Kriminologia on monitieteinen tutkimusala, joka keskittyy rikollisuuden, rikollisen käyttäytymisen, rikosoikeuden ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin.
Sana ”kriminologia” juontaa juurensa latinan sanasta ”crimen” (rikos) ja kreikan sanasta ”logos” (oppi). Ala pyrkii ymmärtämään rikollisuutta laajasti ja etsimään ratkaisuja sen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan.
Kriminologian keskeiset osa-alueet
Kriminologiaa voidaan tarkastella useista näkökulmista, ja se kattaa monia eri osa-alueita:
1. Rikollisuuden syyt
Kriminologian yksi keskeisistä tavoitteista on ymmärtää, miksi ihmiset syyllistyvät rikoksiin. Tämän tutkimuksen perusta jakautuu kolmeen pääteoriaan:
- Biologiset teoriat: Nämä teoriat tarkastelevat geneettisiä, neurologisia ja muita biologisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa rikolliseen käyttäytymiseen.
- Psykologiset teoriat: Psykologiset teoriat keskittyvät yksilön persoonallisuuden piirteisiin, mielenterveyteen ja oppimiskokemuksiin, jotka voivat johtaa rikollisuuteen.
- Sosiologiset teoriat: Sosiologiset teoriat tarkastelevat yhteiskunnallisia rakenteita, kuten perhettä, yhteisöä, koulutusta ja taloudellisia olosuhteita, jotka voivat vaikuttaa rikollisuuden syntyyn.
2. Rikollisuuden ilmeneminen
Kriminologia tutkii rikollisuuden eri muotoja, kuten väkivaltarikoksia, talousrikoksia, kyberrikoksia ja nuorisorikollisuutta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään, miten rikollisuus vaihtelee ajan ja paikan mukaan sekä millaisia trendejä rikollisuudessa voidaan havaita.
3. Rikosoikeusjärjestelmä
Rikosoikeusjärjestelmän tutkiminen on keskeinen osa kriminologiaa. Tähän sisältyvät poliisin, oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon toimintaperiaatteet, tehokkuus ja oikeudenmukaisuus. Kriminologit pohtivat esimerkiksi kysymyksiä siitä, kuinka rikollisia tulisi rangaista tai kuntouttaa ja kuinka rikosoikeudellinen järjestelmä voi paremmin palvella yhteiskuntaa.
4. Rikollisuuden ennaltaehkäisy
Ennaltaehkäisevä kriminologia keskittyy strategioihin, joilla voidaan estää rikosten syntyminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kouluissa tapahtuvaa kasvatusta, yhteisöohjelmia tai rikoksille altistavien yhteiskunnallisten tekijöiden, kuten eriarvoisuuden, vähentämistä.
Kriminologian merkitys yhteiskunnassa
Kriminologia on tärkeä tieteenala, koska se auttaa yhteiskuntaa ymmärtämään ja hallitsemaan rikollisuutta. Sen tuottamaa tietoa hyödynnetään muun muassa politiikan kehittämisessä, rikosoikeudellisessa päätöksenteossa ja yleisen turvallisuuden parantamisessa. Esimerkiksi kriminologian tutkimusten pohjalta voidaan suunnitella toimenpiteitä, jotka vähentävät rikoksia ja lisäävät kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään.
Yhteenveto
Kriminologia on laaja ja moniulotteinen tieteenala, joka pyrkii ymmärtämään rikollisuutta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Sen tavoitteena on paitsi selvittää rikollisuuden syitä, myös kehittää toimivia ratkaisuja rikollisuuden vähentämiseksi ja rikosoikeusjärjestelmän parantamiseksi. Kriminologian tutkimus auttaa siten luomaan turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa kaikille.

Rikollisuus voi olla myös tietoinen valinta.
Jännitys
Seikkailu
Raha
Kaikkia näitä yhdessä ja erikseen.
Myös lopettaminen on tietoinen valinta kun hintalappu jännittävästä elämästä tulee riittävän suolaiseksi.
Vaattii vaan älliä ymmärtää että näin ei kannata jatkaa.
Tämä kaikki kuuluu juurikin kriminologian tutkimusalaan.
Voihan kaikkea olla tutkivinaan. Se ei ole takuu siitä, että jotain olisi merkittävän hyvin ymmärretty. Tulokset kertovat onnistuneisuuden tasosta.
Laiskuus vaivaa rikollisuuteenkin taipuvaisia. Kun olosuhteet eivät ole ankarat, vähenee rikollisuus, kun saa välttämättömän tarpeeksi helposti ja lisä edellyttäisi vaivautumista.
Niin sitähän mä juur tarkotin, sanoi Janne Kivivuori.
Että kaikkea tätä tutkitaan kriminologian piirissä.
Tutkimusten tulokset riippuvat täysin niiden tekijöiden kyvyistä ja henkilökohtaisista näkemyksistä tutkimusaiheisiinsa sekä ennen kaikkea tutkimusten rahoittajista.
Jos ajatellaan listaa kokonaisuutena niin mitkäs näistä soveltuvat politikkoihimme?
Kriminologia tarkoittaa sitä, että jos kansalainen esittää kysymyksiä Suomen kehitysmaalaistamisesta, hänet tuomitaan ”kriminaalina”.
