radiopuhelimella. Poliisi lähti seuraamaan ryöstäjiä.

Kun ryöstökopla huomasi, että heitä seurataan, niin poliisia kohti heitettiin käsikranaatteja ja avattiin rynnäkkökiväärituli. Poliisi pystyi kuitenkin suojautumaan eikä vahingoittunut. Sen sijaan vähän tämän jälkeen paikalle pyyhälsi autolla toinen poliisipartio, joka jatkoi ryöstäjien seuraamista. Ryöstäjät pysähtyivät ja ampuivat kohti poliiseja. Seurauksena molemmat poliisit kuolivat.

Arklöv pääsi pakenemaan, mutta hänet otettiin kiinni parin päivän päästä Tukholman lähistöltä. Oikeudessa Arklöv kiisti tietävänsä ryöstöstä ja murhista mitään. Mutta kun syyttäjä toi esiin DNA- ja muuta näyttöä, niin Arklöv tunnusti olleensa paikalla, mutta ei ampuneensa poliiseja. Lopulta oikeus tuomitsi kolmikon elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

Ruotsissa elinkautinen on elinkautinen, mutta oikeus voi muuttaa tuomion vuosituomioksi. Kesäkuussa 2023 oikeus muuttikin elinkautisen 41 vuodeksi vankeutta. Tämä olisi tarkoittanut Ruotsin lakien mukaan sitä, että kun tuomiosta istutaan 2/3, niin Arklöv olisi vapautunut 2026.

Syyttäjä valitti alioikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja hovioikeus perui alioikeuden vuosituomion, eli elinkautinen jäi voimaan. Arklöv on näin ollen lusinut kevääseen mennessä 25 vuotta.

Hovioikeus perusteli jatkettavaa elinkautista sillä, että uusimisriski on ilmeinen. Lisäksi noin 2006 paikkeilla Arklöviä vastaan käytiin oikeutta uusista sotarikoksista. Tuolloin pystyttiin näyttämään toteen, että Arklöv oli teloittanut useita siviilejä.