Venäjä astui syyskuun 2025 alussa uuteen vaiheeseen kansalaistensa digitaalisen elämän valvonnassa, kun tiukka lainsäädäntö astui voimaan. Uudet rajoitukset eivät ainoastaan estä pääsyä viranomaisten määrittelemään ”ekstremistiseen” sisältöön, vaan pakottavat ihmiset käyttämään valtion hyväksymiä sovelluksia ja rajoittavat jopa SIM-korttien käyttöä. Kyse on kehityksestä, joka tuo Venäjän entistä lähemmäs Kiinan ja Iranin kaltaisia malleja, joissa vapaa tiedonvaihto on järjestelmällisesti tukahdutettu.
Taustalla on vuosien aikana kiristynyt sensuuri. Vuonna 2019 voimaan tullut niin kutsuttu ”suvereeni internet” -laki antoi hallitukselle oikeuden eristää Venäjän verkot globaalista internetistä. Tämä loi perustan laajalle sensuurille, johon kuului tuhansien sivustojen estäminen ja riippumattoman median tukahduttaminen. Ukrainan sodan puhjettua vuonna 2022 useat länsimaiset palvelut – kuten Meta, Twitter ja myöhemmin YouTube – estettiin tai niiden käyttöä hidastettiin. VPN-palveluiden torjuminen täydensi tätä kehitystä ja teki ulkopuolisesta informaatiosta entistä vaikeammin saavutettavaa.
Kohti täydellistä kontrollia
Vuonna 2025 hyväksytty laki 281-FZ kiristää otetta entisestään. Kansalaiset voivat saada sakkoja pelkästään ”ekstremistisen” materiaalin etsimisestä, ja lista kielletyistä lähteistä kattaa tuhansia sivustoja, aina opposition julkaisuista LGBTQ+-sisältöihin. Samalla VPN-mainonta on kielletty, ja yritykset voivat saada suuria sakkoja sen rikkomisesta. Kaikki uudet älypuhelimet on varustettava valtion omalla viestintäsovelluksella Maxilla ja RuStore-sovelluskaupalla. Näiden kautta kerättävät käyttäjätiedot ovat viranomaisten saatavilla, mikä tekee yksityisestä viestinnästä käytännössä mahdotonta. Lisäksi SIM-korttien käyttö on rajattu perhepiiriin, ja ostotapahtumat tallennetaan videolle.
Kreml perustelee toimia kansallisella turvallisuudella ja ”digitaalisella suvereniteetilla”, mutta riippumattomien asiantuntijoiden mukaan todellinen tarkoitus on tiedon täydellinen kontrolli. Kehitys muistuttaa Kiinan ”Great Firewallia” ja Iranin käyttämää laajamittaista sulkemista protestien aikana. Venäjä näyttää yhdistävän molempien maiden kovimmat keinot: teknisen valvonnan ja poliittisen tukahduttamisen.
Uudistukset ovat herättäneet harvinaista julkista keskustelua myös Kremlin kannattajien keskuudessa. Jotkut pitävät lakeja liiallisina ja bisnestä haittaavina, kun taas toiset näkevät ne välttämättöminä sodan oloissa. Käytännössä ne kuitenkin merkitsevät siirtymää kohti digitaalista yhteiskuntaa, jossa vapaa tiedonvälitys on korvattu valtion kontrollilla. Venäjä rakentaa omaa digitaalista rautaverhoaan – ja kysymys kuuluu, kuinka kauan kansalaiset hyväksyvät sen.
