ARTIKKELI EI OLE MAINOS. Maailmankaikkeuden synty on yksi modernin tieteen keskeisimmistä ja kiehtovimmista kysymyksistä. Yleisimmin hyväksytty teoria maailmankaikkeuden synnystä on alkuräjähdysteoria (Big Bang), joka viittaa aikaan, jolloin maailmankaikkeus sai alkunsa noin 13,8 miljardia vuotta sitten.
Alkuräjähdys ei ollut räjähdys tavallisessa mielessä, vaan se oli hetki, jolloin kaikki aine ja energia olivat tiivistyneet pieneen, äärimmäisen kuumaan ja tiheään tilaan. Tässä pisteessä aika ja avaruus syntyivät, ja sitä pidetään maailmankaikkeuden alkuna. Kun alkuräjähdys tapahtui, maailmankaikkeus alkoi laajeta nopeasti. Tämän laajenemisen myötä energia alkoi jäähtyä ja aine alkoi muodostua.
Ensimmäisinä sekunteina alkuräjähdyksen jälkeen syntyi alkeishiukkasia, kuten kvarkkeja ja gluoneja. Nämä yhdistyivät pian muodostamaan protoneja ja neutroneja, jotka puolestaan muodostivat ensimmäiset atomiytimet. Tähän varhaiseen maailmankaikkeuteen kuului pääasiassa vetyä ja heliumia, jotka ovat yhä yleisimpiä alkuaineita universumissa.
Muutaman sadan tuhannen vuoden kuluttua maailmankaikkeus oli laajentunut ja jäähtynyt tarpeeksi, jotta elektronit ja ytimet saattoivat yhdistyä muodostaen ensimmäiset atomit. Tämä ajanjakso tunnetaan nimellä rekombinaatio, ja sen jälkeen maailmankaikkeus muuttui läpinäkyväksi säteilylle. Tästä ajasta peräisin olevaa säteilyä kutsutaan kosmiseksi taustasäteilyksi, ja se on yksi tärkeimmistä todisteista alkuräjähdysteorian puolesta.
Ajan myötä maailmankaikkeuden rakenne alkoi muotoutua. Aine alkoi kasaantua tiheyseroihin perustuen, muodostaen lopulta tähdet, galaksit ja muut kosmiset rakenteet. Ensimmäiset tähdet syntyivät muutaman sadan miljoonan vuoden kuluttua alkuräjähdyksestä, ja ne alkoivat sulattaa raskaampia alkuaineita, jotka levittäytyivät avaruuteen tähtien räjähdysten eli supernovien kautta. Nämä raskaammat alkuaineet ovat perusta planeettojen ja elämän synnylle.
Nykyisin tiedämme, että maailmankaikkeus jatkaa laajenemistaan kiihtyvällä vauhdilla, mitä selitetään pimeän energian vaikutuksella. Pimeä aine puolestaan muodostaa suurimman osan maailmankaikkeuden massasta, vaikka sen tarkka luonne on yhä mysteeri.
Maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä tutkitaan jatkuvasti eri tieteenalojen, kuten kosmologian ja hiukkasfysiikan, avulla. Vaikka alkuräjähdysteoria on vakiintunut, monet kysymykset, kuten pimeän aineen ja energian luonne sekä mahdolliset vaihtoehtoiset teoriat, odottavat yhä vastauksiaan. Tämä tekee maailmankaikkeuden synnyn tutkimisesta jännittävän ja jatkuvasti kehittyvän tieteenalan.

Tiede ja Uskonto Rinnakkain; Jumalan rooli
Kun pohditaan maailmankaikkeuden syntyä, kysymys Jumalan roolista nousee usein esiin. Tieteellinen maailmankuva, erityisesti alkuräjähdysteoria, keskittyy universumin syntyprosessiin luonnonlakien ja fysikaalisten ilmiöiden kautta. Tämä lähestymistapa perustuu havaintoihin, kokeellisiin tuloksiin ja matemaattisiin malleihin. Uskonnollinen näkemys puolestaan pyrkii ymmärtämään maailmankaikkeuden alkuperää hengellisen tai metafyysisen ulottuvuuden kautta, ja Jumala nähdään usein kaiken luojana ja ylläpitäjänä.
