Satakunnan Kansassa oli hauska kolumni, jossa toimittaja kertoi ajavansa satassen alueella 80-85 km/h, eikä kovempaa mennä edes moottoritiellä.
Perusteluna oli mm. se, että autoilu on hengenvaarallista. Niin ikään mainittiin polttoaineen kulutus, joka kasvaa nopeuden myötä, sekä renkaiden ja tien kuluminen, joka pienenee mitä matalampi nopeus on jne.
Väitän vastaan ja aloittakaamme polttoaineen kulutuksesta vs. nopeus. Polttoaineen kulutushan vähenee mitä lujempaa ajaa. Olettakaamme auto, joka kuluttaa polttoainetta 6 l/ 100 km vauhdin ollessa 100 km/h. Tähän sadan kilometrin matkaan menee siis aikaa tunti ja polttoainetta kuluu kuusi litraa.
Mutta kun nostamme vauhdin 200 km/h, niin matka-aika puolittuu puoleen tuntiin. Näin ollen auto on puolet vähemmän aikaa käynnissä ja polttoaineen kulutus puolittuu kolmeen litraan tuon 100 km matkalla.
Johtopäätös on aivan simppelin yksinkertainen: mitä lujempaa ajaa, sitä vähemmän aikaa kuluu matkaan, sitä vähemmän aikaa moottori on käynnissä ja: sitä vähemmän kuluu polttoainetta. Jos ajaa äänennopeudella, niin tankkausta ei tarvitse ollenkaan ja kun matka mennään valonnopeudella, niin kotiin ehtii ennen kuin edes lähti matkaan, jolloin polttoainetta kuluu negatiivisesti.
Entäpä tien kuluminen. Tämäkin on aivan tuulesta temmattu väite. Mitä lujempaa ajaa, niin sitä vähemmän aikaa renkaat koskettavat yhtä kohtaa tiestä. Aivan looginen johtopäätös on tietenkin se, että tie kuluu enemmän mitä hitaampaa ajaa, sillä renkaat kuluttavat tien yhtä kohtaa pidemmän aikaa kuin lujaa ajettaessa.
Sama onnettomuusriskin kanssa. Mitä lujempaa ajaa, sitä vähemmän aikaa autoilija on potentiaalisen hirvikolarin törmäyksen vaara-alueella. Törmäysriski esimerkiksi juuri hirviin puolittuu kun nopeuden nostaa satasesta kahteen. Kun taas jos uskaltaa ajaa äärettömällä nopeudella, niin onnettomuuden todennäköisyys on nolla.
Vaikka SK:n kolumnissa ei mainittu etäisyyksiä edellä menevään, niin nostanpa tässä vielä esille tämän aivan virheellisen tulkinnan. Tavan mukaan kuvitellaan, että pitkä välimatka on turvallista. MUTTA, lyhyt välimatka itse asiassa on turvallisempaa kuin pidempi välimatka. Jos edellä menevä lyö satasen vauhdissa telat tönköksi ja takana tuleva ajaa vaikkapa 25 m päässä. Tällöin takana tuleva mätkähtää väkivaltaisesti edellä menevä perään.
Kun taas jos ajettaisiin aivan puskuri kiinni puskurissa, niin ei tapahtuisi minkäänlaista merkittävää törmäystä. Lähinnä maaliskraapu. Ketään ei tarvitsisi viedä sairaalaan ja matka jatkuu.
Joten, opetelkaa autoilemaan!
Lisäksi kiinni ajaminen toisessa autossa jono toimii kuin nauha ja etenkin lähdettäessä liikennevaloista samoilla vihreillä ehtii valoista 2-3 määrä autoja verrattuna suojaväliä pitävien jonoon.
Pyöränlaakerin huutaessa hoosiannaa en uskalla motarilla ajaa kuin kuormurin perässä. Jarrujen kadotessa pikkuteitä. Kytkinvaijerin katketessa puotellaan kakosella. Moottorin tullessa miltei ohjaamoon on ohjaus hankalaa, eikä vesipumppukaan pyöri enää, täytyy luovuttaa.
