Tiettävästi Suomen ensimmäinen liikenneonnettomuus tapahtui Helsingissä vuonna 1907, kun ympärikännissä ollut kuljettaja törmäsi lyhtypylvääseen Rautatientorilla.
Tämä vuoden 1907 liikenneonnettomuus ollee ensimmäinen liikenneonnettomuus, josta tehtiin ihan poliisitutkinta. Kuljettaja saapui Rautatientorille hieman liian lujaa vauhtia ja hän menetti autonsa hallinnan. Auto törmäsi lyhtypylvääseen. Kuljettaja loukkaantui ja hänet jouduttiin viemään sairaalaan.
Poliisitutkinnassa selvisi myös se, että kuljettaja oli päissään. Tosin tuohon aikaan rattijuoppous ei ollut suoranaisesti rikos, sillä lakiin rattijuoppous tuli vasta 1926. Senkin jälkeen oli hyvin tulkinnanvaraista kuka oli kännissä ja kuinka kännissä. Helsingissä oli 1907 nelisenkymmentä autoa.
Olla-verbin potentionaali on ”lienee”.
Vaikka mitä sen väliä;
Rikoslain liikennerikoksia koskeva 23. luku todellakin käyttää termejä ”rattijuopumus” ja ”törkeä rattijuopumus”:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L23
Mikä on ”ratti”?
Virallisessa kielessä, jota lakitekstin pitäisi olla autossa on ohjauspyörä.
Miksei se ole ”ohjauspyöräjuopumus”?
Miksi vesiliikennejuopumus ei ole ”ruorijuopumus” lakitekstissä vaan vain puhekielessä?
Kaikki muutkin liikennejuopumuksen alalajit ovat asiallisesti eivätkä puhekielisesti.
Ainoastaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai raitiovaunulla tehty liikennejuopumus on ”rattijuopumus”, niin kuin jossain Veijo Esson baarin kantapöydän jutustelussa.
MIssä vaiheessa Suomen tasavallan Rikoslakiin otettiin puhekielinen ilmaus, näköjään kenenkään huomaamatta?
Muistan pikkupoikana 50-luvulla meidän kylässä oli naapurussuhteet niin tulehtuneet, että soittivat poliisille kun naapuri ajoi hevoskärryillä humalassa. Tuomiohan siitä tuli ja äijät puhuivat ohjasjuopumuksesta.
Mitäs sitten tehdään jos hevonen on juovuksissa?
Kerran eräs tollo juotti koiralleen olutta ja lonkeroa ja siitä tuli ihan vauhko. Se virtsasi alleen, repi verhot ja mylläsi aikansa kunnes simahti. Aamulla koira oli kuulemma kovin hiljaista poikaa. Taisi hävettää oma käytös. Mutta eläimille ei pidä missään tapauksessa antaa alkoholia. On todistettu, että elefantit tulevat riippuvaiseksi siitä. Myös useat apinalajit syövät käyneitä banaaneja ja onhan Suomessakin nämä varikset varsinaisia juoppoja kun syövät happamia pihlajanmarjoja.
Se on itseasiassa tilhi, joka lentelee tuhannen päissään ympäriinsä, kun ne popsivat hulluna pakkasen käyttämiä pihlajanmarjoja. Niiden maksa ja aineenvaihdunta on erikoistunut alkoholin prosessointiin.
Ratti on myös semmoinen tötterö jolla voi kaataa vaikkapa motoskootterin tankkiin bensaa tien päällä. Sen voi leikata esim muovisesta vesipullosta. Vaan eikö kaupoissa myytävissä vastaavissa tötteröissä käytetä samaa termiä ratti? Vai mitä kaatosuppiloita ne nyt sitten on. No, kaatosuppilo kuulostaa jo karmealta uudiskieleltä.
Se on tratti.
Artturi Ilmari Reinikais-vainaan mukaan suomenkielessä on vain kahdessa sanassa F-äänne. Toinen on kuplafolkkari ja toinen on pesufati…
Uutinen 70-luvun alkupuolelta. Tiesivät totuuden jo silloin.
(jutussa mainitaan ”Rautatientoria vuodelta 1908”.
Valokuvatekstissä on kuitenkin selvästi nähtävissä vuosiluku 1909. Not a big deal thou…)
Siihen aikaan kuvan ottamisesta oli pitkä prosessi paperikuvan kehittämiseen asti, joten johtunee siitä, että kuva on vuodelta 1908 ja kuva valmistui 1909.