Yksi tapa lähestyä kysymystä Jumalan roolista maailmankaikkeuden synnyssä on deistinen näkemys, jossa Jumala nähdään universumin luojana, mutta ei välttämättä aktiivisena toimijana sen jatkuvassa kehityksessä. Tässä näkemyksessä Jumala on se alkuperäinen voima, joka pani alulle alkuräjähdyksen tai antoi luonnonlaeille niiden järjestyksen. Tämän jälkeen maailmankaikkeus on kehittynyt omien lakiensa mukaisesti ilman jatkuvaa jumalallista väliintuloa.
Teistinen lähestymistapa puolestaan näkee Jumalan aktiivisena ja jatkuvana toimijana maailmankaikkeuden jokaisessa vaiheessa. Tämän näkemyksen mukaan Jumala ei vain luonut maailmankaikkeutta, vaan myös ylläpitää ja ohjaa sen kehitystä. Tämä voi tarkoittaa, että Jumala on läsnä jokaisessa luonnonlakien toiminnassa ja jopa antaa niille merkityksen.
Monet uskovat näkevät tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan olevan sovitettavissa yhteen. Heille tieteelliset teoriat, kuten alkuräjähdys, eivät ole ristiriidassa uskonnon kanssa, vaan tarjoavat syvemmän ymmärryksen siitä, miten Jumala on voinut toimia. Tällainen ajattelu voi esimerkiksi nähdä luonnonlakien järjestyksen ja hienosäädön todisteena Jumalan suunnitelmallisuudesta ja viisaudesta.
On myös niitä, jotka näkevät tieteelliset selitykset riittävinä ja pitävät ajatusta jumalallisesta toimijasta tarpeettomana. Tämä naturalistinen näkemys katsoo, että kaikki maailmankaikkeuden ilmiöt voidaan selittää luonnollisten prosessien kautta ilman, että on tarpeen vedota yliluonnollisiin syihin.
Kysymys Jumalan roolista maailmankaikkeuden synnyssä ei ole vain tieteellinen, vaan myös filosofinen ja teologinen. Se riippuu yksilön maailmankuvasta ja siitä, miten hän yhdistää tieteen ja uskon. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, ja keskustelu jatkuu sekä tieteen että uskonnon piirissä. Tämä pohdinta korostaa, miten monimutkainen ja monitahoinen kysymys maailmankaikkeuden alkuperä on, ja kuinka erilaiset näkemykset voivat täydentää toisiaan tarjoten syvällisempiä käsityksiä olemassaolostamme.

Alkuposaus, my ass! En usko moisiin ihmisten keksintöihin…
Mikään ei saa alkunsa tyhjästä, paitsi valehtelevan muslimin turvapaikkapäätös.
Tässä kymmenisen vuotta sitten keskustelin tästä maailmankauikkeudesta ja sen synnystä erään asiaan minua enemmän perehtyneen kanssa. Hän oli kirjoittamassa siitä kansainvälistä artikkelia, Mutta kaverin tuntien että se ei koskaan vamistuisi.
Homa lähti likkeelle siitä kun joskus -85 luin lehdestä nimeltä Physics Teacher sellaisen artikkelin että ”Maailmankaikkeuden massasta puuttuu ~30%”. Ja ennekuin tuohon lehteen painetaan mitään, niin sen pitää olla tiedeakatemian yksimielinen päätös.
No, kansanmiehellehän tulee mieleen että ”Mistä ne tietää mikä sen massan pitäisi olla? Ja millä se on punnittu?”.