Moottoripyöräilyssä kypärä ja hanskat pitää kieltää, sillä ne aiheuttavat lisää ilmanvastusta, lisäävät kulutusta ja tiputtavat huippunopeutta. Rasvattu kaljupää on paras vaihtoehto ja karvattomat ranteet.
Parahin hra. Velkaa,
huomatkaa lisäksi, että esim. kypärä lisää sairaanhoitokuluja yhteiskunnalle ja säästösyistä sen käyttö tulisikin kieltää!
Tilanne oli samankaltainen ranskalaisten ja brittien ottaessa Adrian- ja Brodie-kypärät rintamakäyttöön asteittain v. 1915 alkaen – alkuun briteillä yksikköjen päällikköjen yksityishankintoina!
Ne tuottivat tilastollisen pettymyksen sodanjohdolle lisäämällä dramaattisesti haavoittuneiden määrää ja lääkintähuollon taakkaa, sillä kun päähän tai niskaan sattunut srapnellinkuula tai kranaatinsirpale oli ennen tehnyt soturista kerralla selvää, saattoi hän nyt tuurilla siitä selvitä, mutta joutua hoitoon samasta alkulähteestä selkäänsä ja raajoihinsa sataneiden sirpaleiden takia. Muistelen brittien jopa esittäneen kypäristä luopumista ennen kuin saivat järkeään hännästä kiinni ja tuon hämmentävät tilastollisen paradoksin ymmärrykselleen selvitettyä.
Maksiimihan oli jo tuolloin, että kenttätykistö tuottaa 80% tappioista, joten suurin osa rautaisista rakeista satoi taivaalta. Nykyään Ukrainan rintamalta kantautuu väite, että erilaiset lennokit tuottaisivat nyt 80% tai yli kaikista tappioista. Kehitys kehittyy…
Kauan sitten, työmatkalla Saksassa kommentoivat paikalliset kollegat kahvitaukokeskustelussa lehtijuttua, jossa kerrottiin paikallisen moottoripyöräilijän menehtyneen ajettuaan pimeässä tien laitaan pysäköidyn traktorin peräkärryn tai vastaavan perään ja mestattuaan itsensä sen lavan reunaan.
He sanoivat: ”Katsokaa nyt, mitä hyötyä kypärästä muka tuollekaan oli! Henki lähti paikalla, vaikka pää on edelleen siististi kypärässä!”
Nämä ovat niitä vanhoja koeteltuja totuuksia, sama asia myös jos joutuu tippuvaan hissiin. Tuollaisessa vapaasti putoavassa hississä voi hypähtää ilmaan juuri ennen hissikorin tömähdystä kuilunsa pohjalle ja laskeutua hissin lattialle pehmeästi kuin höyhen- mikäli tämäkin taito osattaisiin niin hirveän paljon säästyisi kipsiaineita sairaaloissa!
2l diesel Mondeo automaatti on optimoitu 120km keskinopeuteen. Kone kiertää erinomaisen vääntömomentin nopudella moottori EI KARSTOITU ja hiukkasuodin pysyy optimi lämmössä näin ollen saatuttaminenkin on aivan minimissään. Kulutus putoaa noin litran verrattuna 80kmh verättelyyn joka tukkii hiukkasuodattimen 300 000 km paikkeilla. Länsi autot on suunniteltu Sakan mootor banojen karstanpoisto pätkille koska suomen hallinto ei tule tajuamaan tätä tuhlaamme rahaa turhaan polttoaineeseen ja hiukkasloukkujen uusmiseen. Keskinopeus on suomessa 67-72 kmh
kehityksen jarrut pois tieltä ! rahaa saa hankkimalla,
-aika ei lisäänny. laskin olevani tässä vasta puolen vuoden
päästä,-reippaasti ajaen aikaa on säästynyt muuhunkin
kuin istua autossa. penkat miehen tiellä pitää.
