Afgaanipsykoosi on sen verran erityinen ruotsalainen psykoosi, että siitä kannattaa kirjoittaa. Afgaanipsykoosi ajoittuu vuosille 2015-2021 ja sinä aikana maahan saatiin 9 000 – 15 000 afgaaniläpsyttäjää.

Afgaanipsykoosi lyötiin tulille 2015 eli tuolloin suurena invaasiovuonna. Tai oikeastaan se juuret johtavat vuoteen 2014, kun Ruotsin maahanmuuttovirasto teki päätöksen, että kaikilla afgaaneilla on oikeus turvapaikkaan. Tämä oli seurausta Saksan vastaavasta päätöksestä. Ruotsi halusi seurata suurta ja mahtavaa Saksaa, jonne läpsytteli liukuhihnalla afgaaneja.

Se mitä sitten tapahtui, kuvastaa erittäin hyvin eurooppalaisten turvapaikkapsykoosia. Kun portit avattiin, ja pienoisen alkuhapuilun jälkeen kone saatiin käyntiin 2015, niin yllätys oli melkoinen: afgaaneja alkoi virtaamaan Ruotsiin ei Afganistanista, vaan Iranista. Koska maahanmuuttovirasto oli tehnyt ennakkopäätöksen, niin Iranista tulleille afgaaneille alettiin myöntämään turvapaikka Afganistanin tilanteen takia. Monet tulijat eivät olleet edes ikinä käyneet Afganistanissa, vaan olivat syntyneet ja jopa heidän vanhempansa olivat syntyneet Iranissa. Mutta olivat kuitenkin Afganistanin kansalaisia. 99 % afgaaneista tuli Iranista ja vain mitätön prosentti itse Afganistanista.

Afgaanit vielä varmistelivat oleskelulupaansa sillä, että heistä enemmistö ilmoitti olevansa alaikäisiä. Tuolloin vahvistui ilmiö nimeltä ”yksintulleet turvapaikanhakija_lapset”. Tosiasiassa he eivät tulleet yksin, eivät tarvinneet mitään turvaa ja kaikkein vähiten olivat lapsia. Ruotsiin syntyi skitsofreeninen ilmapiiri. Maahanmuuttovirasto kun halusi testata monien ”lasten” iän, sillä monen kohdalla epäiltiin, että henkilö ei ollut lapsi vaan aikuinen karvakolli. Turvapaikka-aktivistit taas itkivät lämmintä itkua, koska tällainen ikätestaus oli rasismia, fasismia ja natsismia.

Maassa oli nyt arviolta 9 000 – 15 000 afgaanipalleroa kun maahanmuuttovirasto muutti 2016-2017 taktiikkaa. Enää afgaanoille ei myönnetty automaattisesti oleskelulupaa. Tästä seurasi tietenkin pattitilanne, sillä eihän Ruotsi olisi millään pystynyt pakkopalauttamaan afgaaneja. Siihen ei olisi ollut logistisesti minkäänlaista mahdollisuutta, mutta tärkein oli ehkä se, että syntyi säälitilanne: moni afgaani itkeä tuhrusti, että jos hänet palautetaan Afganistaniin, niin se on kuin palauttaisi vieraaseen valtioon.

Seuraavaksi väännettiin afgaanilaki, tai lukiolaki, jotkut puhuvat koululaista. Se tarkoitti sitä, että jos Ruotsiin tullut afgaanipallero oli mennyt toisen asteen kouluun ennen tiettyä päivämäärää, ja oli rekisteröity turvapaikanhakijana, niin hän sai automaattisesti väliaikaisen oleskeluluvan opiskelujensa perusteella koulun loppuun asti.

Koulun päättymisen jälkeen afgaanilla oli 6 kuukautta aikaa hoitaa itselleen vakituinen työpaikka. Ja jos tämä onnistui, niin afgaani sai automaattisesti elinikäisen oleskeluluvan. Jos koulusta ei tullut hyväksyttyä päästötodistusta, eikä työtä löytynyt puolen vuoden sisällä, niin lento Kabuliin oli varmaa.

Vähän ennen koronapandemiaa afgaaneilla ja heidän sympatiseeraajilla alkoi valumaan hätäkakeroa housuun. Monilla palleroilla loppui koulu ja alkoi puolen vuoden aika hankkia työtä. Toistetaan vielä siis se, että jos koulun jälkeen työtä ei olisi löytynyt, niin olisi ollut lähtö Kabuliin.

On aivan mahdoton ajatus, että ruotsalaisille työmarkkinoille mahtuu 10 000 afgaania, joista suurin osa kävi sellaisia ”helppoja” kouluja kuten vanhustenhoitajaksi tms. En tietenkään väitä, että ammatti olisi helppo, mutta jostain syystä afgaanit kuitenkin hakeutuivat massoittain tälle alalle.

Sitten pamahti lottovoitto. Tuli koronapandemia ja lentokoneet maailmalla pysähtyivät. Töitäkään ei saanut, kun oli kaikenlaisia rajoituksia. Afgaanien pakkopalautukset lopetettiin toistaiseksi. Lopulta tilanne muuttui sellaiseksi, että Maahanmuuttovirastossa katsottiin kaikkein parhaaksi antaa vain suosiolla se oleskelulupa. Jos sitä ei anneta, niin henkilö jää ikään kuin laittomaksi maassaolijaksi, jota ei voida palauttaa, mutta joka toisaalta ei ole yhteiskunnan jäsenkään.

Näin siis afgaanipsykoosin kultavuosina.