Takaisin kaveriin… Hänen teriansa oli että alussa oli piste. Joka lähti värähtelemään ja kasvamaan valon nopeudella. Kun mukaan tuli aika, pisteestä tuli pallo joka kasvaa aika-akselilla janana. Ja että todistettavasti aikaa ei ole olemassa. Sellaisena kuin se mieleetään.
Ja että jos ymmärretään aika, ollaan kuin autossa moottoritiellä. Nähdään tulevat tapahtumat tuulilasista, olevat tapahtumat sivulaseista ja menneet tapahtumat takalasista.
Nyt en muista miten se sen perusteli mutta silloin se tuntui ihan järkeenkäyvältä.
Kiitokset muuten vielä tästäkin artikkelista.
Hups… sen verran jäi mainitsematta että tuo maailmankaikkeuden massa… Sain siihen vastauksen naapurin höpöhinän polttajalta ja sienten syöjältä…
”No sehän on tottakai nolla. Jokaisella voimalla pitää tasapainossa olla vastavoima ja jokaisella kappaleella hiukkasia joilla on nolla massa mutta ääretön nopeus”.
Sieltä se tuli… Örinän keskeltä. On hyvä että me ihmiset olemme erilaisia. Ja jokainen yksilö saattaa loistaa jossain asiasssa.
Kaikkeus on aina ollut, on ja tulee aina olemaan.
Ihmisen (ja eläinten) tulkinta pilkkopimeässä loiskivan sähkömagneettisen säteilyn ja hiukkashyppelyn ristiaallokon todellisuudesta on lajin säilymisen historian muovaama. Meille ”näytetään” vain se mikä on siltä kannalta oleellista.
Jotkut ovat jo aikoja sitten arvelleet että ihmislajin kognitiiviset kyvyt eivät tule riittämään esimerkiksi minkään uuden, suhteellisuusteorian veroisen oivalluksen keksimiseen.
Jotkut ovat myös arvelleet jääkauden tulevan vuonna 2000 ja Maapallo luonnonvarojen loppuneen jo moneen kertaan.
Nuo suuren ilmastonmuutoksen ennustukset ovat olleet periaatteessa oikean suuntaisia, sillä kyllähän se seuraava jääkausikin sieltä vielä joskus tulee koskapa on ennen tullut.
Liioittelulla saatiin aikaan myyviä otsikoita ja muistelen mm. ennustetun että jo 1970-luvulla että ”meret kuolevat” !
Ajan kuluessa ja tiedon määrän lisääntyessä ennusteheilurin liike on kuitenkin merkittävästi vaimentunut.
Nykyisen sukupolven aikana fossiilisia polttoaineita ehditty käyttää jo enemmän kuin koko ihmiskunnan historian aikana ennen sitä.
Ääriennusteet ovat kadonneet ja dataan perustuvat näkemykset yhdenmukaistuneet muutaman asteen keskilämpötilan nousuksi sekä ns. keikahduspisteiden olemassaoloksi.
Noista jälkimmäisistä lienee Golf-virran mitattu hiipuminen lienee se Suomen kannalta kaikkein katastrofaalisin.
Niin niin, maailma loppuu ihan justinsa heti kohta aivan kuten kymmeniä kertoja ennenkin.
Ilmastonkuumeneminen on menossa unohdettavien maailmanloppujen listaan ja vuonna 2000 tullut jääkausi on tulossa takaisin.
Se on se uusi Totuus mitä tytöille yliopistoissa pian opetetaan, tuo öljyn loppuminen tulee taas sen jälkeen uudestaan.