”…kouluissa tapahtuvaa kasvatusta, yhteisöohjelmia tai rikoksille altistavien yhteiskunnallisten tekijöiden, kuten eriarvoisuuden, vähentämistä.”
Noihin ennaltaehkäiseviin keinoihin tulisi liittää pelko kivuliaista seuraamuksista mikäli harrastaa esimerkiksi ilkivallan tekoa tai ryöstelee ikätovereitaan.
80-luvun vaurastumisen vauhtisokeus taisi harhauttaa lainsäätäjän kuvittelemaan että pehmeät keinot tulevat riittämään maailman tappiin asti.
Matumigraation myötä sittemmin yleistynyt respektirikollisuus nauraa niille päin naamaa, joten viranomaisten on kohta pakko ottaa käyttöön perinteiset pikaseuraamukset.
Allekirjoittaneen mielestä kriminologia vastaa mamubisnestä tukijoukkoineen.
Kriminologiksi itsensä nimittäneet tekevät tyhjää tutkimusta saamansa rahoituksen turvin,vastaa samaa kun kannetaan pohjattomalla puuämpärillä vettä avannosta toiseen avantoon.
Ennenmuinoin saattoi jollakin opastavalla työtoiminnalla olla vaikutusta rikoskierteen katkaisemiseksi tahi ainakin hidastamiseksi,samoin päihdekuntoutuksella oli aikoinaan rauhoittava vaikutus,rikoskierre krooninen synnynnäinen huono osaisuus ja päihderiippuvuus ovat kulkeneet käsi kädessä toinen toistaan tukien,kuin wihkikaavassa sanotaan.
Nykyinen kasvava rikollisuus onenemmässä määrin wanhan kaavan mukaista kännitoilailua ja uutena lisänä rispektirikollisuutta.Jälkimmäinen laji ei parane millään sosiaalitoimilla eikä ymmärtämisellä.
Unohdettu on sekin seikka,mikä on rangaistuksen tarkoitus,nimenomaan vankeusrangaistuksen tarkoitus?
Vankeuden tarkoitus on ensinnäkin rangaista rikoksen tehnyttä vapauden menetyksellä ja toisekseen..turvata ympäröivän yhteiskunnan jäsenten ja omaisuuden laissa tarkoitettu suvereeni koskemattomuus.Ei mikään muu.
Kriminologit työllistävät itseään samoin kuin muutkin valtion rahoitusta kuluttavat huuhaawirastot ja wiroissaan mätänevät politisoituneet punawihermönkijät ja lausuntoautomaatit.
Viimeinen todellinen urotyö vankeinhoidon saralla on edesmenneen K J Långin 1971 esittelemä RTA paketti ja voimaansaatettu RTA diktaatti vuonna 1974,jolloin alkoi muutos huonompaan päin,yhteiskunnnan velvoite kansalaisiaan kohtaan lakkautettiin ja siirrettiin kansalaisen omalle vastuulle.Muutos alkoi hitaasti mutta 1985 paikkeilla alkoi tapahtumaan,lallattelevia juoppoja ei enää kyörätty waltion wankkureissa pahnoille selviämään,viinakaupan myyjien kyttäysvelvollisuus hiljalleen peruttiin,sosiaaliämmien siivet leikattiin ja pienemmiltä maakuntasatraapeilta nypittiin terälehdet..muutokset sinällään olivat oikeansuuntaisia,mutta….samalla poistui asetuskokoelmasta monta tänä päivänä tuikitarpeellista lakia..
Esimerkiksi RytinPyttynä tunnettu rangaistusmuoto joka sopisi oivallisesti nykypäivän metodeiksi kasvavaa rikollisuutta vastaan…mikäli useammasta rötöksestä tulisi sama heebo tuomiolle,olkoon sitten suuri tahi pieni rikos kyseessä..passitettaisiin rötösherra suljettuun laitokseen määräämättömäksi ajaksi ilman vapautumispäivämäärää edes vuoden tarkkuudella.Tuomiosta voisi vapautua vasta kun,vankilawiranomaiset sekä tutkijat ylleisen käytöksen ja yleiset käyttäytymiskoodit huomioon ottaen yksimielisesti päättäisivät otuksen ottaneen opikseen siinä määrin ettei ole enää kohtapäätä uhkana yleiselle turvallisuudelle tahi omaisuudelle.
Nykypäivän menetelmä jossa rikollinen koetaan uhriksi ja rötöstelyn kohde syylliseksi ja useampi tuomio samankaltaisista rikoksista nähdään tuomiota alentavana tekijänä on pikemminkin rikolliseen elämäntapaan kannustava ,kuin kaidalla polulla vaeltamiseen kehoittava,siis väärä menetelmä.
Näihin mietteisiin tällä kertaa, vailla suurempaa kunnioitusta.
Teidän BT1
[…] ensimmäinen askel. Puolueellisuus mediassa voi saada monia muotoja. Jotkut tarinat on kirjoitettu poliittisesta näkökulmasta. Toiset taas saattavat heijastaa liiketoiminnan etuja tai toimittajan henkilökohtaisia […]