Valokuvausta yli 15 vuotta harrastaneena joudun olemaan eri mieltä. Valokuvaan lyödään aina se vuosiluku milloin se on otettu, muu olisi harhaan johtamista. Nykyisin niihin laittaa ne jotka niin haluaa päivämäärän sekä vuosiluvun. Joten teoriasi on väärä. Eikä tuohon aikaan kuvien kehittäminen vuotta vienyt vaan korkeintaan viikkoja. Riippui vähän minkä firman tuotteita käytti, toisten yhtiöiden matsku oli laadukkaampaa kuin toisten.
Valokuvien tunnisteiden merkintä voi tuottaa metkoja seuraamuksia.
Tähän kanadalaiseen kaksiosaiseen TV-elokuvaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hitler_%E2%80%93_pahuuden_nousu
valittiin Ernst Röhmin rooliin Peter Stormare, joka ei ole vähääkään Röhmin näköinen.
Axis History Forumilla roolitusta ihmeltäessä joku osasi esitellä väärin infotun valokuvan:
siinä poseerasi kolme SA-Obergruppenführeriä, joista keskimmäinen oli aivan Stormaren näköinen, mutta kuvan kääntöpuolen tekstissä oli jostain käsittämättömästä syystä väitetty Röhmiksi.
Kyseisen SA-Ogrufin oikea nimikin oli tiedossa.
Mutta tämän yhden ainoan valokuvan väärän kuvatekstin johdosta erittäin tunnetun historiallisen henkilön rooliin valittiin näyttelijä, joka ei ollut vähääkään näköinen.
Isoisä toimitti rikkaille autoja alkaen 100 v sitten. Pistooli kuului varusrustukseen. Kertoi ampuneensa kerran ilmaan kun ei saanut tietä. Kyllä siinä heihin tutustui ja sai hyvän tulevaisuuden.
Hirvittää että on noin vanha sukulainen.
Ei kai isoisän sukunimi ole Vornanen?
Oli armeijassa Kekkosen kanssa jonkun aikaa yhtäaikaa samassa tuvassa.kuulemma ihan hyvin tulivat toimeen. Ajat olivat ihan toiset silloin.
Dirty Harrylta kuullostaa.
Dirty Harry ampui kohti eikä ilmaan.
Ja sitäpaitsi Harry osui aina!
Juopunut on muuten japaniksi yopporatta hito – siis melkein kuin juopporatti, hitto! Helppo muistaa.
Velipojan hyvä ystävä oli aikoinaan Nissanin maahantuojan palveluksessa.
Oli kuulemma kertonut japanilaisten todenneen hänelle suomen muistuttavan heidän korvissaan japania puhuttuna.
Olisiko puheen rytmiikka:
suomessa paino on sanan ensimmäisellä tavulla aina, japanissa useimmiten.
Tarvitsisimme dirty harryja katujemme turvaksi ampumaan kohti eikä ilmaan. Kuka tietää vaikka tulevaisuudessa tällaiselle palvelulle olisi kysyntää.
Jos nykyinen meno jatkuu samanlaisena, saattaa maa 50 vuoden jälkeen olla pitkälti matujengien hallinnassa. Silloin tarvitaan kovia otteita tai lähtö expatiksi.
Kenties Pohjolaan syntyy uusi Villi Länsi jossa miehet hevosilla jahtaavat .44 kaliiperin järeillä revolvereilla raiskuri/murhaaja/huumekauppiasmatuja. Kiinni otettaessa heidät ensin sotketaan kylmään suohon ja sen jälkeen päästetään kärsimyksistään.
Kuulostaako reilulta vai olenko liian julma?
(äidilleni en kehtaisi tätä kommenttia näyttää, hän saattaisi pitää minua jonkin sortin kahelina, joka jossain mielessä olenkin. Mutta mieluummin vähän kaheli kuin nyhverö joka ei kykene puolustamaan itseään eikä lähimmäisiään)
Ikiaikaisen metsästyskulttuurin maana Suomessa ei tarvittaisi kuin sellainen poliittinen eliitti, joka alkaisi maksaa kemumatuista tapporahaa päänahkaa vastaan.
Kyllä alkaisivat harveta kuin sudet aikoinaan.