Kyllä riittäisi, mutta siihen tuli vaan sosialismi väliin…
Oleellisen näyttäminen on hyvin loogista ja toimivaa. Esim nisäkkäille enemmän hyötyä selviytymisen kannalta nähdä sähkömagneettisesta spektristä optinen valo. Se vain helposti unohtuu, että evoluutio etenee koko ajan, ja teknologia vaikuttaa siihen perustavaa laatua olevalla tavalla. Esimerkiksi internetin ja älylaitteiden käyttö on jo muuttanut ajattelua ja käytöstä.(tiedä sitten on se hyvä vai huono asia)
Ihmisaivot ovat melko helposti uudelleenohjelmoitavissa, mutta fyysisten muutosten kehittyminen evoluution kautta vaatii aikaa, mutta sitä voidaan nopeuttaa teknologian avulla. Jos ja kun joskus ihmiset lähtevät muille planeetoille, ihmisten pitää sopeutua erilaisiin ympäristöihin, eikä ole aikaa odotella 100000 vuotta vaikkapa pienen painovoiman sietämistä pitkiä aikoja.
Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan työnä ja Sana oli Jumala. Tämä Sana on informaatio, laki, tahto, moraali, rakkaus, viha, äly, viisaus, voima, ikuisuus, persoona. Hän on kolmiyhteinen Jumala ja Hänen tahdostaan kaikki on alkunsa saaneet ja Hänen lakinsa mukaan toimivat. Hän ei tarvinnut mihinkään evoluutiota missään vaiheessa Hänen luomis työssään. Raamattu 1933/37 on Jumalan Sanaa ja vuoden 1992 väännöksestä lähtien raamatut ovat lipilaariteologien omaa sanaa jonka he ovat runoilleet mutta mallina he ovat käyttäneet Jumalan Sanaa, ehkä he tekevät koraanista oman suomennoksen heidän oman raamattunsa rinnalle tai sitten miksaavat ne yhteen, kuka sen tietää mitä ne vielä keksivät. Universumin ikä on pian 6000 vuotta ja nyt olemme ja elämme sen päättymisaikaa. Kun tämän universumin aika päättyy n.1000 vuoden kuluttua Jumala yksinkertaisesti sulkee sen tilan ja se lakkaa olemasta eikä sitä enää ole.Vaikuttaa siltä että planeettamme on ainut laatuinen universumissa jossa on elämää, mutta tämä ei pois sulje sitä mahdollisuutta että Jumala olisi luonut elämää muillekin planeetoille, siis ekso sellaisille. Emme ehkä koskaan tule sitä tietämään kun universumi näyttää olevan laajempi kuin triljoona googolpleksia, Jumala sen tietää kun kerta on sen luonutkin, meillä on vain Hänen Sanansa johon on asetettu kaikki se informaatio joka on mridän tiedettäväksi annettu, ei enempää, ei Jumala meille kaikkia salaisuuksiaan paljasta totesi eräs tiedemies.
Hupsista, ”Universumin ikä on pian 6000 vuotta ja nyt olemme ja elämme tämän ajan jakson päättymisaikaa” piti kirjottaa.Jumala siis loi tämän kaiken seittemässä päivässä ja asetti sen ajaksi 7000 vuotta josta se 6000 on pian eletty ohi.
Alkuräjähdys oli hetki, jolloin kaikki aine ja energia olivat tiivistyneet pieneen, äärimmäisen kuumaan ja tiheään tilaan.
Tämä tila oli – missä?
Mitä on se, jota me sanomme avaruudeksi;
se rajaton, tyhjä musta tila joka vain jatkuu ja jatkuu loputtomiin?
Voiko alati laajeneva aine joskus täyttää sen?
Ja ellei voi, mikä se päättymätön tyhjyys voi olla?
Tila-sana ei tarkoita tuossa yhteydessä välttämättä jotain tilaa, jolla on ulottuvuus. Se tarkoittaa myös esim. aineen tilaa siten, että aine kiehuu. Silloin se on kiehumisen tilassa.
Jos taasen pohdit missä se oli, oli se sen aikaisen maailmankaikkeuden keskipisteessä, joka ei ollut suuri, ehkä vain piste nolla ulottuvuudella. Ei ole olemassa paikkaa, jos ei ole olemassa avaruutta, jossa on ulottuvaisuuksia.
Päättymätön tyhjyys on sitä, että kun jossain ei ole mitään, voi sinne laittaa jotain. Se missä ei ole mitään avaruutemme ulkopuolella, on sitä mihin voi laittaa jotain.
