Tässä seuraavassa rikosjutussa on yksi ilahduttava puoli: afgaanolta vietiin ikään kuin tulevaisuus, jonka ehti hankkia Ruotsissa.

Vuoden 2010 kesällä, eli 14 vuotta sitten, oli afganistanilaisella Aman Jalalzada:illa kovat housuissa. Tästä seurasi, että mies autoili Örebrohon, jossa lähti seuraamaan 11-vuotiasta tyttöä ja tämän kaveria, joka oli saman ikäinen poika.

Lapset oikaisivat pienen metsälämpäreen kautta ja siellä afgaani sitten iski. Hän lyöttäytyi lasten seuraan kysellen tyhmiä, mm. rakastavatko he häntä yms. Jotenkin tilanne eteni siihen pisteeseen, että afgaani pääsi tytön kimppuun ja repi tämän vaatteet päältä. Tyttö esteli minkä pystyi. Tyttö yritti myös vedota afgaaniin ikänsä puolesta, hän sanoi englanniksi one one, eli pyrkien kertomaan olevansa 11 vuoden ikäinen. Afgaani ei siis osannut ruotsia ja hän oli puhunut tytölle tönkköenglantia, joten tyttö päätteli siitä, että haisevalle miehelle oli turha sanoa ruotsiksi mitään. Tyttö tosiaankin kertoi esitutkinnassa, että mies haisi ällöttävälle.

Poika yritti puolustaa tyttöä, mutta afgaani kävi väkivaltaiseksi ja poika joutui pakenemaan paikalta. Afgaani raiskasi tämän jälkeen tytön.

Poliisi tutki asiaa ja teosta saatiin eristettyä DNA-näyte. Ongelma oli kuitenkin se, että poliisin DNA-rekisteristä ei löytynyt osumaa. Oli DNA, mutta ei henkilöä, jolle DNA kuuluu.

Rikos jäi avoimeksi, sillä poliisi ei yksinkertaisesti päässyt eteenpäin tutkinassa. Osittain varmaan senkin takia, että Jalalzada ei itse asunut Örebrossa vaan noin 130 km päässä Skövdessä. Hän siis kävi vain raiskaamassa Örebrossa.

Sitten kävi niin, että vaikka Jalalzada eli suht ”nuhteetonta” elämää, tai ei jäänyt kiinni ainakaan mistään kovin vakavista rikoksista, niin viime keväänä hän joutui poliisin kanssa tekemisiin ja ukolta otettiin DNA-näyte. Tästä tietenkin seurasi se, että avoimien juttujen hälytin alkoi huutamaan hoosiannaa ja afgaani haettiin kuulusteltavaksi epäiltynä tuosta 14 vuotta vanhasta raiskauksesta.

Jalalzada vangittiin ja asia eteni käräjille. Örebron käräjäoikeus lätkäisikin nyt miehelle 2 vuotta ehdotonta vankeutta törkeästä lapsen raiskauksesta. Sinänsä pieni tuomio, mutta elinikäinen karkotus tuli kaupanpäälle.

Sitten tulee mielenkiintoinen osuus. Jalalzada nimittäin kiisti kaiken loppuun asti. Hän väitti, että ei oleskellut ylipäätään vuonna 2010 Ruotsissa, vaan tuli maahan vasta 2011. Ruotsin väestörekisteriin hänet on kuitenkin merkitty 2010. Afgaanin iästä ja syntymäajasta, ja tuskin nimestäkään on mitään varmuutta, sillä väestörekisteriin hänelle on laitettu syntymäajaksi 1.1.1991, joka tarkoittaa, että syntymäajasta ei ole mitään tietoa.

Jalalzada kertoo paenneensa Afganistanista talibaaneja. Pakomatka alkoi Pakistanista, josta jatkettiin Iraniin ja Turkkiin. Sieltä soutuveneellä Kreikkaan ja lopuksi Ruotsiin. Ruotsiin hän kertoi tulleensa luku- ja kirjoitustaidottomana ja mainitsee erikseen, että ei osaa ajaa polkupyörällä.

Ruotsissa Jalalzada onnistui kuitenkin ainakin yhdessä asiassa: hän onnistui hankkimaan itselleen ruotsalaisista veronmaksajista elatus-automaatin. Kerran kuukaudessa tilille pätkähti mukava summa discorahaa. Mies ei ole Ruotsissa olonsa aikana tehnyt päivääkään töitä, vaan on saanut erilaisia sosiaaliavustuksia kaiken aikaa. Lisäksi hänellä on mukava asunto, jossa asuu afganistanilaisen naisen ja tämän tyttären kanssa.

Nyt hän menetti tämän kaiken ja sai karkotuksen takaisin kotiin. Tai sikäli mikäli Ruotsi pystyy karkottamaan häntä ylipäätään.