Nyt kun alamme lähestyä yhteisen suuren Ramadan-juhlamme huipentumaa, niin vastineeksi top-ten lista maista, joihin musujuhlat eivät pääse leviämään – ihan mielenrauhan palauttamiseksi.

1) MYANMAR – vanhassa Burmassa islaminuskoiset aiheuttivat niin paljon riesaa ja raivoa, että maan kohtalaisen suuri muslimivähemmistö (rohingat) on käytännöllisesti katsoen ajettu maanpakoon Bangladeshiin. Syynä jo toisesta maailmansodasta alkaneet kähinät, joissa britteihin liittyneet rohingat saivat lupauksen omasta muslimivaltiosta. Maan enemmistö taas liittyi japseihin kun tuota brittihapatusta ja muslimimielistelyä eivät maan buddhalaiset sietäneet. En mene syvemmälle, mutta maan suuri valtaenemmistö lienee tänä päivänä ihan tyytyväinen, yli 90 % kansasta on rauhallisia, uskonnollisia buddhalaisia – ja muslimit eivät ole sinne enää henkensä uhalla tervetulleita.

2) KIINA – uigurien kohtalosta protestoidaan aina Kamppia myöten. Tyly tosiasia on, että maan uigurivähemmistö (muslimeita) viettää pääosin aikaansa uudelleen koulutusleireillä. Kiinassa kun ei sallita muita kuin suuri ja mahtava kommunistipuolueen johto ja sen aatteet. Tästä puhutaan yleisesti kulttuurisena kansanmurhana, mutta meille maa kelpaa kauppakumppanina.

3) P-KOREA – vähän sama kuin Kiina, mutta täällä kelpaa pyllistellä vain maan kaikkivaltaiselle tyrannille. Tämä raju linjaus koskee tosin kaikkia muitakin uskontoja, mutta kuitenkin: hyvin vaikeaa viettää ramadania näissä oloissa.

4) ja 5) JAPANI ja E-KOREA – molemmat maat ovat toisin kuin mitalikolmikon maat erittäin sekä vapaita että vahvoja taloudellisesti. Näiden valtioiden kansallismielisyyteen ei mahdu halal-liha eikä kummastakaan löydy muslimeille edes rukouspaikkoja moskeijoista puhumattakaan. Suoranaisia laillisia kieltoja ja estoja ei teoriassa juurikaan ole, mutta käytännössä islamilaisuudesta halutaan pysyä kokonaan erossa.

6) ANGOLA – islamia ei ole hyväksytty edes uskontona ja siksi ei löydy moskeijoita, ei halal-lihaa eikä rukousmattoja. Pari maassa elävää muslimia saa harjoittaa pyllistelyään ja ramadaniaan neljän seinän sisällä ja mahdollisimman vähäisin äänin.

7) KESKI-AFRIKAN TASAVALTA – väkivaltaisten, osin uskonnollistenkin riitojen vuoksi muslimit joutuivat tosi pahasti ristituleen ja heillä ei ole käytännössä mitään jakoa eikä jalansijaa. Sisällissodista haluttiin tehdä loppu ja siinä edesauttoi kun muslimiväestö saatiin nujerretuksi. Valitettavasti meni paljon muitakin..Miljoona musua lähti täältä maanpakoon eivätkä ole tänä päivänäkään sinne tervetulleita.

8) INTIA – toinen unelmiemme kauppakumppani sääti 2019 lain, minkä mukaan maan kansalaisuutta ei enää jaeta islamin uskoisille. Pitkät historialliset syyt, koulukirjoistakin löytyy.

9) SRI LANKA – täällä muslimit tekivät ison (itsemurha)pommiaallon sekä maan hallinnollisiin että turisteille suunnattuihin kohteisiin 2019. Siitä palkinnoksi maassa on lailla kielletty burkat, hijabit ja ramadanit ja muutaman prosentin muslimiväestö elää siellä ilmeisesti kusi sukassa ja hiljaa (valittaen).

10) SLOVAKIA – väestöltään Suomen kokoinen EU:n jäsenvaltio on kirjaimellisesti kieltänyt islamin haitallisena liikkeenä eikä sinne toivoteta tervetulleeksi ainoatakaan muslimia – ei hoitovajeen paikkaajana, ei eläkkeiden pelastajana eikä edes siivoushommiin tai WOLT-kuskeiksi.

Sijoituksista voi vapaasti keskustella, BHUTAN sinne varmasti niin ikään kuuluisi, mutta jätin tällä kertaa listan ulkopuolelle pienen väestöpohjan vuoksi.

– Kari Ilmarinen –