Siinä on kyllä paha ristiriita tuon ”missä ja mihin” asian kanssa. Senpä takia multiuniversumi alkaa kuullostaa järkevältä. Miten jotain voi tapahtua, jos aikaakaan ei ollut ennen alkua? Multiversumissa aika ja tila on siis ollut olemassa jo ennen meidän universumin alkua. Se mikä alkuräjähdyksen on laukaissut, mistä energia on peräisin, miksi sen fysiikan lait ovat ne mitkä ovat, menevät metafysiikan puolelle toistaiseksi. On ehdotettu sellaistakin, että olemme mustan aukon sisällä. Niillä on kaiketi sellainen ominaisuus, että aukon sisätilavuus on suurempi kuin ulkotilavuus. Sattumalta, jos koko näkyvän maailmankaikkeuden massa puristettaisiin mustaksi aukoksi, se olisi karkeasti nykyisen maailmankaikkeuden kokoinen. Ei liene kuitenkaan ihan noin, mutta ei sitä kai vääräksikään ole todennettu.
James Webb löytää jatkuvasti yhä kauempaa galakseja, joiden ei pitäisi olla siellä nykyisten teorioiden mukaan. Uusin ennätys on pikkuruinen galaksi joka muodostunut 290 miljoonaa vuotta alun jälkeen. Sillä on ollut siis 90 miljoonaa vuotta aikaa muodostua, joka ei lainkaan vastaa nykyistä käsitystä.
Ei nää vaikuta mun KELA-rahoihin mitenkään, joten täysin turhaa ihmettelyä.
Tarina tuokin. Kussakin ajassa halutaan kehitellä uskottavia selityksiä myös maailmankaikkeuden synnylle ja olemukselle. Ajan kanssa tuokin voi muuttua niin paljon, että nykyinen ei vaikuta kovin todelta.
On kuitenkin hyvä etsiskellä vastauksia ja luonnollisesti matkan varrella syntyy mielikuvia asiasta kuin asiasta.
Miten selitetään kasvien ja eläinten ilmestyminen maapallolle?
Se on epäselvää, mutta havaintojen perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä. Yksinkertainen elämä tuli merien ansiosta Maapallolle hyvin aikaisin, muutama satamiljoonaa vuotta Maan muodostumisen jälkeen melko varmasti asteroidien mukana. Ne ovat kokeellisesti todistettu olevan usein pullollaan vettä ja elämän käyttämiä aminohappoja. Heti kun Maan kuori kiinteytyi ja vesi muuttui höyrystä nesteeksi, alkoi tapahtua.
Kehittyneen elämän (kasvit ja eläimet) osalta pitää huomioida, että Maa oli alussa äärimmäisen vihamielinen paikka elämälle. Epävakaa ilmasto, kemialliset reaktiot, mikrobien tuottamat myrkyt ja ei niin vakaa Aurinko eivät edesauttaneet asiaa. Käytännössä meret mahdollistivat mikrobielämän. Matkan varrella on ollut niin rajuja katastrofeja ja muutoksia, ettei eläimillä ja kasveilla olisi ollut mitään jakoa niistä selvitä. Jos joku selvisikin, se kuoli seuraavassa katastrofissa. Kuten siinä 60 miljoonaa vuotta kestäneessä jäätymisessä. Muutaman kerran on ollut hilkulla, että kaikki olisi kuollut, ellei mikrobit olisi niin pirun kestäviä.
Ja asia joka usein unohtuu, on se käsittämätön aikamäärä mikä on kulunut, joka on johtanut meidän olemassaoloon. Omasta mielestä tämä on aivan järkeenkäypä tapahtumaketju. Ihmiselle, jolle 100 vuotta on pitkä aika, on lähes mahdotonta sisäistää tapahtumaketjuja jotka kestävät satoja- tai tuhansiamiljoonia vuosia.