Tässä on eräs tilanne, on tasan sekunti aikaa pysäyttää auto ennen suojatietä. Kyllä Helsingissä ajaessa autoon kannattaa laittaa kunnon takasuojat, sillä tuossa tilanteessa, jos lyö jarrut kiinni, kyllä on pitkä peräkolarirypäs. Kyllä saa olla aika tarkkana nykyään olla, jos seurauksena 25 pv-sakkoa ja kortti hyllylle. Nykyään näköjään poliisilta on unohtunut lasten liikennelaulun opetus ”katso ensin oikealle ja sitten vasemmalle ja vielä oikealle kun ylität tien”
https://www.verkkouutiset.fi/a/ei-vaistanyt-jalankulkijaa-suojatiella-paivasakkoja-ja-kortti-hyllylle/#4389e134
Ongelma taitaa vähentyä tulevaisuudessa autojen määrän vähentyessä ihmisen palkkatyön harvinaistumisen seurauksena kun robotit steppaa tilalle.
Datakeskusten hukkalämmössä pientä kasvihuonettaan pyörittävä juurestorppari tuskin paljon baanalla painelee.
Mitä enemmän juot kaljaa niin sitä vähemmän tulet juovuksiin vahvemmista juomista.
”Polttoaineen kulutushan vähenee mitä lujempaa ajaa.” Autolle kuin autolle riippumatta käyttövoimasta taloudellisin nopeus on noin 80-90km/h. Siitä eteenpäin kulutus nousee jyrkästi ilmanvastuksen takia. Karkeasti kulutus nousee jo 30% kun nopeus kasvaa 100> 120. Todennäköisesti 200km/h nopeuksissa kulutus on enemmän kuin kaksinkertainen 80km/h verrattuna.
Aikoinaan DC-10 matkustajakone kykeni 1100 km/h ilmanopeuteen, mutta nykykoneiden matkanopeus on noin 800km/h samasta syystä.
Omalla autolla kulutus kasvaa 0.2 litraa satasella aina kun nopeutta nostetaan 10km/h satasen jälkeen. Eli ei mitenkään merkittävästi. Tosin, keskikulutus on muutenkin 9.3 litraa joten ei se nyt ihan höyryllä kulje.
ilmanvastus on progressiivinen ilmiö.. Artikkeli on erinomaisen
miehekäs.
Autoista kannattaa poistaa tuuli ja takalasi – huomattava ilmanvastus säästö ja hirvikolarin sattuessa hirvi vain sujahtaa auton läpi ja jatkaa sujuvasti länköttelyään.
Juuri samalla periaatteella toimivaa kiväärinluotia kokeilivat sveitsiläiset joskun toissavuosisadan vaihteessa saavuttaen sillä hyviä tuloksia tiettyjen parametrien suhteen.
Kyseessä oli sorvaamalla valmistettu, ulkopinnaltaan kaartuen molempiin päihinsä ohentuva sukkula, jonka läpi kulki suuri reikä ja joka puhallettiin matkaan käyttäen paperista puristettua sabottia, joka huolehti myös rihlakosketuksesta ja putosi kyydistä väliballistisen vaiheen jälkeen. Idea oli tarkoitettu nimenomaan sotaväen käyttöön, joten esimerkiksi laajenemisella ei ollut merkitystä.
Muistelen käyttöönoton estäneiden tekijöiden liittyneen moisen tubulaariprojektiilin vakautumiseen pidemmillä matkoilla.
Kun nopeus kaksinkertaistuu niin ilmanvastus nelinkertaistuu joka on suurin energian kulutukseen vaikuttava tekijä polkupyörässä sen paremmin huomaa .Ei taida toimituksen teoria ihan pitää paikkaansa.Vähän sama kun turvapaikat kaksinkertaistuu niin menot nelinkertaistuu.
”joka on suurin energian kulutukseen vaikuttava tekijä polkupyörässä sen paremmin huomaa ”
Juuri tästä syystä erilaiset kinnerit ja nojapyörät ovat säännöllisesti pulpahdelleet pinnalle 1920-luvulta alkaen ja niillä onkin monia etuja tavanomaiseen polkupyörään nähden.
