Ehkä olisi parempi antaa vertailukohta tyyliin ”Onko nykyhallitus parempi kuin edellinen hullutus?
Vihjeeksi voisi kertoa että tähän aikaan edellistä vaalikautta edeltävä hullutus oli erottanut Uuudenmaan Suomesta piikkilangalla ja vallihaudalla. Ei ole tietoa saiko vallihaudalla vaatia turhapaikkaa… Ja oliko EU-komissio hyväksynyt piikkilangan piikkien pituuden ja käyryyden.
Puolueeton
13.7.2024 20:16
Enemmistö luottaa hallituksen toimiin. Galluppi tukee kansan valitseman hallituksen valintoja, kuten demokratiassa kuuluukin.
On kuitenkin selvä merkitys. Yksi kolmasosa tämän median kommentoijista pitää hallituksen valintoja täysin virheellisinä.
Tulos haiskahtaa siltä, ettää äärilaidan vasemmisto on masinoinut äänestykseen mukaan neukkumielisiä. Hyvä niin, näkevät edes otsikoita ja saattavat havaita, että ovat itsepuhaltamassaan kuplassa.
Ylen epäluotettavat veronmaksajat eivät ole neukkumielisiä vaan russofobeja. 🤔
Last edited 2 vuotta sitten by Puolueeton
Kuinka tulosta tulkitaan
13.7.2024 20:16
Ruotsalaiset äänestivät kakkosta, kaaliryhmäläiset luultavasti nelosta ja vitosta koska ovat tuttuja numeroita kansa/perus koulutodistuksesta sekä ykköstä jonka oppivat ammattikoulu todistuksestaan.
Normaalit äänestivät keppanaa koska aina kun hallituksen ruotsalainen ja yleensä kun kokoomuslainen avaa suunsa alkaa vituttamaan niin paljon, että on pakko ottaa kalja..
järjestelmän uhrit
13.7.2024 20:49
Rajaväännön yhteydessä tuntui siltä että päivystävät dosentit ja hesaritoimittajat yrittivät esittää olevansa älykköjä ja siksi vastustivat yleistä mielipidettä joka heidän mielestään edustaa jo lähtökohtaisesti ”tyhmyyttä”. Myös SDP:n ”Borat” taisi kuulua samaan sakkiin.
Se ”älykköys” ei ollut kuitenkaan kovin vakuuttavaa koska heillä ei ollut mitään käytännön ehdotuksia siitä millä keinoin velkaantuva sote-Suomi välttyisi idästä päin uhkaavalta demografiselta burnoutilta.
”Musta Simppa” Alias Elias Simojoki Hänen poliittisen ajatusmaailmansa ydin, unelma Suur-Suomesta, kietoutui kiihkeään körttiläiseen uskoon. Pappissukujen kasvatti syntyi körttiperheeseen Raution pappilassa Pohjanmaalla.
Tovereidensa piirissä “Simppa” oli rajujen leikkien johtaja, joka kunnostautui jopa katutappeluissa.
Hänen ristiriitainen persoonansa kieppui jossakin körttiläisyyden ja sotaseikkailijan roolin välissä. Samalla tavalla hän oli ristiriitainen monella tapaa. Turhamainen ulkonäöstään ja imagostaan, arka kunniastaan, innokas esittelemään voimiaan ja taitojaan. Samalla hän oli täysin piittaamaton rahasta ja omaisuudesta.
Nuorukaisen liukuminen aatekirjon laitaoikealle on kuvaus ihmismielen hurahduksesta ajattelumaailmaa, jossa rauhallinen harkinta ja toisten ihmisten mielipiteiden kunnioitus ovat täysin tuntemattomia. Elias Simojoki ajautui vuosi vuodelta kohti ajatuksen ja aatteen tislautumista muiden vihaamiseen ja omien totuuksien ylistykseen. Körttiläisyys ja herättäjäliike muodostivat uskonnollista pohjaa kiihtyvälle vihalle.
Hän oli romanttinen ääriajattelija, äkkipikainen ja puheissaan aggressiivinen. Miehen luonteenpiirteistä puskee esiin tietty rajattomuus ja jopa kaikkivoipaisuus. Hänen oli todella vaikea nähdä virheitä omassa toiminnassaan ja maailma suodattui hänelle hyvä-paha-asetelman läpi.
AKS:ssä Simojoen toverien joukossa oli Urho Kekkonen, joka Ylioppilaslehden ”Minä olin diktaattori” -pakinassaan olisi nimittänyt Simojoen uskontoasian ministeriksi. He olivat kuitenkin erilaisia nuorukaisia: Kekkonen raisu urheilija ja naistenmies, Simojoki ujo askeetti. Lyseolaisena hän oli ehdottanut, että pojat voisivat tanssia keskenään, koska tyttöjen kanssa tanssiminen voisi aiheuttaa ”alhaisia tunteita”.
