Suomi uskoi pitkään, että valtion omistama Veikkaus hoitaa homman parhaiten – sekä tuo rahaa valtiolle että pitää haitat kurissa. Malli alkoi kuitenkin natista liitoksissaan, kun lupaukset eivät enää pitäneet. Tulot putosivat, ongelmat eivät vähentyneet, ja lopulta lähes kaikki päättäjät myönsivät saman asian – monopoli ei enää toimi uudessa toimintaympäristössä ja asialle on tehtävä jotain.

Lisenssilaki etenee hitaasti mutta varmasti

Eduskunta käsittelee parhaillaan uutta lisenssilakia, jonka on tarkoitus muuttaa Veikkauksen monopoliasemaa. Hallintovaliokunta viimeistelee mietintöään, ja käytännössä kaikki puolueet suhtautuvat myönteisesti siihen, että markkinoita avataan kilpailulle – ainakin osittain.

Kiistaa aiheuttaa lähinnä mainonnan sääntely ja se, miten haittoja voidaan ehkäistä parhaiten, mutta yleinen linja on selvä. Alun perin uusi malli piti saada käyntiin alkuvuonna 2027, mutta viime aikoina on pohdittu, että avaus siirtyisi myöhempään ajankohtaan.

Taustalla on arvio siitä, että näkyvä muutos voisi lisätä mainontaa vaalien alla. Myös osa uudistusta tukevista päättäjistä katsoo, että ajoitus on syytä punnita tarkkaan.

Valvontaviranomainen ei ole täysin valmis

Poliisihallitus vastaa lupavalvonnasta vuoden 2026 ajan, minkä jälkeen tehtävä siirtyy aluehallintovirastoon perustettavalle uudelle yksikölle. Valmistelussa on kuitenkin vielä aukkoja.

Valvontavirenomainen palkkaa suuren määrän henkilöstöä, mutta monella hakijalla ei ole aiempaa kokemusta tältä alalta. Lisäksi järjestelmässä myös ulkomaiset toimijat, kuten tonybet vedonlyönti – voivat hakea toimilupaa. Se tekee lupien käsittelystä haastavaa ja edellyttää selkeitä toimintamalleja.

Veikkaus jakautuu monopoliksi ja kilpailijaksi

Veikkaukselle jää yksinoikeus:

• arvontoihin.
• lottoihin.
• raaputusarpoihin.
• Sekä fyysisiin automaattipeleihin. 

Sen sijaan vedonlyönti ja nettipelit siirtyvät kilpaillulle markkinalle. Siellä Veikkaus on vain yksi nimi muiden joukossa.

Veikkauksen vahvuuksia ovat tuttu brändi, laaja jakeluverkosto ja pitkä kokemus markkinasta. Yhtiö tuntee paikallisen pelikulttuurin ja sillä on valmis asiakaspohja.

Haasteita puolestaan tulee organisaation jäykkyydestä. Myös poliittinen paine on kova – Veikkaus ei voi kasvaa yhtä agressiivisesti kuin alan yksityiset kilpailijat. Valtio-omisteisena yhtiönä sillä on vähemmän liikkumavaraa.

Veikkaus joutuu hakemaan lupaa samoilla ehdoilla kuin muutkin. Luvan se todennäköisesti saa melko helposti, koska sillä on jo käytössä tiukat vastuullisuusjärjestelmät, tunnistautumismenettelyt ja pelirajoitustyökalut. Ne täyttävät uudet vaatimukset.

Lisenssimalli tuo tiukat vastuullisuusvaatimukset

Lisenssiehdot sisältävät tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia kaikille markkinoille tuleville toimijoille. Ne on suunniteltu kattamaan erilaiset tavat toimia.

Pakolliset tappiorajat, pelitilien tunnistautuminen ja tiukka mainonnan sääntely koskevat jokaista lisenssin saanutta yhtä lailla. Pelaajille on myös pakko tarjota selkeitä ja helppokäyttöisiä työkaluja oman pelaamisen hallintaan. Lisäksi niiden pitää seurata, käyttävätkö pelaajat näitä työkaluja.

Nämä säännöt koskevat kaikkia – oli kyse sitten vanhasta monopolitoimijasta tai uudesta tulokkaasta. Tavoite on sama kaikille – edistää vastuullista toimintaa koko alalla.

Verotus ja tulojen jakaminen muuttuvat

Uudessa mallissa kaikki lisenssinhaltijat maksavat 22 prosentin arpajaisveron pelikatteestaan eli panosten ja voittojen erotuksesta. Tämä koskee yhtä lailla sekä Veikkausta että ulkomaisia toimijoita, varmistaen tasapuolisen verokohtelun kaikille markkinoilla toimiville.

Pelaajien voitot ovat verovapaita lisensoiduilta sivuilta – tämä ohjaa pelaamista säänneltyyn järjestelmään – ja samalla tukee vastuullista pelaamista.

Valtion arpajaisverotulot arvioidaan vuodesta 2028 alkaen noin 570–760 miljoonaan euroon vuosittain – riippuen siitä, kuinka suuri osa pelaamisesta ohjautuu lisensoituihin palveluihin. Kyseiset tuotot siirtyvät valtion budjettiin ilman erillistä korvamerkintää.

Niiden jako kulttuuriin, urheiluun sekä sosiaali- ja terveysjärjestöihin tapahtuu normaalin budjetin valmistelun kautta – valtion tavoitteena on turvata edunsaajien rahoitus noin miljardiin euroon vuodessa – ja varmistaa, että rahoitus pysyy ennakoitavana, vakaana ja jatkuvana kaiken aikaa.

Väistyykö alan epävarmuus?

Toimialan yritysten tunnelma on toiveikas, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Lain käsittely on edennyt aika sutjakkaasti – mutta aikataulu on yhä auki.

Epävarmuus hankaloittaa investointien suunnittelua. Silti toimijat rakentavat jo paikallista toimintaa ja varautuvat siihen, että markkinat avautuvat ennakoidulla tavalla.

Suurin rakenteisiin liittyvä ongelma liittyy valvonnan puutteellisiin työkaluihin – Suomessa ei ole suunnitteilla verkkosivujen estoja, maksuliikenteen estoja tai DNS-estoja.  Tämä tekee lisensoimattomien toimijoiden valvonnasta vaikeaa.

Asiantuntijat uskovat, että osa pelaamisesta jatkuu edelleen lisensoimattomilla sivuilla. Lakia joudutaan todennäköisesti päivittämään uudelleen vuosina 2029 tai 2030. Useat artikkelit ja uutiset nostavat esiin, että valvonta kohdistuu helpommin lisensoituihin toimijoihin – ne ovat näkyviä ja tekevät yhteistyötä.