Niiden hinnat ovat kuitenkin edelleen hyvin korkeita, mutta etenkin sähköavusteinen nojapyörä voisi olla työmatka-ajoon ja vapaa-ajan käyttöön varsin mielenkiintoinen laite – myös wanhemmalle wäelle.
Aerodynaamisesti muotoiltu, sateensuojan tarjoava ja aerodynamiikkaa edelleen parantava kuomu voisi olla irrotettava tai tarvittaessa sivuun taiteltava lisävaruste.
Pari esimerkkiä:
KMX KOBRA Nojapyörän esittely
https://www.youtube.com/watch?v=xXYXxRzExVA
Velomobiili eli kinneri koeajossa ft. Saukki
https://www.youtube.com/watch?v=jzLP7VaVO6A
Kaksin-tai kolminkertainen nopeus vähentää liikenneonnettomuuksia samassa suhteessa ja perustuu yksinkertaiseen faktaan eli lyhentyneeseen käytettyyn aikaan liikenteessä.
Mitä enemmän muslimimaahanmuuttajia otat, sitä kovempaa ajat autollasi betoniseinään. Tulee äkkipysäys.
Esimerkki uutisesta jollaisissa Ilta-Sanomien kommenttiosio ei jää vahingossakaan auki:
Rivitalon asukkaat häädetään turvapaikanhakijoiden tieltä
”Mikkelin kaupunki vuokraa rivitalot Luona Oy:lle, jolla on Suonsaarentie 31:n naapurissa vastaanottokeskus.”
Tyyppiesimerkki siitä, miten rasismia lisätään. Ei voi muuta kuin ihmetellä noiden päättäjien vajaata ymmärrystä. Suomalaiset vittuun ja pakolaiset tilalle.
Nuo köröttelijaät aihuttevat paljon onnettomuuksia kiihkeiden lomailjoiden ohittaessa vaikka mäen päältä. Ohi on päästävä. Itse vihaan köröttelijöitä ja jos ratissa on joku kävelykyvytön vanhus jonka reaktiokyky on hävinnyt joa pari vuotta sitten mutta kortin pidän.
Lentäessä on mahdollisuus melkoiseen ajansäästöön, kun itä-länsisuuntaiset lennot lennetään nimenomaan niin että mennään länteen päin. Sotilaskoneilla pääsee niin lujaa että voi jopa mennä ajassa taaksepäin! Näinkin tavallinen tilanne osoittaa että suhteellisuusteoria on väärässä.
Huomasin myös tuon jutun..en lukenut kuin johdannon..
Kuulun itsekin samaan kastiin..ja lähetänkin erityiset kiitokset ingenjööreille vakionopeussäätimen keksimisestä..
Milloin rajoitukset sallivat..siis 80-120 ajan vakkari päällä 80km vauhtia,muutoin rajoituksen mukaan vakkari päällä edelleen..
Entisestäänkin pullea lompsa kiittää…. alle 4l naftaa /100km kulutuksesta,kun vielä ei ole kiire mihinkään..sama aika kuluu hoppu housuissa kuin hitaasti kiirehtiessäkin,selfiekepitkään eivät ole vilkutelleet enää.
Yli 30K vuodessa vaihtuu melkoinen määrä maisemia.
Ainoa edistyksellinen asia joka nykyjallituksessa on saatu aikaiseksi,on naftan hinta joka pudonnut yli 2.60e lukemasta alle 1.50e määrään,jolla tankkasin viimeksi härmän syränmailla..
tuskimpa,noin on jos ei sitten kappale,eli auto pyöri akselinsa ympäri.ilmanvastus kappaleen ympärillä,kasvaa nopeuden muuttuessa isommaksi.mutta jos saa auton,pyörähtämään muutaman kerran,ennen lepikkoa voi hetkellinen,nopeuden muutos olla mahdollinen.