Hänen johtamansa nuorisojärjestö Sinimustien toimintaa tutkittaessa paljastui myös yksityiskirjeitä, joissa hän lupaili poliittisten vastustajiensa vielä saavan keskitysleirimajoituksen, kunhan hänen johtamansa ”uusi nuoriso” olisi vallassa. Asiasta syntyi eduskunnassa ja lehdistössä mittava skandaali.
Nuorison taipumus mustavalkoiseen ajatteluun miellytti suuresti Simojokea, jonka maailmankatsomus muodostui valon ja pimeyden, hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Mustaa paitaa sinisen solmion kanssa kantavat sinimustapojat ja -tytöt palvoivat päällikköään. Simojoki pyrki muokkaamaan järjestöä vahvasti Hitler-Jugendin kaltaiseksi ja valmentamaan heistä tottelevaisia taistelijoita, jotka tulevaisuudessa häämöttävän maailmanpalon syttyessä olisivat alttiit antamaan kaikkensa isänmaan puolesta ”Kun tämä nuoriso kutsutaan lippujen alle, ei sen paikka ole luentosalissa eikä sen tarvitse tuntea fasismin tai kansallissosialismin teoriaa, sen tulee vain: Uskoa, totella ja taistella.”
”Kun tämä nuoriso kutsutaan lippujen alle, ei sen paikka ole luentosalissa eikä sen tarvitse tuntea fasismin tai kansallissosialismin teoriaa, sen tulee vain: Uskoa, totella ja taistella.” ”Elias teki paljon muuttuakseen nuorison kaltaiseksi – yhden asian ihmiseksi. 35-vuotiaana ‘musta Simppa’ oli aikuisen ihmisen vallalla ja kokemuksella varustettu, mutta teini-ikään psykososiaalisesti jumittunut. Oivallinen roolimalli itseään etsivälle nuorisolle siis.” Simojoki ei kuitenkaan ollut koskaan erityisen taitava organisoimaan järjestöpohjaista toimintaa, saati huolehtimaan edustamiensa järjestöjen raha-asioista.
Pappi, joka leikki tulella. Vahvasta kirkollisesta identiteetistään huolimatta Elias Simojoki oli mitä poliittisin ja yksisilmäisin toimija. Elias Simojoki ei luonteensa vuoksi menestynyt pappistehtävissä uran luojana. Hän toimi pikkuseurakunnissa mm. Kiuruveden pitäjänapulaisena vuodesta 1929. Hän osasi kuulijoidensa itkettämisen taidon, mikä oli hyvien saarnaajien yksi ylivo
Hän osasi kuulijoidensa itkettämisen taidon, mikä oli hyvien saarnaajien yksi ylivoimatekijä, kun kohteena olivat pohjoisemman Suomen herkät ihmiset. Kerran hän jopa kiipesi Kiuruveden kirkon torniin ristin päälle ystävänsä kauhistukseksi. Pappina hän oli yhtä jyrkkä kuin poliitikkonakin: tanssi vei helvettiin, ja sinne joutuivat Simojoen mielestä myös Helsingin hiekkarantojen uimapukuiset naiset. Pohjois-Savossa Elias Simojoen kannatus oli niin suurta, että hän pudotti eduskunnasta oman esimiehensä, Kiuruveden kirkkoherra Väinö Malmivaaran. Mutta vain pari vuotta myöhemmin yli 700 seurakuntalaista vaati pitäjänapulaisen eroa; syynä eivät niinkään olleet äkkijyrkät mielipiteet vaan se, että Simojoella oli taipumusta suoraan, usein myös laittomaan, toimintaan ja omintakeiseen moraaliin.
Monet aikalaiset pitivät Simojokea suorastaan naiivina, jonka aikuistuminen alkoi vasta, kun hän meni vuonna 1937 naimisiin ja sai vuonna 1939 pojan.
Mielestäni asteikon pitäisi alkaa nollasta.
Ykkösen joku voi tulkita niin että hallituksessa on jotain hyvää, vaikka gallup vastaajan tahtotila on ollut että hallitus on täysi paska, nolla.
Suomessa demokratia taitaa olla vain harha. Hyvä että pt-media pitää gallupeita
Onko peppukipuja?
Entä miten täyttä paskaa kuvaa nolla? Eikö sitten pitäisi olla asteikko -5:een asti, jotta kiihkeimmät voisivat purkaa tunteitaan?
Ehkä olisi parempi antaa vertailukohta tyyliin ”Onko nykyhallitus parempi kuin edellinen hullutus?
