Itä-Suomen poliisille tehtiin viime viikolla rikosilmoituksia useista eri tavoin tehdyistä tietoverkkoavusteisista huijauksista, joissa uhreille koituneet rahalliset vahingot olivat yhteensä lähes 700.000 euroa.
Tässä muutamia esimerkkejä viime viikolla poliisin tietoon tulleista huijauksista.
Noin 75-vuotias eteläsavolainen mies joutui niin sanotun nigerialaishuijaus-yhdistelmän kohteeksi ja maksoi lähes 8 000 euroa erilaisia maksuja saadakseen Tulliin juuttuneen matkalaukkunsa vapautettua. Juttua tutkitaan petoksena.
Pohjois-Karjalassa asianomistaja sai tekstiviestin verkkopankkitunnusten vaarantumisesta, mutta viestissä ei ollut mitään linkkiä. Kuitenkin tililtä oli lähtenyt 15.000 euroa ulkomaalaiselle tilille. Asiaa tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.
Noin 75-vuotias yläsavolainen nainen luovutti omat ja puolisonsa pankkitunnukset pankkivirkailijana esiintyneelle soittajalle. Naisen tiedoilla oli otettu 30 000 euron laina ja hänen tililtään siirrettiin lainan lisäksi 11 500 euroa huijarin tilille. Aviomiehen tililtä oli siirretty huijarille 30 000 euroa. Asia on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä petos.
Pohjois-Karjalassa kiinteistöalan yrityksen henkilöä erehdytettiin maksamaan yli 42 000 euron lasku ulkomaalaiselle pankkitilille. Niin ikään Itä-Suomessa olevan kunnan työntekijää erehdytettiin maksamaan 55 000 euron lasku väärälle tilille. Ulkomaalaisen yrityksen laskuun liittyen oli tullut muutospyyntö huijareiden sähköpostista, jossa pyydettiin maksamaan lasku toiselle tilille. Molemmat tapaukset ovat tutkinnassa törkeinä petoksina.
Pohjoiskarjalainen noin 80-vuotias nainen luovutti ”turvapalvelun” edustajana esiintyneelle soittajalle verkkopankkitunnuksensa. Soittaja harhautti vanhusta kertomalla, että hän hoitaa aiempaa, samaan henkilöön kohdistuneen huijauksen selvittelyä. Uhrin tiedoilla oli tehty liki 2 000 euron arvoinen puhelin- ja kuuloketilaus verkkokaupasta, mutta tilaus saatiin pysäytettyä ennen kuin se ehdittiin noutaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta noutopisteestä. Tapaus on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä maksuvälinepetos.
Pohjoissavolainen noin 60-vuotias nainen siirsi tililtään 10 000 euroa kotimaiselle ”turvatilille” sen jälkeen, kun OP-pankin edustajana esiintynyt henkilö erehdytti tämän luulemaan, että hänen tililleen olisi kirjauduttu ulkomailta käsin eli rahat täytyi siirtää turvaan. Tapausta tutkitaan petoksena.
Vastaavalla tekotavalla huijattiin noin 65-vuotiasta pohjoiskarjalaista naista, joka erehdytettiin siirtämään OP:n tililtään vajaat 40 000 euroa turvaan ”turvatilille”. Molemmissa tapauksissa asianomistajia pyydettiin itse soittamaan samaan puhelinnumeroon. Asia on tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä petos.
Yläsavolainen noin 68-vuotias mies sai pankin nimissä sähköpostia, joka liittyi allekirjoitusta vaativaan asiaan. Viestissä oli linkki, jota uhri oli klikannut ja antanut sitä kautta pankkitunnuksensa huijarille. Tämän seurauksena uhrin rahastoja oli päästy myymään yli 400 000 euron arvosta ja rahoja oli siirretty ulkomaalaisille tileille useina siirtoina.
Digitalisaatio on hemmetin hieno asia.
Olisi hyvä tietää pankit joilta huijaus on onnistunut noin helposti, ettei ole edes tekstiviesti varmistusta. Pankki jota käytän piti maksaa saksalaiselle tilille, niin piti neljä kertaa antaa tekstiviesti koodi, ensin Saksan valinta, sitten näytetyn tuntematon tilin vahvistus ja sen jälkeen näytetyn summan maksun vahvistus sekä lopuksi poistaa Saksa. Näiden lisäksi piti antaa listasta koodi maksua vahvistaessa.
Se tuntuu oudolta ettei pankit mitenkään reagoi näitä tilisiirtoja ulkomaalaisille tileille, vaikka tuon luulisi olevan selvää rahanpesua.
Myös vastaanottavat pankit on pakko olla huijareiden apuna kun pystyvät nostamaan noin isoja summia, ne pitäisi potkaista pankkijärjestelmästä ulos.
Yksi lähisukulaisen kertoi että ihmetteli kun tilitä oli napattu joku 80 euroa ja alkoi tutkia tarkemmin tiliotteita. No sieltähän oli napattu aiemminkin samankokoisia summia muutaman kerran, pieniä ettei vältämättä huomaa.Soitto pankiin ja tili suljettiin välittömästi. Syynä oli ollut joku nettiostos aikaa sitten kuitenkin jonkun ”luotettavan” verkkokaupan kautta.No pankki korvasi kuitenkin menetetyt rahat mutta moni ei huomaa jos ei ole tarkka. Digirikollisuus taitaa olla jo isompaa kuin esim. huumekauppa.Mutta maailma menee tähän suuntaan ja pian kätein on menneisyyttä, varmaan muutaman vuosikymmenen jälkeen.
Eli jos ostaa verkosta käytä jotain luottoyhtiötä, älä näppäile pankkikorttitunnuksisa ainkaan mihinkään vähänkin oudolta tai uuden nettimyymälän ostoksille vaan käytä luottoyhtiötä koska ne kantava riksit jos jotain tälaista tapahtuu. Jotkut ovat ainakin tänäpäivänä korottomia, periaateessa. Eivät nekään hyväntekeväisyyttä tee vaan kulut ovat tuotteen hinnoissa.
Olen lähettänyt jo vuosia sitten Ylelle viestin, että laittaisi kanavilleen tietoiskuja, joilla varotettaisiin vanhuksia antamasta pankkitietojaan yhtään kenellekään kysyjälle ja niin, että varmasti menee perille. Eipä kiinnostanut verorahotteista yleishyödyllistä yhtiötä. Nämä saavat näköjään jatkua maailman tappiin.