Mun faijan mummolla oli auto tohon aikaan. Faija kerto, että mummo ajeli n.30 km/h vauhtia ja kieltäytyi ehdottamasti ohittamasta muita. Toi ”muita” jäi vähän mietityttämään, kun ei kai sielloin mitään ruuhkia ollut. Faija taisi meinata hevoskärryjä, kun siihen aikaan pääsi hevoskyydillä kauppatorilta Sipooseen asti. Vähän kun taksi tänään? Tietty faija kertoi hieman myöhemmästä ajasta, kun oli syntynyt v.1908, mutta muisti hyvin vielä ensimmäisen maailmansodan alkamispäivänkin. Oli varmaan vähän erill. meininki muutenkin?
Isoisä kertoi ostaneensa auton viime vuosisadan alussa ja ajaneensa sen kotiin. Sen jälkeen hän soitti nimismiehelle ja sanoi tarvitsevansa ajokorttia. Nimismies kysyi, että osaatkos ajaa autoa. Siihen isoisä vastasi, että osaanhan minä, kun juuri sen ajoin sadan kilometrin päästä kotiin. Siihen aikaan oli tosiaan vähän eri meininki.
Noin muuten: siihen aikaan 30 km/h oli jo aika hurjaa kyytiä ihmisille.
Wanhaan aikaan rattijuopumus taisi olla liewentävä seikka….vrt nykypoliitikot jotka eivät selvinpäin olisi moiseen kolttoseen syyllisyneet…?
Tosi mielenkiintoinen foto! Kaupunginteatterin tunnistaa helposti, samoin ”Pepsi-talon”. Hotelli Fennia näkyy olevan samassa rakennuksessa jossa nykyisin on Helsingin Kasino ja muutakin toimintaa.
Entäpä nuo hevoset kärryineen kuvan etualalla? Lieneekö sen ajan takseja vai mitä ne tuossa seisoskelee. Kauempana liikkuvat hevoset näkyvät kuljettavan tavaratoimituksia. Kylläpä on tosi eläväinen kuva. Me likey! Melkein tuntuu kuin voisi hypätä yli 100 vuotta vanhaan Helsinkiin, jonka mielelläni tekisinkin jos se olisi mahdollista. Mennä vain sinne aikaportaalin kautta ja tsiigailla sen ajan meininkiä vaikka päivän ajan. Toisaalta kuvan katsominen tekee surulliseksi kun miettii millaiseksi Helsinki on muuttunut tai pikemminkin muutettu, etenkin viimeisten 30 vuoden aikana.
P. S panin merkille ettei vielä tuohon aikaan Aleksis Kiven patsasta ollut pystytetty tai rakennettu Kaupunginteatterin edustalle. Milloin se siihen ilmestyi?
Nuo etualan hevoset kärryineen ovat issioita/vossikoita tai millä nimellä niitä missäkin kutsuttiin. Elo tuon ajan takseja.
Vossikka sanana on minulle tuttu. Tosin se ei kommenttia kirjoittaessa tullut mieleen, sen verran harvoin olen sanan kuullut. Netistähän löytää näitä vanhoja kuvia Helsingistä vaikka kuinka paljon. Joskus tulee istuttua koneella parikin tuntia katselemassa paikkoja joita hädin tuskin enää tunnistaa, mutta sitten aina kun tunnistat jonkun tietyn rakennuksen tai kaupunginosan, tulee siitä jotenkin hyvä fiilis. Muutamia tunnistettavimpia ovat tietysti Tuomiokirkko, Kampin paloaseman torni ja tietenkin Hotelli Torni. Rautatieaseman tunnistaa vaikka unissaan mutta entäpä se aika kun sitä ei vielä ollut? Se onkin vähän vaikeampi näkymä tunnistaa. Voi kunpa ajassa olisi mahdollista matkustaa…sillai turvallisesti tietenkin.
Rappeuma venäjän sanasta izvosik – kuljettaja.
Noista hevoskärryistä oli myös pieniä ympäristöhaittoja, esimerkiksi New Yorkissa niinsanottu Big Crapple. https://99percentinvisible.org/article/cities-paved-dung-urban-design-great-horse-manure-crisis-1894/
Sitä on tuolla päin maailmaa hevosia ollut älyttömän paljon enemmän kuin 100 vuotta sitten Helsingissä. Joissakin hyvin tiheään rakennetuissa Brooklynin kortteleissa kuljettiin yli 100 vuotta sitten hevospeleillä ja niitä hevosia oli vähän jokaisella. Sitä lantaa syntyi takuulla riesaksi asti.