Vihjeeksi voisi kertoa että tähän aikaan edellistä vaalikautta edeltävä hullutus oli erottanut Uuudenmaan Suomesta piikkilangalla ja vallihaudalla. Ei ole tietoa saiko vallihaudalla vaatia turhapaikkaa… Ja oliko EU-komissio hyväksynyt piikkilangan piikkien pituuden ja käyryyden.
Enemmistö luottaa hallituksen toimiin. Galluppi tukee kansan valitseman hallituksen valintoja, kuten demokratiassa kuuluukin.
On kuitenkin selvä merkitys. Yksi kolmasosa tämän median kommentoijista pitää hallituksen valintoja täysin virheellisinä.
Tosiasia näyttää olevan vaikea hyväksyä 7/8 osalla lukijoista, mikä kuvaa tilannetta suomalaisten mielessä osuvasti.
Tulos haiskahtaa siltä, ettää äärilaidan vasemmisto on masinoinut äänestykseen mukaan neukkumielisiä. Hyvä niin, näkevät edes otsikoita ja saattavat havaita, että ovat itsepuhaltamassaan kuplassa.
Ylen epäluotettavat veronmaksajat eivät ole neukkumielisiä vaan russofobeja. 🤔
Ruotsalaiset äänestivät kakkosta, kaaliryhmäläiset luultavasti nelosta ja vitosta koska ovat tuttuja numeroita kansa/perus koulutodistuksesta sekä ykköstä jonka oppivat ammattikoulu todistuksestaan.
Normaalit äänestivät keppanaa koska aina kun hallituksen ruotsalainen ja yleensä kun kokoomuslainen avaa suunsa alkaa vituttamaan niin paljon, että on pakko ottaa kalja..
Rajaväännön yhteydessä tuntui siltä että päivystävät dosentit ja hesaritoimittajat yrittivät esittää olevansa älykköjä ja siksi vastustivat yleistä mielipidettä joka heidän mielestään edustaa jo lähtökohtaisesti ”tyhmyyttä”. Myös SDP:n ”Borat” taisi kuulua samaan sakkiin.
Se ”älykköys” ei ollut kuitenkaan kovin vakuuttavaa koska heillä ei ollut mitään käytännön ehdotuksia siitä millä keinoin velkaantuva sote-Suomi välttyisi idästä päin uhkaavalta demografiselta burnoutilta.
Valtion ”älymystö”…
Tuossa Thomas Sowell puki totuuden hyvään asuun.
Elämme kukkahattutätien valtakautta.
”Musta Simppa” Alias Elias Simojoki
Hänen poliittisen ajatusmaailmansa ydin, unelma Suur-Suomesta, kietoutui kiihkeään körttiläiseen uskoon. Pappissukujen kasvatti syntyi körttiperheeseen Raution pappilassa Pohjanmaalla.
Tovereidensa piirissä “Simppa” oli rajujen leikkien johtaja, joka kunnostautui jopa katutappeluissa.
Hänen ristiriitainen persoonansa kieppui jossakin körttiläisyyden ja sotaseikkailijan roolin välissä. Samalla tavalla hän oli ristiriitainen monella tapaa. Turhamainen ulkonäöstään ja imagostaan, arka kunniastaan, innokas esittelemään voimiaan ja taitojaan. Samalla hän oli täysin piittaamaton rahasta ja omaisuudesta.
Nuorukaisen liukuminen aatekirjon laitaoikealle on kuvaus ihmismielen hurahduksesta ajattelumaailmaa, jossa rauhallinen harkinta ja toisten ihmisten mielipiteiden kunnioitus ovat täysin tuntemattomia. Elias Simojoki ajautui vuosi vuodelta kohti ajatuksen ja aatteen tislautumista muiden vihaamiseen ja omien totuuksien ylistykseen. Körttiläisyys ja herättäjäliike muodostivat uskonnollista pohjaa kiihtyvälle vihalle.
Hän oli romanttinen ääriajattelija, äkkipikainen ja puheissaan aggressiivinen. Miehen luonteenpiirteistä puskee esiin tietty rajattomuus ja jopa kaikkivoipaisuus. Hänen oli todella vaikea nähdä virheitä omassa toiminnassaan ja maailma suodattui hänelle hyvä-paha-asetelman läpi.
AKS:ssä Simojoen toverien joukossa oli Urho Kekkonen, joka Ylioppilaslehden ”Minä olin diktaattori” -pakinassaan olisi nimittänyt Simojoen uskontoasian ministeriksi. He olivat kuitenkin erilaisia nuorukaisia: Kekkonen raisu urheilija ja naistenmies, Simojoki ujo askeetti. Lyseolaisena hän oli ehdottanut, että pojat voisivat tanssia keskenään, koska tyttöjen kanssa tanssiminen voisi aiheuttaa ”alhaisia tunteita”.