Lapsena päätin että universumi laajenee kunnes jälleen romahtaa..ja räjähtää uudestaan jne. Vaikka jossain muualla. Mutta sitten joku ukko väitti että laajeneminen kiihtyy. Teoriani romahti. Tästä ei ole montaa vuotta. Se,että Jeesus käveli vetten päällä ei ole kummoinen temppu,olen itsekin sitä tehnyt. Taisi olla Jordaniassa pakkasta.
Alkuräjähdyksestä on monenlaista luuloa, kukaan ei ole siitä 100% varma, samoin maailmankaikkeuden synnystä, ”tiedemiehiä” tulee ja ”tiedemiehiä” menee jokaiselle ajanjaksolle omansa. Jos putler, muumio-piden,sekä rättipäät ynnä muut idiootit päättävät niin loppuräjähdys on varma, sen tietämiseen ei tarvitse olla ”tiedemies”. Uskomuksilla on maailmaa hallittu ja hallitaan! Uskomukseni on että mikään ei muutu uskon saralla. jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi.
Idiootteja tulee ja menee. Kaikki mainitsemasi katoavat ajan kuluessa historian hämärään. Edes ydinsota ei tapa kaikkea elämää tai edes ihmisiä. Ydinaseiden voima on suuri, mutta vertailun vuoksi esimerkiksi Grönlantiin osui kilometrin murikka kivikaudella, joka vastasi 700 megatonnin latausta. Jukatanin niemimaalle osunut vastasi sataa miljoonaa megatonnia, ja porasi 30 kilometriä syvän reiän maankuoreen. Silti täällä sitä vaan kekkuloidaan.
Juu-Ei, kyl-mää nyt nukun yöni rauhassa, kun tiedän että punaista atominappia painamalla, tellus ei pöllähdä tuhkana avaruuden mustaan aukkoon.
Ihmisen aseet ovat tässä mittakaavassa heiveroisiä ja tehottomia;
vaikka kaikki maailman ydinaseet räjäytettäisiin samaan aikaan, eivät ne saa tälle Pallolle kuin kosmeettisia pinnanmuutoksia.
Oikein kunnon asteroiditörmäys sen olla pitää, joka maailman lopettaa.
Joskus atomiajan alussa ehdotettiin ydinpommin käyttämistä hurrikaanin taltuttamiseen. Sitten selvisi että suurimmallakin latauksella hurrikaani jatkaa matkaansa normaalisti levittäen samalla laskeumaa ympäriinsä.
Ainut mikä on varma, on se että kun ihminen kuolee niin sen jälkeen hänen kohdallaan ei ole enää mitään. Ei aikaa, ei pimeyttä, ei huolia. Ei mitään. Eikä se ole mikään uusi ulottuvuus tai olotila. Ei edes tyhjyyttä. Tilanne täysin nollattu. Eli menepäs ulos lenkille kun vielä pystyt.
Mistä tiedät ettet elä nyt ties kuinka monettako elämääsi?
Tutustumisen arvoisia.
– – –
Hylätty evoluutio
Dr Neil Huber, joka oli vannoutunut evoluutioantropologian opettaja merkittävässä uskontoa tunnustamattomassa Wisconsinin osavaltion yliopistossa vuoteen 1975 asti, on nykyään kokosydäminen kreationisti.
https://luominen.fi/hylatty-evoluutio
– –
Ydinfyysikko Dr Brandon van der Ventel kertoo uskostaan raamatulliseen luomiseen
https://luominen.fi/ydinfyysikko-dr-brandon-van-der-ventel-kertoo-uskostaan-raamatulliseen-luomiseen
– –
Olisiko Darwin tänä päivänä darvinisti?
Don Batten
https://luominen.fi/olisiko-darwin-tana-paivana-darvinisti
– –
Big bang -uskomukset: Myytti murrettu
John Hartnett
https://luominen.fi/big-bang-uskomukset-myytti-murrettu
– – –