Södertäljessä saatiin oikeudessa päätökseen yksi rikosrypäs, joka kannattaa nostaa esille. Kyseessä yhdensorttinen klaaniperheiden automaatti, jolla klaaniin kupataan veronmaksajien rahaa.

Tekotapa on melko yksinkertainen ja tämä on yksi variaatio kotihoitohuijauksista. Syyrialaisen perheen isästä tehtiin ”vammainen”. Ukko oli muka liikuntakyvytön ja sen verran vajakki, että tarvitsi kotiinsa avustajan 24/7. Tosiasiassa mies oli terve kuin pukki.

Miehen vaimo hoiteli käytännön asiat ja lopulta Försäkringskassa eli Ruotsin Kela myönsi perheen isälle 24/7 kotihoitopalvelun. Nyt astuu kuvaan muu perhe. Koska ukolle siis maksetaan ympärivuorokautista tukea, niin käytännössä se tarkoittaa sitä, että tukea saava voi itse palkata haluamansa hoitajat. Tai jos tähän ei ole mahdollisuutta, niin esimerkiksi kunta järjestää hoitajat yksityiseltä hoitopalveluja tarjoavalta firmalta.

Kotihoitajiksi alkoivat perheen viisi lasta ja vävy. Nämä hoitajat sitten hoitavat vammaista isäänsä kahdeksan tunnin vuoroissa 24/7/365. Kunta maksaa isän tilille joka kuukausi kuuden hoitajan palkat ja siihen liittyvät kaikki työnantajamaksut. Jos hoitajan peruspalkka on jotain suurin piirtein 50 000 kruunua kuukaudessa, niin yhdestä työntekijästä maksetaan kaikkineen jotakin luokkaa 100 000 kruunua per kuukausi (euroina 9 200). Ja kun hoitajia on kuusi, niin tilille pärähtää kerran kuukaudessa vähintään sellaiset puoli miltsiä kruunua. Tai 500 lohta, kuten ruotsalaiset sanoo, ehe ehe.

Tämä automaatti ehti pyöriä yli vuosikymmenen. Sinä aikana perheen lapset hankkivat hyviä koulutuksia; yksi toimi Tukholmassa tunnettuna gangsterien asianajajana, toinen oli jonkin sortin yksityispilotti ja kolmas: niin uskomatonta kuin se onkin, niin hän toimi poliisina. Tosin potkut tuli tämän jutun myötä jo aiemmin.

Huijaus lähti purkautumaa siten, että yksi Södertäljen kunnan työntekijä alkoi epäillä, että kaikki ei ole kuten pitää. Työntekijän epäilyksiä vahvisti se, että perhe elää kuin kuninkaalliset. Kalliita autoja, some täynnä päivityksiä lomamatkoista ja vaikka huijareilla monesti on hieman enemmän älliä kuin pikkuhampeilla, niin aina tulee se turhamaisuus, joka saattaa kosauttaa hyvänkin rikoksen. Perheen jäsenet nimittäin laittoivat someen kuvia matkoistaan, hulppeista lomistaan ja kuvissa isä esimerkiksi lasketteli Åren hiihtokeskuksessa kuin vanhan liiton syöksylaskija. Tämän ei olisi pitänyt olla mahdollista, koska äijällä oli lääkärin diagnoosi 100 % liikuntakyvyttömyydestä ja vähän vajakki.

Asiaa alettiin tutkimaan poliisissa ja tässä tapauksessa poliisi teki hyvää työtä. Peräti kaksi vuotta tutkijat seurasivat perheen toimia ja keräsivät todisteita, että ukko on terve kuin pukki ja lapset käyvät muualla töissä. Poliisi joutui toimimaan varovasti, sillä olihan yksi epäillyistä itsekin poliisi. Selvisi, että sinä aikana, kun jonkun perheen jäsenen olisi pitänyt olla ukon kotona hoitamassa ukkoa, niin yleensä ”työntekijä” oli jossain aivan muualla. Lisäksi ukosta kuvattiin salaa filmejä, joissa tämä juoksee kuin hirvi.

Asia eteni syyttäjälle ja lopulta viisi sisarusta ja vävy tuomittiin 1,5 – 2 vuoden pieniin muodollisiin vankeusrangaistuksiin petoksista. Syytelauselmassa tekoajaksi pystyttiin merkitsemään teon ajoittuneen viimeisen neljän vuoden ajalle, sillä siitä taaksepäin rikokset ovat vanhentuneet. Rikoshyödyksi katsottiin 6 miljoona kruunua, mutta joka sekin tosiasiassa on kymmeniä miljoonia kruunuja. Äiti sai pienet nuhteet sakkojen muodossa ja ukkoa vastaan ei ollut syytteitä.

Tämä on vain yksi esimerkki, sillä monet klaanit kuppaavat Ruotsilta rahaa tällä tavalla. Jostain syystä tämä huijaustapa on hyvin yleinen Tukholman eteläpuolen kunnissa Södertäljessä ja Botkyrkassa ja sitä tekevät syyrialaiset. Mistä tämä sitten johtuu? Selitys on melko yksinkertainen. Mainitut kunnat ovat suuria maahanmuuttajakuntia, maahanmuuttajien osuus pyörii 70 % kieppeillä, Botkyrkassa luultavasti jo ylikin.

Nyt pitää ymmärtää, että kunnan elimissä enemmistö työntekijöistä on samalla tavalla maahanmuuttajia kuin kunnan koko väkimäärässä. On melko helppo antaa pieniä pöydänalusrahoja omalle maanmiehelleen, kun tietää, että tämä järjestää asian suosiolliseksi korvausta vastaan. Kun taas ruotsalainen sossu tms. ei ikinä ottaisi vastaan voitelurahaa. Tai sanotaanko niin, että ei ainakaan niin helposti. Sen henkilön nimi ei tule esille, jonka kautta juttu lähti poliisille, mutta uskon, että hän sattui olemaan ruotsalainen.

Kehitysmaalaisten tavat kupata veronmaksajaa ovat siis moninaiset, eikä koskaan pidä aliarvioida sitä kekseliäisyyttä.