Hänen johtamansa nuorisojärjestö Sinimustien toimintaa tutkittaessa paljastui myös yksityiskirjeitä, joissa hän lupaili poliittisten vastustajiensa vielä saavan keskitysleirimajoituksen, kunhan hänen johtamansa ”uusi nuoriso” olisi vallassa. Asiasta syntyi eduskunnassa ja lehdistössä mittava skandaali.
Nuorison taipumus mustavalkoiseen ajatteluun miellytti suuresti Simojokea, jonka maailmankatsomus muodostui valon ja pimeyden, hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Mustaa paitaa sinisen solmion kanssa kantavat sinimustapojat ja -tytöt palvoivat päällikköään. Simojoki pyrki muokkaamaan järjestöä
vahvasti Hitler-Jugendin kaltaiseksi ja valmentamaan heistä tottelevaisia taistelijoita, jotka tulevaisuudessa häämöttävän maailmanpalon syttyessä olisivat alttiit antamaan kaikkensa isänmaan puolesta
”Kun tämä nuoriso kutsutaan lippujen alle, ei sen paikka ole luentosalissa eikä sen tarvitse tuntea fasismin tai kansallissosialismin teoriaa, sen tulee vain: Uskoa, totella ja taistella.”
”Kun tämä nuoriso kutsutaan lippujen alle, ei sen paikka ole luentosalissa eikä sen tarvitse tuntea fasismin tai kansallissosialismin teoriaa, sen tulee vain: Uskoa, totella ja taistella.”
”Elias teki paljon muuttuakseen nuorison kaltaiseksi – yhden asian ihmiseksi. 35-vuotiaana ‘musta Simppa’ oli aikuisen ihmisen vallalla ja kokemuksella varustettu, mutta teini-ikään psykososiaalisesti jumittunut. Oivallinen roolimalli itseään etsivälle nuorisolle siis.” Simojoki ei kuitenkaan ollut koskaan erityisen taitava organisoimaan järjestöpohjaista toimintaa, saati huolehtimaan edustamiensa järjestöjen raha-asioista.
Pappi, joka leikki tulella. Vahvasta kirkollisesta identiteetistään huolimatta Elias Simojoki oli mitä poliittisin ja yksisilmäisin toimija. Elias Simojoki ei luonteensa vuoksi menestynyt pappistehtävissä uran luojana.
Hän toimi pikkuseurakunnissa mm. Kiuruveden pitäjänapulaisena vuodesta 1929. Hän osasi kuulijoidensa itkettämisen taidon, mikä oli hyvien saarnaajien yksi ylivo
Hän osasi kuulijoidensa itkettämisen taidon, mikä oli hyvien saarnaajien yksi ylivoimatekijä, kun kohteena olivat pohjoisemman Suomen herkät ihmiset. Kerran hän jopa kiipesi Kiuruveden kirkon torniin ristin päälle ystävänsä kauhistukseksi.
Pappina hän oli yhtä jyrkkä kuin poliitikkonakin: tanssi vei helvettiin, ja sinne joutuivat Simojoen mielestä myös Helsingin hiekkarantojen uimapukuiset naiset.
Pohjois-Savossa Elias Simojoen kannatus oli niin suurta, että hän pudotti eduskunnasta oman esimiehensä, Kiuruveden kirkkoherra Väinö Malmivaaran. Mutta vain pari vuotta myöhemmin yli 700 seurakuntalaista vaati pitäjänapulaisen eroa; syynä eivät niinkään olleet äkkijyrkät mielipiteet vaan se, että Simojoella oli taipumusta suoraan, usein myös laittomaan, toimintaan ja omintakeiseen moraaliin.
Monet aikalaiset pitivät Simojokea suorastaan naiivina, jonka aikuistuminen alkoi vasta, kun hän meni vuonna 1937 naimisiin ja sai vuonna 1939 pojan.
En tiennytkään, että Elias Simojoesta olisi käytetty nimitystä ”Musta Simppa”. Tulee mieleen vain pakinoitsija Simppa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000128767.html
2023 oli maahanmuuton ennätysvuosi, joten hallitus on huonoin mitä on koskaan ollut.
Hallitus on toiminut asiallisesti. Tekee mitä tehtävissä on.
55 % pitää hallituksen toimintaa vähintään jotenkin hyväksyttävänä, siis 3 – 5. Heikkona pitää 1 – 2 eli 45 %.
Ei tuosta voi tehdä johtopäätöstä, että hallituksen arvosanaksi tuli 1.