Mä muistan sanonnan, ”alahuuli roikkuu kun Sipoon kaakilla kauppatorilla”. Joten eiköhän ne ole (luullakseni) juuri niitä sen päivän takseja. Kiven patsaan paljastus oli 10.10.1939.
Eli Kiven patsaan paljastus tapahtui vain reipas kuukausi ennen talvisodan alkua. Katsohan vain, en ole tätä tiennytkään. Monta kertaa olen hengaillut siinä patsaan edustalla aurinkoisena kesäpäivänä tietämättä, että se pystytettiin vain reilu kuukausi ennen talvisodan alkua. Minusta siinä on enemmän historian havinaa kuin vain pelkässä patsaan pystyttämisessä.
Niin, ja kiitos tiedosta. Lo agradezco mucho.
x ei tarvitse julkaista – sain läpi, kun otin pois wikistä kopsatessa tulleet linkit
Näin sanoi Wiki Aleksis Kiven patsaasta: ” Veistos paljastettiin Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta 1939 hieman ennen talvisodan puhkeamista.”
Tuossa Pepsi-talossa on asunut itse Andy McCoy, tuli käytyä tuossa talossa 2000-luvun alussa yhdessä valtion omistamassa kämpässä. Siellä oli vielä alkuperäinen puu-uuni keittiössä huuvineen päivineen. WC:ssä ketjulla vedettävä huuhtelusäiliö katonrajassa jonka kyljessä luki TEHO.
Claude.ai pureskeli kuvasta seuraavaa:
Kuva esittää Helsingin keskustaa vuonna 1909. Se on mustavalkoinen historiallinen valokuva, joka tarjoaa laajan näkymän kaupungin keskeiselle torille tai aukiolle.
Vasemmalla näkyy suuri ja koristeellinen rakennus, joka on todennäköisesti tärkeä julkinen rakennus kuten teatteri tai kaupungintalo. Oikealla puolella on rivistö komeita kivitaloja, joista yhdessä lukee ”Hotel”.
Aukio on täynnä elämää. Siellä on hevosvetoiset vaunut ja kärryt, jalankulkijoita, ja oikealla puolella näkyy torin myyntikojuja. Etualalla on rivi hevosvetoisista kärryistä, jotka saattavat olla takseja tai muuta julkista kuljetusta.
Aukion pinta on kivetty, ja sen yleisilme on avara. Taustalla näkyy lisää rakennuksia, jotka antavat käsityksen kaupungin laajuudesta.
Kuva välittää vahvan tunnelman 1900-luvun alun kaupunkielämästä, jossa perinteiset kulkuvälineet ja moderni arkkitehtuuri kohtaavat. Se tarjoaa kiinnostavan näkymän Helsingin historiaan ja kaupunkikehitykseen.
Kuvan alareunassa on teksti ”Foto Signe Brander, Helsingfors 1909”, joka kertoo valokuvaajan nimen ja kuvan ottamisvuoden.
Kunnon spräädäilyä jo silloin. Rahaa on! Viinaa on! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Varmaan rallatteli sen ajan kuumimpia hittejä kylillä kännissä kurvaillessaan.
Äidin äidin mies lähti torille myymään juureksia hevoskärryilä 20- luvulla. Mutta tuli juopoteltua. Ja oli nukahtanut kärryille. Hevonen kuitenkin päätti lopulta lähteä kotia. Ja vaimo oli äkäinen perillä. Nykyään tuo on rattijuopumus. Mutta ratsastus ei?
Ennen oli kaikki paremmin! Ajoneuvotkin kulkivat ja suunnistivat itse! Nythän tuota viritellään taas.
Rengosta kerrotaan tapauksesta, jossa markkinoilta palaava isäntä olisi väsyneenä pudonnut reestä. Hepo kopsutteli kuitenkin kotiin tallin oven eteen ja aikansa pakkasessa värjöteltyään lähti takaisin etsimään isäntää avaamaan ovea ja päästämään lämpimään. Tähän ei nykytekniikka pysty!
Tuosta uutisesta muistuu mieleen Fingerporin mummo joka muisteli, että ”kyllä minun nuoruudessani tässäkin kaupungissa oli ainakin yksi auto. Kerran vappuna ajoin sillä pienessä simassa vahingossa päin punaisia. Ne henkiinjääneet punaiset olivat kamalan kiukkuisia!”