Kuningaskuntaa on vaivannut viikolla toinenkin asia. Nimittäin kuningas Kaarle Kustaa ei meinaa pysyä ruodussa. Ukko meni laukomaan vääriä mielipiteitä ilmastonmuutoksesta.

Ruotsin kuningas Carl XVI Gustaf eli suomalaisittain Kaarle Kustaa osallistui viikolla Brasiliassa pidettyyn ilmastohuippukokoukseen. Kustaan osalta jälkipeli meni vähän pieleen, ja kuningaskunnan alamaisilla on nyt paha mieli.

Kuningas meni julkisesti möläyttämään vääriä mielipiteitä ilmastoasioista. Ensin hän epäili, että voivatko ylipäätään kaikki maailman maat allekirjoittaa saman ilmastosopimuksen. Kallen mukaan maailman maat ovat niin erilaisia, että niitä voi olla vähän vaikea veivata saman sopimuksen piiriin, mutta jokainen maa tehkööt kuten parhaaksi näkee.

Sen jälkeen tulikin sitten lunta tupaan. Kalle sanoi, että Eurooppa tekee jo todella paljon vähentääkseen ilmastopäästöjä.

– Mutta Eurooppa tuottaa vain 6 % maailman päästöistä. Ja kaikki valittavat, että se on liikaa. Mutta eikö muun maailman tilanne ole paljon, paljon huonompi?

Seuraavaksi kysyttiin, että pitäisikö rikkaiden maiden kantaa vielä enemmän vastuuta ja osallistua maailman päästötavoitteiden kustannuksiin. Kalle vastasi:

– Voitte olla mitä mieltä tahansa, mutta kuinka paljon meidän oikein pitää maksaa? Se on asian ydin.

Kuningas tarkoitti tässä vähän piikikkäästi, että ei kai se ilmastonmuutos lakkaa siihen, että länsimaat maksavat johonkin mystiseen ilmastokassaan entistä enemmän rahaa.

Kuninkaan lausunnoissa on se ongelma, että perinteisesti kuningas on välimallin jätkä, ”ottia tuota” -mies, jolla ei saa olla mitään mielipidettä yhtään mihinkään. Kallella kuitenkin on sellainen taipumus, että hän töräyttää joskus kevyen ”kritiikin” ilmoille, ja se aiheuttaa alamaisissa paskahalvauksen.

Lausuntojen jälkeen valtamedia on huutanut naama punaisena hoosiannaa, että wöö, ei näin voi sanoa. Kunkku on väärässä. Kaikkien alojen asiantuntijat ovat selittäneet medioiden etusivuilta, että kuninkaan lausunto oli harkitsematon, huono, epämiellyttävä, tietämätön yms.

Etenkin ilmastohysteerikoille asia oli kova paikka. Se ikään kuin kaikkein suurin auktoriteetti ei sittenkään ollut suvereenisti ilmastomölinän tukena.